Vien koululaiset ravintolaan syömään, riippumatta siitä, oliko hyvä vai huonompi kouluvuosi.
Mä en oikeastaan ottanut kantaa koko palkitsemishommaan tossa. Palkitseminen joskus on mielestäni ihan ok ja ei sellaisenaan johda siihen, että tulisi arvostetuksi vain suoritusten kautta. Kyllä mäkin haluan lapselleni opettaa, millainen paikka tämä maailma on ja että leipänsä eteen on tehtävä töitä, joskus todella paljonkin. En vain halua, että lapseni kokisi, että hänen suoritukset ovat ne jotka määrittävät hänen arvonsa ihmisenä.Miten suorituksesta palkitseminen tarkoittaisi että lapsi _vain_ tulisi arvostetuksi suoritusten kautta? Sehän on vain lisä. On olemassa kohtuuden keskitie.
Mutta mä kyllä haluan opettaa lapselleni myös sen, että nykymaailma on suorittamista ja kuinka toimia siellä järkevästi. Mutta elämä ei ole _vain_ suorittamista ja arviointia. Elämässä ei tule pärjäämään, jos ei tiedä pelisääntöjä.