Mitä teillä on tapana viedä omalle äidille äitienpäivänä?

Omalla äidilläni on ärsyttävä tapa ilmoittaa aina ennen äitienpäivää, joulua tai synttäreitä, mitä haluaisi lahjaksi. Tapa on ilmeisesti jäänyt ajalta jolloin isäni oli vielä elossa ja olivat sopineet, että ei mitään turhaa hankita lahjoiksi, vaan lahjaksi ostetaan jotain oikeasti tarpeellista. Eipä tässä muuten mitään, mutta toiveet ovat mielestäni turhan kalliita. Nytkin tuli toive yhdestä n. 150€ maksavasta tavarasta ja tuo summa tuntuu tosi isolta, nyt varsinkin kun olen lapsen kanssa hoitovapaalla...Muutenkin vähän ärsyttää, kun koskaan ei voi hankkia mitään kivaa yllätystä, kun aina on toiveet valmiina etukäteen. Itse en niin edes perusta tuosta tavarasta ja ilahdun äitienpäivänä esim. pienestä kukkakimpusta. Kyse ei ole siitä, että äitini olisi rikas ja siksi haluaisi noin kalliita lahjoja, vaan pikemminkin päin vastoin. Kuvittelee kai, että minulla on rahaa ostella kaikenlaista...

Mitä te muut viette omille äideillenne sunnuntaina?

 

kukka haudalle

 

en ole aikoihin vienyt mitään, soitan onnittelut

 

Kukkia ajattelin viedä, ehkä lisäksi herkkusuklaata. Kaikenlaista tavaraa on mummolla kaapit väärällään.

 

Kukkia ja lasten tekemän kortin.
Kukkakin pitää olla suht halpa koska muuten äiti alkaa voivotella "mitä sä ny tämmösiä, ei mulle mitää tarvis".
Tosin siis mun äiti ei halua mitään muuta.

 

Minä vien kukan, yleensä ruukkuruusun kortin ja halauksen kera.

 

Leivon äidille jotain sekä ostan joko ruukkuruusun tai sitten leikkokukkakimpun. Taidan ostaa Kartiolaseille täydennystä.

 

Tänä vuonna leivon pellillisen äidille mieleistä piirakkaa. Yleensä oon vieny kukan..

 

Kukkia ja/tai jotain leipomuksia. Jos on tullut vastaan jotain mitä tahdon ostaa lahjaksi niin sitten sen, mutta en mieti/etsi mitään tavaralahjaa.

Musta on jotenkin älytöntä että aikuinen ihminen viitsii vaatia lahjoja ja vieläpä jotain kallista. Sinuna veisin vaikka kukkia.

 

En yhtään mitään . Lapsi on tehnyt kortin.

 

Orvokkiamppeli on ollut perinteenä viedä... ja kortti.

 

Itse vien kukan ja lapsen kanssa askarrellaan kortti ja/tai piirretään.

Miten lahjotte muina juhlina, esimerkiksi jouluna, synttäreinä jne.? Kiinnostaisi tietää vielä teidän ikä, onko perhettä jne. Minkälainen lahjomiskulttuuri teidän perheessä on nykyään ja on ollut ennen? Tykkäättekö ostella lahjoja?

Itse oon 30+ ja pitkän aikaa olen synttäreinä vanhemmilleni vienyt kukan ja kortin. Monesti piirretään lapsen kanssa vielä. Joskus sitten, kun olen kivan löydön tehnyt, oon ostanut jotain tavaraa. Pyöreitä jos täyttää, niin mietin lahjaa kunnolla ja ostan muuta kuin kukkia. Sama juttu äitien- ja isänpäivinä, että kukkalinjalla mennään. Jouluna ostan ihan jotain tavaraa, jonka ostan monesti toivomusten mukaan. Kysyn siis itse toivomuksia.

Pitkälle sinne yli kakskymppiseksi ostin noina mainittuina päivinä aina jonkin tavaran. Oikeastaan lapsen syntymän jälkeen on nuo lahjat vaihtuneet kukkiin. Eivät hekään ostele mulle synttärilahoja ja musta Se on aikuisille lapsille ihan turhaa. En odota sitä. Samoin turhaa ostella heillekään 3 x vuodessa tavaraa. Musta jos muistaa kukin ja soittamalla, niin Se riittää. Joulu sitten asia erikseen, jolloin on mielestäni mukava ostella heillekin lahjat. Ja siis pidän kyllä lahjojen ostamisesta ja juuri siitä, miten saajaa sitten ilahduttaa mietitty lahja. Krääsästä en pidä. Ei lahjan tarvi olla kalliskaan vaan muutama kymppi on ihan sopiva.

