Mitä pahaa on rutiineissa lasten kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja aargh
  • Ensimmäinen viesti
aargh
Saan moitteita siitä, että lapset menevät aikaisin nukkumaan enkä pidä kyläilyistä iltaisin koska tiedän, että lapset nukkuvat levottomasti, kun kotiin mennäään myöhään. Mitä pahaa on siinä, että on tarkat syömis ja nukkumisajat? Tekeekö se minusta tiukkiksen, että en jaksa taas sitä kiukkua sun muuta, kun lapset ovat väsyneitä? Kukin tavallaan, mutta toivoisi hieman kunnioitusta myös näiltä ns. rennoilta?
 
Millimetrintarkkuus on aika rasittavaa - siis kun lapsi vähintäänkin sekoaa (mukamas) jos iltapuuro on 19:40 eikä 19:30 kuten on tapana.

Rutiinit on jees, kunhan ne ei orjuuta ja estä normaalia elämää.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Millimetrintarkkuus on aika rasittavaa - siis kun lapsi vähintäänkin sekoaa (mukamas) jos iltapuuro on 19:40 eikä 19:30 kuten on tapana.

Rutiinit on jees, kunhan ne ei orjuuta ja estä normaalia elämää.
Joillain rutiinit on sitä normaalia elämää :)
 
vierass
Ei mitään pahaa. Mua lähinnä säälittää lapset, joiden elämässä ei ole mitään rutiineja :( Mut siis tottakai lapset on hyvä totuttaa siihen, että JOSKUS niistä rutiineistakin poiketaan ja maailma ei saa kaatua siihen... Aina kun ei voi mennä sun lasten pillin mukaan.
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Millimetrintarkkuus on aika rasittavaa - siis kun lapsi vähintäänkin sekoaa (mukamas) jos iltapuuro on 19:40 eikä 19:30 kuten on tapana.

Rutiinit on jees, kunhan ne ei orjuuta ja estä normaalia elämää
.
Bingo!!!!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Millimetrintarkkuus on aika rasittavaa - siis kun lapsi vähintäänkin sekoaa (mukamas) jos iltapuuro on 19:40 eikä 19:30 kuten on tapana.

Rutiinit on jees, kunhan ne ei orjuuta ja estä normaalia elämää.
Näin :). Itse asiassa musta ne on turvallisen lapsuuden edellytys ja kunnollisen kasvatuksen kivijalka, mutta ei elämä lasten(kaan) kanssa saa mitään sekuntipeliä olla. Improvisaatiolle pitää olla tilaa.
 
vieras
Niinpä. Mä (ja onneksi myös kaverit) näitä rutiiniäitejä. Helpottaa minusta sekä omaa että lasten elämää kun tietää edes suunnilleen mitä tapahtuu tunnin päästä, illalla, huomenna. Tietää et illalla klo 20 ne on pedissä ja oma aikani alkaa. Tietää et ne syö lounasta klo 11 ja siihen en varaa neuvolaa tms. Onhan päiväkodeissakin aikataulut, miksei kotona?
 
aargh
Ei ole kyse minuutin tarkkuudesta vaan siitä, ettemme esim. ole kovin iloisia kun kaikki juhlat alkavat illalla, ja kyseiset ihmiset tietävät että meillä on nukkumaan meno. Olemme kyllä sanoneet että jos voisimme tulla aikaisemmin..kyse siis läheisistä..meille sanotaan usein, älkää stressatko kyllä se lapsi nukkuu kun on väsynyt. Ja kokemuksesta tiedän, ettei se ihan näin mene..
 
km
Alkuperäinen kirjoittaja aargh:
Ei ole kyse minuutin tarkkuudesta vaan siitä, ettemme esim. ole kovin iloisia kun kaikki juhlat alkavat illalla, ja kyseiset ihmiset tietävät että meillä on nukkumaan meno. Olemme kyllä sanoneet että jos voisimme tulla aikaisemmin..kyse siis läheisistä..meille sanotaan usein, älkää stressatko kyllä se lapsi nukkuu kun on väsynyt. Ja kokemuksesta tiedän, ettei se ihan näin mene..
Mekään ei mennä juhliin tms jotka alkaa liian myöhään. Kylästä lähdetään klo20 mennessä kotiin että lapset ehtii ajoissa nukkumaan.
 
Mua ärsyttää ihan vaan siksi, että itse olen sitten taas ihan erilainen. Meillä joustetaan kaikessa missä pystyy. Ja mä en oikein sovellu toistenkaan rutiineihin. Mua alkais ahdistaa jos mulla ois täysin joustamaton kaveri. En uskokaan että mulla ystävyys jatkuis kovinkaan pitkään sellaisen ihmisen kanssa.
 
mellan
rutiineissa ei mitään vikaa, mutta ne ei vaan sovi meidän elämään. Tänään oli vapaapäivä lapsi nukkumassa jo yhdeksän jälkeen, kun seuraava työpäivä koittaa lapsi pääsee nukkumaan vasta kymmenen ja yhdentoista välillä
 
Alkuperäinen kirjoittaja aargh:
Ei ole kyse minuutin tarkkuudesta vaan siitä, ettemme esim. ole kovin iloisia kun kaikki juhlat alkavat illalla, ja kyseiset ihmiset tietävät että meillä on nukkumaan meno. Olemme kyllä sanoneet että jos voisimme tulla aikaisemmin..kyse siis läheisistä..meille sanotaan usein, älkää stressatko kyllä se lapsi nukkuu kun on väsynyt. Ja kokemuksesta tiedän, ettei se ihan näin mene..
Just, ihan ku meiltä!!! Mua niin ottaa aivoon kun ei ymmärretä että toiset voi haluta pitää tollaset rutiinit. Sit on myös niitä, jotka vaan ilmottamatta tupsahtaa oveen taa 19.00, kun ollaan alkamassa iltatoimet. :kieh:
 
Mun on pakko myöntää, että eräs ystävyyssuhde jäi, kun kaverille syntyi vauva.

