epäpätevä äidiksi
Hallelujaa ja luojalle kiitos tästä ketjusta! Kaikki muut ei siis sittenkään ole täydellisiä äitejä, enkä ole ainut, joka tekee joitakin asioita ihan väärin.
Juu no ei se nyt ehkä järin hyvää kieltä ole
. Väärin ei ole sanaluokaltaan adjektiivi, joten se ei taivu vertailuasteissa.Lapsi asuu isällään, kyllä. Näin vasta nelisen kuukautta... Totuttelua itsekultakin vielä..
Luettuna voi kuulostaa karulta, mutta onnellisten ja hyvien asioiden lista on paljon pidempi. Meillä on aina ollut hyvät tukiverkot ja maalle mummolaan oli hyvä jättää lapsi hoitoon. Ja tuo peukunsyöjä lapsi oppi siihen heti 3kk iässä, kun kerran vauvan itkiessä laitoin hänelle peukalon suuhun.
7thHeaven
Jaa, en pysty näkemään tuossa mitään väärää näin 'nykyaikana'. Toimis varmaan itsellänikin paremmin.
Meillä tää on parempi näin, mutta esim. mun äidille tää on kauhistus
(ja muutamalle muullekkin)Mut jokainen tyylillään =)
7thHeaven
Jep. Tuosta saa varmaan kuulla paljon "miten sä voit jättää lapses noin, senkin sydämetön luuska!!", vaikka asiat ei aina ole niin yksinkertaisia. Saanko udella oletko lapsen isän kanssa vielä yhdessä, vai vaan lapseen etäsuhde?Meillä tää on parempi näin, mutta esim. mun äidille tää on kauhistus
Mut jokainen tyylillään =)
En oikeastaan osaa listata tuonkaltaisia listoja, ehkä minun pitäisi kysyä asioita, joltakulta muulta.
Anopilla voisi esimerkiksi olla melko pitkä lista asioista, jotka teen " vääremmin".
Mutta tässä nyt joitakin asioita, joita äideiltä joskus odotetaan. Äidit ompelevat tai korjaavat lastensa rikkimenneitä vaatteita tai vaihtavat näpsästi vetoketjun. (minä en, napin voi ommella ja ne lahjelenkit)
Äidit leipovat pullaa (minä en , käytän raakapaksasteita. Tuoksuu se koti niilläkin pullalata)
Äidit eivät käytä koskaan eineksiä, eivätkä ainkaan häpeällisiä " liha"pullia ( lue teurasjätepullia) -minä käytän , tosin harvoin.
Äidit eivät huuda lapsilleen. Minä huudan. Olen liian heikkohermoinen ja kadotan aikuisuuteni välillä. Tämä on asia, jossa oikeasti ajattelen tekeväni vääremmin ja väärimmin. Enkä ole siitä ylpeä:ashamed:
Anopilla voisi esimerkiksi olla melko pitkä lista asioista, jotka teen " vääremmin".
Mutta tässä nyt joitakin asioita, joita äideiltä joskus odotetaan. Äidit ompelevat tai korjaavat lastensa rikkimenneitä vaatteita tai vaihtavat näpsästi vetoketjun. (minä en, napin voi ommella ja ne lahjelenkit)
Äidit leipovat pullaa (minä en , käytän raakapaksasteita. Tuoksuu se koti niilläkin pullalata)
Äidit eivät käytä koskaan eineksiä, eivätkä ainkaan häpeällisiä " liha"pullia ( lue teurasjätepullia) -minä käytän , tosin harvoin.
Äidit eivät huuda lapsilleen. Minä huudan. Olen liian heikkohermoinen ja kadotan aikuisuuteni välillä. Tämä on asia, jossa oikeasti ajattelen tekeväni vääremmin ja väärimmin. Enkä ole siitä ylpeä:ashamed:
muka-aikuinen
Ultramariini sen sanoi, mitä minä ajattelin. Taannun joskus lapsen tasolle, jos pinnaa oikein kiristää. En ole koskaan nähnyt yhdenkään toisen äidin käyttäytyvän niin lapsellisesti, kuin mitä itse joskus käyttäydyn. Kyllä hävettää.
