Mitä tekisit jos 16v tyttärenne tulis kotiin ja kertois olevansa raskaana?

Joo, eli eilen tyttäreni tuli isältään kotiin ja kerto olevansa raskaana. MITEN REAGOIDA?

 

Keskustelisin asiallisesti ja yrittäisin jonkun verran painostaa tekemään abortin. Lopulta kuitenkin tytön oma päätös ja iso asiahan toi on.

Riippuu niin kovin paljon siitä tytöstä itsestään, siitä millainen hän on ja miten valmis vastuuseen että mitä tuosta voi tulla.

Älä kuitenkaan ryhdy äidiksi syntyvälle vauvalle.

 

Tukisin, päätöksessä kuin päätöksessä, mutta myöskin löisin faktat rehellisesti pöytään.

 

Yrittäisin painostaa aborttiin.

 

[QUOTE="vieras";27558423]Keskustelisin asiallisesti ja yrittäisin jonkun verran painostaa tekemään abortin. Lopulta kuitenkin tytön oma päätös ja iso asiahan toi on.

Riippuu niin kovin paljon siitä tytöstä itsestään, siitä millainen hän on ja miten valmis vastuuseen että mitä tuosta voi tulla.

Älä kuitenkaan ryhdy äidiksi syntyvälle vauvalle.[/QUOTE]

Miksi ei??
Miksi ei voi tukea lasta äitiydessä ja samalla antaa lapsen siis 16v elää omaa nuoruuttaan. Onko parempi, jos tyttö päättää pitää lapsen, antaa lapsi sijoitukseen kuin pitää tyttären elämässä? Teoilla on seuraukset. Tytön kypsyydestä riippuen saattaa olla hyväkiun äiti hyvällä isöäidon tuella.

 

Alkuhämmennyksen jälkeen olisin innoissani tulevasta vauvasta ja lupaisin auttaa hoitamisessa sekä tukea käytännön asioissa. Varmaan alkaisin miettiä mihin vauvan pinnasänky tulee tms. Meillä ei missään nimessä ehdoteta aborttia.

 

[QUOTE="vieras";27558488]Alkuhämmennyksen jälkeen olisin innoissani tulevasta vauvasta ja lupaisin auttaa hoitamisessa sekä tukea käytännön asioissa. Varmaan alkaisin miettiä mihin vauvan pinnasänky tulee tms. Meillä ei missään nimessä ehdoteta aborttia.[/QUOTE]

Peesaan tätä

 

En missään tapauksessa ehdottaisi aborttia. Keskustelin hetki sitten aiheesta 17-vuotiaan tyttäreni kanssa, joka oli samaa mieltä - jos on kyllin vanha harrastaakseen seksiä, on kyllin vanha ottamaan vastuun vauvasta. Tyttären koulukaveri oli raskaana kun 9-luokka päättyi, ja hyvä äiti hänestä on (vanhempiensa tuella) tullut

 

No oishan se shokki ainakin alkuunsa. Mutta en painostaisi suuntaan tai toiseen. Juteltas faktat ja silti päätös ois tyttären. Painostus ei mitään hyvää tee asialle ja 16v ei voi pakottakaan.

 

Pitkiä keskusteluja tiedossa, ihan varmasti. Nuoren päätös lopulta ja jotta se ois hänen mukaisensa, ei liikaa saisi sponssata yhtä ainoaa ratkaisua. Abortti tai pitää vauvan, ihan sama, molemmissa tukena. Mutta adoptioon antamista en kattelis vierestä vaan pyytäisin sitten vauvaa sijoitukseen meille. Olen 37v ja 39v kun meidän perheen tytöt täyttävät 16v, joten en pidä itseäni "sikavanhana" sijaisvanhemmaksi lapsenlapselle.

 

Painostus on pahinta mitä voi tehdä. Niiden asioiden kanssa kun pitää sitten elää lopun ikänsä. Ystäväni joutui 15 vuotiaana tehdä abortin ja on koko ikänsä sitä asiaa katunut ja käynyt terapioissa. Jos olisi itse saanut päättää abortista, asia olisi eri. Välit vanhempiinkin menivät, joten koko perhe kärsii.

