Mitä tekisit jos 16v tyttärenne tulis kotiin ja kertois olevansa raskaana?

Saisin hepulin ensinnäkin siitä, ettei ehkäisyvalistus ole jostain kumman syystä perille mennyt.

Toiseksi kertoisin faktat rehellisesti, ja kertoisin myös sen, että minä en sitä vauvaa sitten hoitaisi, kun hän kävisi koulua loppuun jne. Toivoisin että hän osaisi ajatella järkevästi ja tekisi abortin.

 

Hohhoijaa. "Tuon ikäisen kuuluu opiskella, lentää ja liitää, harrastaa ja oleskella kavereiden kanssa."
En käsitä tätä ajattelutapaa. Okei, 16-vuotias on katsonut olevansa kyllin vanha seksiin, eikö silloin pitäisi olla myös kyllin kypsä kantaakseen tekojensa seuraukset? Ja ihan toinen juttu, miksi vauvan saaminen estäisi elämästä? Onhan se elämää sekin, että on vauvan kanssa, ja ihan parasta elämää onkin. Se, että kaverit ryyppää, rällää ja liehuu ympäriinsä on joistakin 16-vuotiaista todella turhaa touhottamista. Ihmiset on erilaisia, eikä ole olemassa oikeaa tapaa elää tietyn ikäisen elämää.

Joskus aikanaan parikymppinen naimaton on ollut jo auttamatta liian vanha löytämään puolisoa, ja opiskelu on oltava hoidettu ennen kuin täyttää 26, nykyisin voi mennä opiskelemaan uuden alan vaikka 50-vuotiaana. Maailma muuttuu, ja jokaisella on oma tapansa elää oma elämänsä. Älä mene muita tuomitsemaan tai neuvomaan ennen kuin olet elänyt hänen elämäänsä (eikä sitä koskaan tapahdu, joten huolehdi vain omista asioistasi, ne kuuluvat sinulle)

No, ei kyllä mene yks yhteen seksin harrastaminen ja 24/7 vastuu pienestä ihmisestä. Seuraavayt
20v. Monelle vanhemmallekin äidille on tullut yllätyksenä vauvantulon kokonaisvaltaisuus. Miten
paljon se oikeasti muuttaa elämää ja sitoo, on raskasta. En missään nimessä suosittele sellaista
alle 20-vuotiaalle.

En todellakaan tarkoittanut ryyppäämistä ja rellestämistä, vaan vapautta ilman sitä valtavaa vastuuta.
Sitä, että voi jäädä koulun/treenien jälkeen kahville, lähteä kaverin kanssa iltakävelylle yms. Ihan vain
vapautta tarkoitin. Vapautta valita, mitä tekee.

Maailma muuttuu kyllä, mutta enemmän siihen suuntaan, että pariutuminen ja äidiksi tulo siirtyy
lähemmäs 40:ä ikävuotta. Ei siihen, että aletaan tehdä lapsia yläaste-lukioikäisenä. Luojan kiitos.

 

[QUOTE="Anniina";27558971]ok; kiitos kannustavista vastauksista mutta olen huolissani siitä kun hän ei tiedä kuka on lapsen iskä. Hän ei ole varma jos se on hänen eksä vaqi nykyinen poikaystävä[/QUOTE]

Voi tyttö-parka. Raukkahan on sekaisin kuin seinäkello. Ei auta muuta kuin yrittää tukea häntä ja ohjata jotta vastaisuudessa olisi hommat paremmin hanskassa. Toivottavasti hänellä on tarpeeksi luotettavia aikuisia ihmisiä ympärillään että ei joudu syvempää liemeen.

 

Kertoisin lapselleni, että olen valmis auttamaan lapsen hoidossa, tai jos lapseni ei lasta itse halua lainkaan hoitaa, olen valmis lapsen myös hoitamaan.

Alkaisin valmistelemaan lapsen tuloa, kun sukupuoli olisi selvillä, voisimme alkaa ostamaan hoitotarvikkeita ja ihania vaatteita yhdessä. Pyrkisin neuvomaan ja tukemaan lastani äitiydessään.

 

Näyttäisin tytölle Suomessa parhaillaan pyöriviä teiniäiti-jaksoja ja antaisin tytölle vauvasimulaattorin kahdeksi viikoksi. Sen jälkeen antaisin tytön päättää, haluaako abortin vai jotakin muuta.

 

Maailma muuttuu kyllä, mutta enemmän siihen suuntaan, että pariutuminen ja äidiksi tulo siirtyy
lähemmäs 40:ä ikävuotta. Ei siihen, että aletaan tehdä lapsia yläaste-lukioikäisenä. Luojan kiitos.