Ollaan erottu lapsen isän kanssa lapsen ollessa 3 vuotias. Nyt neiti on jo 8v..
Ja kyllä, välillä sydämmetön ja kuulemma en enää koskaan sais tehdä lisää lapsia
(en ole ainakaan ihan heti tekemässä, mutta toi kommentti naurattaa)Pakko kysyä mikä lienee "väärä" aika?No siis mä en koe tekeväni mitään väärin :xmas: mutta me kuulemma syödään väärään aikaan, ja on paha asia ettei meillä ole tarkkaa rytmiä.
Mutta tämä sopii meille, ja se on ainoa asia joka merkitsee
Mun mielestä outoa olis jos söisitte esim. 03 aamuyöllä..
Meilläkään ei ole mitään varsinaista ruokailurytmiä; riippuu koska on nälkä ja mitä tehdään.ei kai se ny väärin oo?
Kiitos! En voisi itse itseäni paremmin kuvata
"mona"
Mitä esim.tarkoitat? Kun musta tässä ketjussa ei mitään kovin outoa ole..Tää ketju antaa kyl aika jäätävän kuvan osasta ihmisistä äiteinä
"tttt"
Sun täytyy olla tosi nuori ja naiivi, jos tässä ketjussa on sun mielestä jotain "jäätäviä äitejä". Aika pumpulissa taidat olla kasvanut.Tää ketju antaa kyl aika jäätävän kuvan osasta ihmisistä äiteinä
[QUOTE="tttt";25905005]Sun täytyy olla tosi nuori ja naiivi, jos tässä ketjussa on sun mielestä jotain "jäätäviä äitejä". Aika pumpulissa taidat olla kasvanut.[/QUOTE]
En muista enää kaikkia, lähinnä noi tosi pienenä hoitoon laittamiset. Pumpulissa? Koska imetän enkä laita 6 viikkoista hoitoon?
En muista enää kaikkia, lähinnä noi tosi pienenä hoitoon laittamiset. Pumpulissa? Koska imetän enkä laita 6 viikkoista hoitoon?
Oisku ejk
Tätä peesaan täsmälleen sanasta sanaan.
Voi mistä sitä alottaisi... Minä teen kaiken kyllä helvetin väärin.
Lapset ei juurikaan ulkoile, en jaksa heidän kanssaan askarrella, harvoin edes leikkiä. Leivon tosi harvoin, en pidä myöskään siivoamisesta joten kämppäkään ei ole häävi. Ostelen liikaa kaikkea krääsää ja herkkuja lapsille. Poltan päreeni helposti ja ärähtelen ja joskus karjunkin. Kaipaan jatkuvasti omaa aikaa. En osaa elää tarkasti kellon mukaan.
Koenkin, että tulen olemaan äitiydessä "parempi" sitten kun lapset vähän kasvaa ja voivat tehdä kanssani sellaisia asioita, jotka oikeasti kiinnostavat minua.
Lapset ei juurikaan ulkoile, en jaksa heidän kanssaan askarrella, harvoin edes leikkiä. Leivon tosi harvoin, en pidä myöskään siivoamisesta joten kämppäkään ei ole häävi. Ostelen liikaa kaikkea krääsää ja herkkuja lapsille. Poltan päreeni helposti ja ärähtelen ja joskus karjunkin. Kaipaan jatkuvasti omaa aikaa. En osaa elää tarkasti kellon mukaan.