 

Keskustelisin kaikki faktat pöytään lyöden ja olisin tukena, oli tyttären päätös mikä hyvänsä.

 

Pitkiä keskusteluja tiedossa, ihan varmasti. Nuoren päätös lopulta ja jotta se ois hänen mukaisensa, ei liikaa saisi sponssata yhtä ainoaa ratkaisua. Abortti tai pitää vauvan, ihan sama, molemmissa tukena. Mutta adoptioon antamista en kattelis vierestä vaan pyytäisin sitten vauvaa sijoitukseen meille. Olen 37v ja 39v kun meidän perheen tytöt täyttävät 16v, joten en pidä itseäni "sikavanhana" sijaisvanhemmaksi lapsenlapselle.

Peesi tähän :heart:

 

Kyllähän siinä oli keskustelujen paikka. Tukea lapsi tuossa tilanteessa tarvis, oli se päätös sit mikä tahansa.
Painostusta koittaisin välttää, mut olisihan se pakko tehdä selväks et opiskelut ja pieni vauva on haastava ja paljon sitova yhdistelmä.

 

En jaksa edes miettiä mahdollisia tuntemuksiani ja ajatuksia kyseissä tilenteessa. Onneksi niin ei tapahdu.

 

toivon, ette koskaan tule olemaan tässä tilanteessa, mutta tuon ikäinen on aivan liian nuori
ryhtymään äidiksi. Tuon ikäisen kuuluu opiskella, lentää ja liitää, harrastaa ja oleskella kavereiden
kanssa. Teiniäidit-sarjasta olen saanut tukea tämänsuuntaisille ajatuksille. Vauvat noilla tytöillä
tuntuu aivan luonnottomilta.

Mäkin olen kyllä tuolloin vielä nuori, ja mun esikoinen on kolmen vuoden kuluttua 16. Olen tuolloin
38v, joten voi olla että voisin ryhtyä sijaisäidiksi hänelle. en kyllä osaa vielä sanoa, miltä
tämä tuntuisi.

Jos lapsi haluaisi abortin, tukisin häntä siinä.

 

Mä en haluaisi enää alkaa äidiksi 49 vuotiaana, joten en alkaisi sijaisäidiksi.

Julmaa ajattelua palstalta että 16-vuotiaan äidin pitää kantaa vastuu lapsensa virheistä. Lapsi vie huomion seuraavat 18 vuotta ellei pidempäänkin.

 

Kaipa minä sitten saisin ensi vuonna yhdeksännen lapsenlapsen.

 

[QUOTE="mä vain";27558780]toivon, ette koskaan tule olemaan tässä tilanteessa, mutta tuon ikäinen on aivan liian nuori ryhtymään äidiksi. Tuon ikäisen kuuluu opiskella, lentää ja liitää, harrastaa ja oleskella kavereiden
kanssa. Teiniäidit-sarjasta olen saanut tukea tämänsuuntaisille ajatuksille. Vauvat noilla tytöillä tuntuu aivan luonnottomilta.

Mäkin olen kyllä tuolloin vielä nuori, ja mun esikoinen on kolmen vuoden kuluttua 16. Olen tuolloin 38v, joten voi olla että voisin ryhtyä sijaisäidiksi hänelle. en kyllä osaa vielä sanoa, miltä tämä tuntuisi.

Jos lapsi haluaisi abortin, tukisin häntä siinä.[/QUOTE]

Hohhoijaa. "Tuon ikäisen kuuluu opiskella, lentää ja liitää, harrastaa ja oleskella kavereiden kanssa."
En käsitä tätä ajattelutapaa. Okei, 16-vuotias on katsonut olevansa kyllin vanha seksiin, eikö silloin pitäisi olla myös kyllin kypsä kantaakseen tekojensa seuraukset? Ja ihan toinen juttu, miksi vauvan saaminen estäisi elämästä? Onhan se elämää sekin, että on vauvan kanssa, ja ihan parasta elämää onkin. Se, että kaverit ryyppää, rällää ja liehuu ympäriinsä on joistakin 16-vuotiaista todella turhaa touhottamista. Ihmiset on erilaisia, eikä ole olemassa oikeaa tapaa elää tietyn ikäisen elämää.