Mitä hyvää siinä on että lapsia tehdään mummo iässä? Se että saadaan lisää vammaisia vai kenties nuorten pahoinvointia kun vanhemmilla ja lapsilla on liian iso ikäero niin etteivät voi enää ymmärtää toisiaan?
Itsekään en missään tapauksessa kannata teiniraskauksia, mutta ei nelikymppisenä ensikertaa äidiksi tuleminen ole yhtään sen parempi. 20-35v on se luonnollisestikin paras aika tehdä lapsia, kun hedelmällisyys on korkeimmillaan ja sikiövaurioiden riski pienin.

 

[QUOTE="Pupu";27559419]Voi tyttö-parka. Raukkahan on sekaisin kuin seinäkello. Ei auta muuta kuin yrittää tukea häntä ja ohjata jotta vastaisuudessa olisi hommat paremmin hanskassa. Toivottavasti hänellä on tarpeeksi luotettavia aikuisia ihmisiä ympärillään että ei joudu syvempää liemeen.[/QUOTE]

Pakko kysyä että miten niin?? Ihan niinkuin aikuiselle ei voisi käydä niin että exän kanssa on mennyt poikki vaikka pari kk sitten, menkat tullu normaalisti ja sitten aloittanut uuden suhteen, jonka jälkeen testannut... Ei ole ollenkaan tavatonta.

 

[QUOTE="Pupu";27559419]Voi tyttö-parka. Raukkahan on sekaisin kuin seinäkello. Ei auta muuta kuin yrittää tukea häntä ja ohjata jotta vastaisuudessa olisi hommat paremmin hanskassa. Toivottavasti hänellä on tarpeeksi luotettavia aikuisia ihmisiä ympärillään että ei joudu syvempää liemeen.[/QUOTE]


kiitos ohjeesta. Itsekin sain lapsen kun olin 21 joten tiiän miten vitsin rankkaa se on. Täytyy sanoo tytölle että tekee mitä haluaa lapsen pitämisen suhteen.

 

Itku voisi tulla ihan ensiksi. En ainakaan painostaisi mihinkään. Ihan itse saisi tyttö päätöksensä tehdä.

Olisi kyllä todella harmillinen tilanne, koska en ole koskaan ollut abortin kannalla, mutta 16v on kyllä niin nuori vielä.

 

Sen tytön näkökulmasta (viime vuonna olin 16v ja raskaana) sanoisin:

Sano tytölle että tuet häntä mitä tahansa hän päättääkään. Sano, ettei kannata katsoa maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi, ei kannata olla liian itsevarma omista kyvyistään ja jaksamisistaan. Jos raskaus on ihan alussa, sano että pohtii asiaa rauhassa, ei tee hätiköityjä päätöksiä. Keskustelkaa käytännön asioista: missä hän asuu, miten vauvan elättää, miten käy koulun. Mikäli hän silti päättää pitää vauvan, älä painosta häntä muuhun. Jaksamisia tyttärellesi! Nuorena äitinäkin voi pärjätä, mutta ei se helppoa ole

 

Olisin erittäin vihainen!

 

ok, Täytyy kai kertoa karu totuus että en voi auttaa lapsen hoidossa jne.

 

Miksi et voi auttaa ja tukea? :0

 

No en mä nyt varmaan vihainen olisi. Mun tytär ei taida olla kovin lapsirakas, joten varmaankin itse olisi abortin kannalla. Tukisin kaikkia päätöksiä.
Jos päättäis kuitenkin pitää vauvan, auttaisin häntä niin paljon kuin olisi resursseja. Että saisi koulutettua itsensä, ja jaksaisi olla hyvä äiti. Itse tykkään pikkuisista yli kaiken.

Ja ihmettelen myös tuota ajatusmallia, että ei auttaisi lastaan. Minäkin olisin tarvinnut välillä äitiäni apuun vauvanhoidossa ja tukenani, vaikka olin jo lähemmäs 30 v. Minä en sitä saanut, ja olin kyllä heikossa hapessa sitten. Suorastaan vaarallinen väsymykseltäni sekä itselleni, vauvalleni, liikenteessä jne.

 

Mun tytär plussasi 2 vkoa sitten ja on 16v. Viime vkolla käytiin yhdessä neuvolassa ultrassa ja viikkoja on nyt 11+6. Emme ole painostaneet aborttiin, vaan kerroimme, että hänen oma päätöshän se on. Päätti pitää lapsen ja la 6.6.
Syksyllä jatkaa koulua normaalisti, tuöt järjestellään siten, että tyttö pystyy opintonsa päättämään. Jatkaa myös kotona asumista, jossa saa tukea lapsenhoidossa. Itselläni on 5 tytärtä, joten tuleva äiti kyllä osittain tietää, mitä on tulossa ja on tottunut pieniä hoitamasn. Lapsen isä ei ole kuvioissa mukana.