Koenkin, että tulen olemaan äitiydessä "parempi" sitten kun lapset vähän kasvaa ja voivat tehdä kanssani sellaisia asioita, jotka oikeasti kiinnostavat minua.
voivoi minua
Aiemmin koin olevampi huono vanhempi vähän joka suhteessa. Ensimmäinen lapsi oli kyseessä ja kuvittelin että minun pitää tehdä kaikki mahdollinen ja mahdoton. Todellakin mahdoton myös..Koska olin saanut päähäni että mikään ei ole mahdotonta jos oikein paljon yrittää ja haluaa tehdä. Ja enpä sitten todellakaan ruvennut tekemään niitä kaikkia superäitien tekosia aamusta iltaan, jolloin koin jatkuvasti olevani huono äiti jonka naapurissa ja kaikkialla muuallakin asuu niitä reippaampia ja parempia äitejä.
Sanotaan nyt että rakkautta, ruokaa, yhdessäoloa, harrastuksia, ulkoilua ja tiivistä suhdetta isovanhempiin on ollut jaossa paljon ja sopivasti.
Silti olen kokenut esim. tälläisen asian kautta huonoa vanhemmuutta: olen ollut ulkoilemassa lapsen kanssa tällä kerran vähemmän kuin pihan muut äidit. Älytöntä, tiedän nykyään. Kun tein ruokaa, yritin usein saada aikaan jotakin terveellistä ja silti mietin miten jotkut tekevät vielä vitamiininsa säilyttäneistä marjoista terveellisiä jälkiruokia.. Nyyh, meillä ei ollut.
Joka asiasta sain väännettyä vaikka mitä. Kyse ei ollut mistään kilpailusta, vaan puhtaasti siitä etten uskonut olevani tarpeeksi hyvä äiti. Ja jotenkin tuntui että muut olivat.
Lisäksi olen tiuskinut lapselleni joskus. Kertakin riittää alentamaan minut ikuisiksi ajoiksi huonoksi äidiksi. Koska kaikilla hyvillä äideillä pitäisi olla pitkä pinna, hellä sydän sekä ahkeruus ja into kaikkiin yhteisiin projekteihin lasten kanssa. Mutta eihän se oikeasti niin mene. En edes tiedä mistä olen sen päähäni saanut.
Meillähän on jokaisella oma elämämme, omat tapamme ja omat resurssit tehdä ja toteuttaa asioita. Olemme vain ihmisiä joilla on myös omatkin tarpeet. Mitään "sääntöjä" ei saisi olla ahdistamassa meitä herkkiä äitejä jotka ottavat kaikesta itselleen lisätaakkaa. En edes tiedä mistä nuo kirjoittamattomat säännöt ovat tulleet. Niissä kyllä kerrotaann kuinka usein ja missä sinun tulee ulkoilla lasten kanssa, kuinka usein askarrella ja tärkein tietenkin, millaista ruokaa teet. Listahan voisi jatkua loputtomiin, joten lopetan sen nyt tähän.
Jokaisen on vain kuljettava sitä omaa tietää omalla tavallaa ja se on ainoa oikea tapa. Kiitos että sain purkautua, jotenkin olo helpottui ja näen vielä selvemmin menneisyyteni typeryytenä nuo turhat itseni syyllistämiset.
Sanotaan nyt että rakkautta, ruokaa, yhdessäoloa, harrastuksia, ulkoilua ja tiivistä suhdetta isovanhempiin on ollut jaossa paljon ja sopivasti.
Silti olen kokenut esim. tälläisen asian kautta huonoa vanhemmuutta: olen ollut ulkoilemassa lapsen kanssa tällä kerran vähemmän kuin pihan muut äidit. Älytöntä, tiedän nykyään. Kun tein ruokaa, yritin usein saada aikaan jotakin terveellistä ja silti mietin miten jotkut tekevät vielä vitamiininsa säilyttäneistä marjoista terveellisiä jälkiruokia.. Nyyh, meillä ei ollut.
Joka asiasta sain väännettyä vaikka mitä. Kyse ei ollut mistään kilpailusta, vaan puhtaasti siitä etten uskonut olevani tarpeeksi hyvä äiti. Ja jotenkin tuntui että muut olivat.