Joskus aikanaan parikymppinen naimaton on ollut jo auttamatta liian vanha löytämään puolisoa, ja opiskelu on oltava hoidettu ennen kuin täyttää 26, nykyisin voi mennä opiskelemaan uuden alan vaikka 50-vuotiaana. Maailma muuttuu, ja jokaisella on oma tapansa elää oma elämänsä. Älä mene muita tuomitsemaan tai neuvomaan ennen kuin olet elänyt hänen elämäänsä (eikä sitä koskaan tapahdu, joten huolehdi vain omista asioistasi, ne kuuluvat sinulle)

 

Aborttia en lähtisi lyömään tiskiin, mutta kertoisin ne faktat mitä osaisin, ja pyrkisin keskustelemaan tytön kanssa siitä onko hän valmis "kasvamaan aikuiseksi" raskauden aikana, ja kantamaan vastuun toisesta ihmisestä pääpiirteittäin. Antaisin tukeni päätöksessä kuin päätöksessä, ja jos tyttö haluaisi sen abortin niin hyväksyisin asian ja auttaisin niin hyvin kuin osaan. Jos tyttö haluaisi lapsen pitää, alkaisin varmaan totuttelemaan ajatukseen että sitä ollaan sitten mummo lyhyen ajan sisällä :xmas:

 

ok; kiitos kannustavista vastauksista mutta olen huolissani siitä kun hän ei tiedä kuka on lapsen iskä. Hän ei ole varma jos se on hänen eksä vaqi nykyinen poikaystävä

 

Tekisin abortin eteisen lattialla.

 

Abortista en edes puhuis ellei tyttö itse sitä halua, jos haluaisi niin tukisin siinä päätöksessä.
Lupaisin auttaa vauvan kanssa paljonkin.

 

Hohhoijaa. "Tuon ikäisen kuuluu opiskella, lentää ja liitää, harrastaa ja oleskella kavereiden kanssa."
En käsitä tätä ajattelutapaa. Okei, 16-vuotias on katsonut olevansa kyllin vanha seksiin, eikö silloin pitäisi olla myös kyllin kypsä kantaakseen tekojensa seuraukset? Ja ihan toinen juttu, miksi vauvan saaminen estäisi elämästä? Onhan se elämää sekin, että on vauvan kanssa, ja ihan parasta elämää onkin. Se, että kaverit ryyppää, rällää ja liehuu ympäriinsä on joistakin 16-vuotiaista todella turhaa touhottamista. Ihmiset on erilaisia, eikä ole olemassa oikeaa tapaa elää tietyn ikäisen elämää.

Joskus aikanaan parikymppinen naimaton on ollut jo auttamatta liian vanha löytämään puolisoa, ja opiskelu on oltava hoidettu ennen kuin täyttää 26, nykyisin voi mennä opiskelemaan uuden alan vaikka 50-vuotiaana. Maailma muuttuu, ja jokaisella on oma tapansa elää oma elämänsä. Älä mene muita tuomitsemaan tai neuvomaan ennen kuin olet elänyt hänen elämäänsä (eikä sitä koskaan tapahdu, joten huolehdi vain omista asioistasi, ne kuuluvat sinulle)

Missä nyt puhuttiin ryyppäämisestä ja rellestämisestä? Eikös tuossa puhuttu lähinnä siitä, että 16v:n ei tosiaan kuulu kantaa vastuuta vauvasta, vaan harrastaa, kasvaa, olla kavereiden kanssa, opiskella, oppia tuntemaan itseään, valmistautua aikuisuuteen.

Ryyppääminenkö on sinun käsityksesi nuoruuden elämisestä ja vapaudesta Otan osaa, et taida olla se penaalin terävin kynä.

 

Kertoisin realistisesti kaikki vaihtoehdot ja tukisin päätöksessä. Adoptiosta olen astrolaben kanssa samaa mieltä eli vauva saisi tulla sitten mieluummin meille sijoitukseen.

En ymmärrä ollenkaan miksi niin monet palstalaiset jättäisivät oman lapsensa pulaan, kun eivät auttaisi lasta vauvan kanssa.