 

Mä veisin varmaan kukkia yms, jos asuisin lähempänä (välimatka n.600km). Mutta nykyään joutuu yleensä tyytymään johonkin sellaiseen, minkä saa näppärästi kirjekuoressa lähetettyä. Nyt laitoin vain esikoisen tekemän kortin ja muutaman puutarhalehden luettavaksi tuoreelle puutarhurille.

 

Ajattelin tänä vuonna viedä ison kasan puutarhatyökaluja + säilytyslaatikko niille niitä äiti tarvitsee, kun vihdoin pääsi pois kaupungista takaisin "maalle" asumaan.

Joku kyseli lahjomiskulttuurista.
Ostin pari viikkoa sitten toiselle siskolleni sadan euron lahjakortin hänen lempikauppaan. Isälle ostin kännykän ja toiselle siskolle iPadin.
Ikää on lähemmäs 35v, lapsia kolme ja meillä on aina ollut tapana ostaa toisillemme lahjoja, joista on iloa ja hyötyä

 

Vaihtelee... olen antanut mm. kylpylälahjakortin, koruja, iittalaa tms. Nyt hoitovapaalla ja raha tiukassa, joten tilasin äidille yhden lehden puoleksi vuodeksi, lapsi piirsi kortin ja varmaan käydään poimimassa vielä valkovuokkoja huomenna. Aina on ilahtunut ja on kelvannut lahjat. Joskus olen kysynyt mitä haluaa, usein pistän vuoden mittaan korvan taakse jos sattuu puhumaan jostain tavarasta että tykkää tms.

 

Isoäidit saavat lapsenlapsiltaan kortit, jos tavaraa haluavat, niin heillä on lompakot ja kaupat ovat auki lähes joka päivä. Lapsia lahjotaan, koska heillä ei ole mahdollisuutta itse hankkia haluamiaan juttuja, aikuisilla on.

 

Lasten tekemät kortit, oma korttini ja äidin lempikukka, ehkä suklaakin.

 

Omalle äidille kukka ja kynttilä haudalle ja anopille ruusu

 

Minä vien kukan, yleensä ruukkuruusun kortin ja halauksen kera.

Samat on viemiset. Ennen tein itse kortin, nykyään lapsi huolehtii askartelusta.

 

Ja ei ole äitienpäivän tarkoitus minusta ihan se, että tilataan lapsilta kalliita lahjoja. 150€:n arvoista lahjaa en ole ostanut ikinä kenellekään!

 

Kukkia, ehkä jotain suklaata. Lapset tekee kortin, jos tekee

 

Ööh, älä vie
Tyhmää, jos aikuinen ihminen pyytää lahjaksi jotain noin kallista ja vieläpä omalta lapseltaan.
Itse en kehtaisi.
Kukka, kortti, kakku, ne voi viedä, mutta ei mitään enempää

 

Yleensä kukkia ja lapset askartelevat. Tälle vuodelle on auttanut meitä paljon, kun lapset sairastaneet. Ei ikinä huoli mitään vaivanpalkkaa, joten ostin nyt äitienpäivälahjaksi luksusjalkahoidon.

 

En ole kummoisissa väleissä äitiini, mutta tasapuolisuuden nimissä saa hän samat, kuin anoppi:
-Valokuvasuurennos lapsistamme
-Narsisseja pihastamme
-Lasten tekemä koru tai muu sälpä

 

No jos noin on äiti höntiksi äitynyt vanhuuttaan, on kaiketi paras palauttaa hänet maanpinnalle.

Osta 30 euron lahjakortti liikkeeseen jossa äidin toivomaa tavaraa myydään, ja anna se. Voit kertoa myös, että et nyt itse ehtinyt lahjaa hakemaan, mutta äiti on hyvä ja noutaa sen itse...

Minä vien yleensä kukkia ihkasen elävälle ihanalle äidilleni. Joskus olen tilannut vuodeksi tai joksikin muuksi jaksoksi jonkun lehden, tai vienyt jonkun tavaran, mutta äiti on kieltänyt nämä...