Lisäksi olen tiuskinut lapselleni joskus. Kertakin riittää alentamaan minut ikuisiksi ajoiksi huonoksi äidiksi. Koska kaikilla hyvillä äideillä pitäisi olla pitkä pinna, hellä sydän sekä ahkeruus ja into kaikkiin yhteisiin projekteihin lasten kanssa. Mutta eihän se oikeasti niin mene. En edes tiedä mistä olen sen päähäni saanut.
Meillähän on jokaisella oma elämämme, omat tapamme ja omat resurssit tehdä ja toteuttaa asioita. Olemme vain ihmisiä joilla on myös omatkin tarpeet. Mitään "sääntöjä" ei saisi olla ahdistamassa meitä herkkiä äitejä jotka ottavat kaikesta itselleen lisätaakkaa. En edes tiedä mistä nuo kirjoittamattomat säännöt ovat tulleet. Niissä kyllä kerrotaann kuinka usein ja missä sinun tulee ulkoilla lasten kanssa, kuinka usein askarrella ja tärkein tietenkin, millaista ruokaa teet. Listahan voisi jatkua loputtomiin, joten lopetan sen nyt tähän.
Jokaisen on vain kuljettava sitä omaa tietää omalla tavallaa ja se on ainoa oikea tapa. Kiitos että sain purkautua, jotenkin olo helpottui ja näen vielä selvemmin menneisyyteni typeryytenä nuo turhat itseni syyllistämiset.
pc
no mä huudan tarpeen tullen ihan sujuvasti ja ilman juuri minkäänlaista häpeää. koska uskon syvästi siihen, että huutaminen kuuluu normaaliin käytösrepertuaariin, joka lasten on syytä tuntea ja hallita. en huuda raivoissani, koska en juuri joudu raivoon asti. enkä huuda loukkaavia asioita enkä koe edes kiusausta siihen, koska en pode vahingoittamisentarvetta. kunhan melskaan, kunnes saan asiani ilmoille ja kuulijat hereille.
ja kaiken lisäksi olen sitä mieltä, että muidenkin pitäisi toimia näin. oikeinhuutamisen taito nimenomaan on aikuisuuden osoitus. en luota ihmiseen, joka ei koskaan huuda.
ja kaiken lisäksi olen sitä mieltä, että muidenkin pitäisi toimia näin. oikeinhuutamisen taito nimenomaan on aikuisuuden osoitus. en luota ihmiseen, joka ei koskaan huuda.
muikkune
Mä tupakoin koko raskauden ja imetyksen ajan.
Mä olen tänä vuonna käynyt ehkä kerran vaunujen kanssa ulkona
En jaksa kantaa enää 7kk ikäistä vauvaani sylissä
Mua ei kiinnosta vauvojen/lasten muoti- ja merkkivaatteet
Mä olen tänä vuonna käynyt ehkä kerran vaunujen kanssa ulkona
En jaksa kantaa enää 7kk ikäistä vauvaani sylissä
Mua ei kiinnosta vauvojen/lasten muoti- ja merkkivaatteet
kökköliini
minulle elämää suurempia asioita ei ole lastenvaatteiden etenkin ulkovaatteiden merkki ja kallishinta, me mennään niillä halvemmilla jos kerran kuosi silmää mielyttää.
ja rapakoissa saa hyppiä ja uida vaatteet päällä jos siltä tuntuu, meillä on pyykikone.
lapseni ovat aloittaneet päivähoidossa alle 3v ja en todellakaan pode siitä huonoa omaatuntoa.
meillä ei lapsia ole otettu vauvanakaan viereen nukkumaan, imetin yöllä aina muualla kuin makuuhuoneessa(jos tarvi imettää, mutta yleensä meillä on nukuttu yöt)
en vahtaa muksujen vieressä koko aikaa niiden tekemisiä.
vahinkoja sattuu kun kiipeillään, mutta kolhuihin ei kuole( ainakaan meillä)
vajaa 3v ei osaa puhua ja silti en ole hysteerisesti paniikissa että onko se epänormaali, sanoja tulee kokoajan lisää ja muussakin tämä tapaus on ollut hitaampi kehittymään kuin vanhempi sisaruksensa.