 

Itse ilmoitin 16 vuotiaana eräänä aamuna äidilleni olevani raskaana. Koulusta tullessani äiti istui vieläkin samassa paikassa aamutakissaan.

Vanhempani olivat minulle suureksi avuksi koliikkilapseni kanssa, yksin en olisi pärjännyt. Nyt vasta myöhemmin olen tajunnut kantaa syyllisyyttä tästä. He olivat jo lapsensa tehneet, yö valvomiset hoitaneet, suunnittelivat uusia asioita ja yhtäkkiä joutuvatkin samaan rumpaan takaisin.

Esikoiseni lähentelee nyt 16v. ikää ja täytyy sanoa, että olisin ihan järkyttävän pettynyt jos tulisi tekemään minulle saman ilmoituksen kun itse tein äidilleni aikoinaan. Olen hehkutellut mielessäni kuinka nuorimmainenkin on viimein saatu kouluun ja kunhan erityislapsikin kasvaa ja sairauksia saadaan hallintaan alkaa viimeinkin oma elämä. Tiedän että kuulostaan itsekkäältä, mutta koska nuoruus jäi todellakin kesken aikoinaan ja koko aikuiselämäni olen pieniä lapsiani hoitanut, niin viimein toivon jonkun vuoden päästä pääseväni elämään erillaista elämää.

Eli siis, joo, olisin TOSI järkyttynyt ja pahoillani lapseni puolesta (kokemuksesta voin näin sanoa) ja itseni puolesta. Kertoisin omista kokemuksista ja koittaisin vedota teinin järkeen (joka valitettavasti on tuossa iässä vielä aika pieni ja naiivi) Totisesti toivon että näin ei käy.

 

itkisin pettymyksestä siihen, että kasvatukseni ja opetukseni on mennyt tyhjille seinille...

 

Hahaa, ajattelisin että eipä oo omena kauaksi puusta pudonnut

 

Olisin äärettömän pettynyt ettei ehkäisyvalistus ole mennyt perille. Myös mieheni olisi varmasti pettynyt, ellei ihan puhtaasti vihainen.
Olemme puhuneet tästä kauhukuvasta joskus ja samoilla linjoilla oltiin;
Faktat pöytään mm. koliikkivauvan mahdollisuudesta, oman ajan rajallisuudesta, suuresta vastuusta, raha-asioista ja kaikesta mikä vauvan saantiin liittyy. Vaihtoehdot esiin, abortti vai vauvan pitäminen.

Meillä ei ole aikomusta tehdä iltatähteä joten en kyllä taatusti ilahtuisi vauvasta vaikka aikaa myöten vauvaan ihastuisikin. Pakkohan siinä olisi tukea lasta ja auttaa lapsen hoidosta, mutta tekisin kyllä selväksi ettei minun työurani ja muut kuviot tule pahasti sotkeentumaan vauvan myötä vaan päävastuu on täysin tytöllä itsellään. Auttaisin kuta kuinkin saman verran kuin omat vanhempamme ovat meitä auttaneet, eli kerran-kaksi kuukaudessa yökyläilyä aikuisten menojen tai työmatkojen takia.

(voihan se totuus olla että sydän sulaisi sen vauvan edessä ja sitä tulisi sitten hyysättyä sata kertaa enemmän kuin mitä väitän. Silti olisi musertavaa joutua uudelleen vaippahärdelliin juuri kun oma vapaus olisi koittamassa lasten kasvettua)

 

Tekisin abortin eteisen lattialla.

Eikö se olisi helpompi tehdä vaikka henkarilla kuitenkin?

 

Päädyimme mennä neuvolaan kysymään mitä mieltä ne siellä on. Itse haluaisin kyllä että joko pitää lapsen tai antaa adoptioon

 

Itse plussasin pari viikkoa sitten. Oon tänään 15+5. Olen vasta 16 vuotta mutta mitä väliä sillä on? :hug: ja onnea tyttärellesi!

IKÄ ON VAIN NUMEROITA!!!!!

 

[QUOTE="Anniina";27585301]Päädyimme mennä neuvolaan kysymään mitä mieltä ne siellä on. Itse haluaisin kyllä että joko pitää lapsen tai antaa adoptioon[/QUOTE]

Ei kai se neuvolan päätös ole tai heidän mielipiteestään kiinni ollenkaan. Tsiisus.

 

[QUOTE="minä vain";27585567]Ei kai se neuvolan päätös ole tai heidän mielipiteestään kiinni ollenkaan. Tsiisus.[/QUOTE]


no ne voi auttaa ja tukea aika paljon + että ne kertoo kaiken esim. lapsi voi syntyä keskosena jos henkilö on nuori, koliikki vaaraa...

 

Kuka on abortin kannalla ja kuka lapsen pitämisen?