"Amelie"
Jos joku toinen haluaa niin siitä vaan. Mulla on kolme lasta 11 v, 10 v ja 6 v. Ihanaa kun kuopuskin on kohta koululainen, en jaksaisi enää leikki-ikäisiä puhumattakaan vauvoista
.
.Minä olen saanut kaksi nuorimmaistani neljänkymmenen korvilla eli toisen 39-vuotiaana ja kuopuksen 41-vuotiaana. En ole kokenut ongelmia jaksamisen kanssa vaan itse asiassa kovin mielelläni toivottaisin laumaan vielä iltatähdenkin.
Jokainen kuitenkin erilainen, niin persoonana kuin tarinaltaankin, niinpä niinkuin joku jo sanoi, se oman sydämensä äänen seuraaminen lie tässä(kin) fiksuinta.
Jokainen kuitenkin erilainen, niin persoonana kuin tarinaltaankin, niinpä niinkuin joku jo sanoi, se oman sydämensä äänen seuraaminen lie tässä(kin) fiksuinta.
Lunatic
[QUOTE="Horuksen silmä";23363826]Tätäthän ei saa täällä sanoa ääneen, mutta en kannata hoidoilla lisääntymistä.[/QUOTE]
En minäkään.
En minäkään.
Suzyanne
Ihan Ok, siitä vaan jos jaksatte! Itse olen kohta 39, ja yksi hoidoilla alkunsa saanut lapsi, ja toisen yrityskään ei ole poissuljettu juttu. =)
"vieras"
Saattasin pyöräyttää silmiäni ja todeta, että ohhoh.. Mutta sitten taas, kunhan lapsen hoitaa hyvin niin eipä sillä iällä väljä ole.
Jos tosiaan molemmat haluatte, niin siitä vaan!
Omaa historiaa; esikoispoika kohta 23 v, tyttö 14 v ja kaksospojat kohta 4 v. Olin just 40, kun pojat syntyivät. Raskausaika oli mulla aikamoinen, mutta kun noita oli kaksi...syntyessään 3,3 ja 3,5 kiloiset... Siitäkin selvisin. Eikä tehnyt tiukkaa valvominenkaan.
Omaa historiaa; esikoispoika kohta 23 v, tyttö 14 v ja kaksospojat kohta 4 v. Olin just 40, kun pojat syntyivät. Raskausaika oli mulla aikamoinen, mutta kun noita oli kaksi...syntyessään 3,3 ja 3,5 kiloiset... Siitäkin selvisin. Eikä tehnyt tiukkaa valvominenkaan.
hghgh
Jokainen tyylillään... Ja ymmärrän kyllä sen lapsen kaipuun. Jos ei ole ollut mahdollisuutta hankkia lapsia aiemmin niin minkä sitä iälleen voi.
Itsellä hyvä tuuri sikäli käynyt, että oikea kumppani löytyi ajoissa. Toinen lapsi syntyy, kun olen 27-vuotias, kolmannesta haaveilen mutta enpä tahtoisi kovasti yli 30v olla siinä vaiheessa, max 31. Mut näihin asioihin voi itse vaikuttaa aika rajallisesti (nimi. helposti raskautuva mutta km:n kokeneena kovasti nöyrtynyt).
Mä tahtoisin, että siinä vaiheessa kun itse täytän 50, lapset on jo aikuisia ja voidaan miehen kanssa matkustaa kahdestaan ja muutenkin panostaa toisiimme enemmän. Tai eihän sitä varmaan tarvii ihan niin kauan odottaa, mutta kuitenkin. En myöskään halua jäädä vakituisesta duunista äitiyslomalle, siksi ollaan "hankittu" lapset mun opintojen aikana. Siirryn työelämään sitten, kun lapset ovat tarpeeksi vanhoja menemään vieraalle hoitoon.
Itsellä hyvä tuuri sikäli käynyt, että oikea kumppani löytyi ajoissa. Toinen lapsi syntyy, kun olen 27-vuotias, kolmannesta haaveilen mutta enpä tahtoisi kovasti yli 30v olla siinä vaiheessa, max 31. Mut näihin asioihin voi itse vaikuttaa aika rajallisesti (nimi. helposti raskautuva mutta km:n kokeneena kovasti nöyrtynyt).
Mä tahtoisin, että siinä vaiheessa kun itse täytän 50, lapset on jo aikuisia ja voidaan miehen kanssa matkustaa kahdestaan ja muutenkin panostaa toisiimme enemmän. Tai eihän sitä varmaan tarvii ihan niin kauan odottaa, mutta kuitenkin. En myöskään halua jäädä vakituisesta duunista äitiyslomalle, siksi ollaan "hankittu" lapset mun opintojen aikana. Siirryn työelämään sitten, kun lapset ovat tarpeeksi vanhoja menemään vieraalle hoitoon.
Ite olen nyt 38v ja kuopus täyttää kesällä 4v. Kolme lasta meillä, enkä enää varmasti jaksais vauvaa. Nautin kyllä niin paljon kun lapset ovat jo kasvaneet näin isoiksi!
Mut jos meillä ois 1lapsi, niin varmaan tekisin toisen vielä tässäkin vaiheessa.
Mut jos meillä ois 1lapsi, niin varmaan tekisin toisen vielä tässäkin vaiheessa.
"ninni"
[QUOTE="aapee";23362121]Tuntuu kyllä, että jaksaisin, ja kyllähän sitä jaksaakin. Vaikkei uusi vauva välttämättä olisikaan yhtä helppo kuin esikoinen, joka nukkui yöt kokonaan 2 viikon ikäisenä. Itse en välttämättä toista lasta kaipais, mut ajateltiin, ettei poika olis aikanaan ihan yksin....[/QUOTE]
Mun mielestä on väärä lähtökohta tehdä lapsi vain siksi, että esikoisella olisi sisarus. Kyllä se lapsi pitää haluta ihan hänen itsensä takia, ei vain "täyttämään jotakin paikkaa" toisen lapsen elämässä.
Eikä sisarus ole mikään takuuvarma yksinäisyyden poistaja - eivät kaikki sisarukset ole vanhemmiten hyvissä/läheisissä väleissä.
Mun mielestä on väärä lähtökohta tehdä lapsi vain siksi, että esikoisella olisi sisarus. Kyllä se lapsi pitää haluta ihan hänen itsensä takia, ei vain "täyttämään jotakin paikkaa" toisen lapsen elämässä.
Eikä sisarus ole mikään takuuvarma yksinäisyyden poistaja - eivät kaikki sisarukset ole vanhemmiten hyvissä/läheisissä väleissä.