molemmat ovat saaneet vauvana tuttelia lisäksi.
ja kestovaipat on p********ä.
tässä nyt jotain.
ja rapakoissa saa hyppiä ja uida vaatteet päällä jos siltä tuntuu, meillä on pyykikone.
lapseni ovat aloittaneet päivähoidossa alle 3v ja en todellakaan pode siitä huonoa omaatuntoa.
meillä ei lapsia ole otettu vauvanakaan viereen nukkumaan, imetin yöllä aina muualla kuin makuuhuoneessa(jos tarvi imettää, mutta yleensä meillä on nukuttu yöt)
en vahtaa muksujen vieressä koko aikaa niiden tekemisiä.
vahinkoja sattuu kun kiipeillään, mutta kolhuihin ei kuole( ainakaan meillä)
vajaa 3v ei osaa puhua ja silti en ole hysteerisesti paniikissa että onko se epänormaali, sanoja tulee kokoajan lisää ja muussakin tämä tapaus on ollut hitaampi kehittymään kuin vanhempi sisaruksensa.
molemmat ovat saaneet vauvana tuttelia lisäksi.
ja kestovaipat on p********ä.
tässä nyt jotain.
Meilläkin käytettiin pääasiassa pyllyn pyyhintään kostuspyyhkeitä, enkä edes ajatellut sen olevan väärin :O Meidän kaks vee poju syö aamupalan olkkarissa, samalla lastenohjelmia katsoen :ashamed: (muut ruuat syödään kyllä pöydässä, aamu vaan sujuu rennommin)
Niin ja ulkoilut menee niin ja näin, joskus mennään useinkin ulos, ja joku päivä ei edes käydä pikaisesti.
Ja kävin viihteellä kaks viikkoa ristiäisistä ja kävin silloin tällöin muulloinkin (ilman ns. pätevää syytä esim. tuttavan häät tai synttärit, vaan siksi että halusin mennä :O ).
En lajittele pyykkiä ja pesin vauvan vaatteet vain muutaman viikon herkän ihon pesuaineella (herkänihon pesuaine loppui ja kokeilin normi aineella, eikä mitään tullut).
Niin ja odotan toista ja olen juonut kahvia normaalisti koko raskauden ajan.
Siinäpä alkuun...
Niin ja ulkoilut menee niin ja näin, joskus mennään useinkin ulos, ja joku päivä ei edes käydä pikaisesti.
Ja kävin viihteellä kaks viikkoa ristiäisistä ja kävin silloin tällöin muulloinkin (ilman ns. pätevää syytä esim. tuttavan häät tai synttärit, vaan siksi että halusin mennä :O ).
En lajittele pyykkiä ja pesin vauvan vaatteet vain muutaman viikon herkän ihon pesuaineella (herkänihon pesuaine loppui ja kokeilin normi aineella, eikä mitään tullut).
Niin ja odotan toista ja olen juonut kahvia normaalisti koko raskauden ajan.
Siinäpä alkuun...
Lopetin osaimetyksen kun vauva oli 3 viikkoa, ihan vain siksi että pää ei kestänyt.
Käydään ehkä 3 kertaa vuodessa 2xpäivässä ulkona. Aina vaan yhden kerran. Joskus menee sisällä kaksikin päivää.
En nukuta lapsia, (1v. ja 5v) vaan toivotan hyvät yöt ja jätän keskenään nukahtamaan.
Lapset on yökylässä n. 1-2 kuukauden välein.
Käydään ehkä 3 kertaa vuodessa 2xpäivässä ulkona. Aina vaan yhden kerran. Joskus menee sisällä kaksikin päivää.
En nukuta lapsia, (1v. ja 5v) vaan toivotan hyvät yöt ja jätän keskenään nukahtamaan.
Lapset on yökylässä n. 1-2 kuukauden välein.