Kun hän ei enää koskaan päässyt mihinkään, heille ei voinut mennä, puhelimeenkaan hän ei meinannut ehtiä kun oli ne Aikataulut ja Rutiinit joista ei voinut tinkiä. Me muut jatkettiin elämää, hän jäi porukasta :/
 
jossu
Rutiinit tuovat turvaa lapselle,se on totta. MUTTA joskushan lastenkin on opittava se että asiat ja tilanteet muuttuu ja pikkuhiljaa jossain vaiheessa ne rutiinit kuitenkin muuttuvat. Pysyen kuitenkin turvallisina.
En ole itse tiukkapipo ja joskus iltakahvittelut saattaa venähtää jopa tunnilla. Jos lapsi vaikuttaa todella väsyneeltä, mennään lapsen ehdoilla. Mutta ei se ole koskaan minuuttiviisarista kiinni.
 
kukin tavallaan
Niin ja rytmiperhehän ei voi koskaan kyläillä aamupäivisin koska jää se pyhä aamupäiväulkoilu tekemättä! Ja jos kutsutaan kylään missä tarjotaan lounaskin (samalla sitä kaveritkin ruokkii kun omatkin) niin ei käy sekään, koska päiväunet siiryvät varin ja elämä menee pilalle.

Jep, ei kiitos meille. Hyvin on arki sujunut vaikka meillä nukutaan sen mukaan miten väsyttää eikä sen mukaan mitä kello on.
 
aikansa kutakin
Alkuperäinen kirjoittaja aargh:
Saan moitteita siitä, että lapset menevät aikaisin nukkumaan enkä pidä kyläilyistä iltaisin koska tiedän, että lapset nukkuvat levottomasti, kun kotiin mennäään myöhään. Mitä pahaa on siinä, että on tarkat syömis ja nukkumisajat? Tekeekö se minusta tiukkiksen, että en jaksa taas sitä kiukkua sun muuta, kun lapset ovat väsyneitä? Kukin tavallaan, mutta toivoisi hieman kunnioitusta myös näiltä ns. rennoilta?
Ei mitään pahaa. Lapset pitävät rutiineista ja saavat niistä turvaa ja helpottaa elämää, jää monet kiukut pois. Vanhempia se joskus tympäisee mutta vaiva palkitaan helpoilla lapsilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kukin tavallaan:
Niin ja rytmiperhehän ei voi koskaan kyläillä aamupäivisin koska jää se pyhä aamupäiväulkoilu tekemättä! Ja jos kutsutaan kylään missä tarjotaan lounaskin (samalla sitä kaveritkin ruokkii kun omatkin) niin ei käy sekään, koska päiväunet siiryvät varin ja elämä menee pilalle.
Jep, just tuollainen mua ärsyttää.
 
--
Kyllä meillä on aika tarkat rutiinit, siis ruoka- ja nukkuma-ajat. Nyt kun lapset on jo vähän isompia 2 ja 3.5v voi joustaa enempi. Etenkin ruoka ja päiväuni ajoista voi joustaa jo helposti. Mutta illan nukkumaan menoajasta ei jurikaan, etenkään esikoisen kohdalla joka ei nuku päiväunia. Hänen on oltava yöunilla klo 20 mennessä tai yöunet jäävät liian lyhyiksi (aamulla herää aina samaan aikaan, riippumatta siitä monelta menee nukkumaan) ja sitä väykiukkua ja univelkaista lasta ei sitten jaksa kukaan. Mun mielstä rutiinit on hyvä juttu! Mutta ei ihan pilkun päälle...
 
vieras
Meillä on melko tarkat rutiinit, mutta pidetään myös siitä kiinni että säännöllisin väliajoin rutiineista poiketaan, ihan vaan siksi ettei tulla niistä liian riippuvaisiksi. Eli jos ei ole mitään erityistä, asiat tehdään tietyllä tavalla tiettyyn aikaan, mutta aina välillä kokeillaan syödä vaikka iltapuurokin kylässä ja tullaan yökkärit valmiiks päällä takasin kotiin tms. Musta on hyvä ettei lapset totu siihen että kaikki on aina PAKKO tehdä tietyllä tavalla :)
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Teenlitku Taikinaterapia:
Näin :). Itse asiassa musta ne on turvallisen lapsuuden edellytys ja kunnollisen kasvatuksen kivijalka, mutta ei elämä lasten(kaan) kanssa saa mitään sekuntipeliä olla. Improvisaatiolle pitää olla tilaa.
Näin. Mulle havahdus tuli siinä, kun lastenpsykiatrisella työskentelevä tuttuni kertoi, miten älyttömän tarkkoja siellä ollaan rutiineissa, koska se on ihan ensimmäinen lähtökohta niiden lasten turvallisuudentunteen luomiseen ja hyvinvointiin. Ja asia, mikä melkein poikkeuksetta näiden lasten siihenastisesta elämästä on täysin puuttunut.

Ikävä sanoa, mutta veikkaan että parissa tutussa perheessä, joissa erityislapsia, näiden lasten olo helpottuisi todella paljon jos vanhemmat eivät olisi niin syvästi kaikkia rutiineja ja myös tutuissa ympyröissä pysymistä kammoksuvia.
 

Yhteistyössä