[QUOTE="vieras";28960951]Olen toki ollut epävarma, nuorena ja kokemattomana. Tämän ikäisenä ja kokemusten kautta epävarmuus vaan on karissut. Yhdellä tapaamisella voin kertoa miehestä sen, haluanko hänen kanssaan jatkaa pidemmälle ja onko hän sen arvoinen, että seuraavana päivänä nähdään. Olenpa omista miehistäni osannut sanoa myös sen, haluaako mies samoja asioita kun minä. Nykyisen mieheni kanssa sovittiin eka treffeillä että tehdään sitten kaksi lasta, sopivat mukavasti autoon. Ja niin sitten tehtiin, tosin ensimmäinen lapsi vasta 3 vuotta seukattuamme kun haluttiin ensin nauttia toisistamme ja oppia tuntemaan kunnolla.
Milloin sulle menee kaaliin se, että iän myötä yleensä oppii tuntemaan itsensä paremmin ja kun tuntee itsensä, tutustuu myös muihin eri tavalla ja nopeammin kuin nuorempana? Ja milloin menee kaaliin se, että ihmisiä on erilaisia ja osa meistä onnellisista vaimoista/miehistä on rakastunut lähes ensisilmäyksellä ja TIENNYT, että tässä tämä nyt sitten on? Miksi se on sulle niin vaikea hyväksyä? Kateutta? En keksi muutakaan selitystä.
Ja tiedän myös sen, ettei mieheni tule mua koskaan pettämään. Ensin jättää, sitten vasta lähtee muihin peteihin. Satavarmasti sen tiedän.
[/QUOTE]
Milloin sulle menee kaaliin, ettei niin kypsää, viisasta ja kaikkitietävää ihmistä olekaan, että voisi olla koskaan täysin varma itsestään tai muista? Minkä ikäinen ihminen tahansa voi jossain asiassa muuttaa mieltään ja kaikki ovat joistain asioista epävarmoja. Eihän maailmassa olisi ongelmia laisinkaan, jos kaikesta tiedettäisiin kaikki. Etkö sinä koskaan ole epävarma päätöksistäsi ihmisenä, vanhempana tai parisuhteessa? Koskaan et tee virheitä, joita myöhemmin kadut?
Mua häiritsee liiallinen naiivius ja tietämättömyys. Susta näkyy ainakin se, ettet ole kovin paljon opiskellut asioita? Maailmassa on nimittäin harvoja ehdottomia totuuksia. Mua lähinnä huvittaa ja naurattaa tuo väitöksesi esim. pettämisestä. Kuvitteletko yhä, ettei moni petetty olisi "tiennyt", ettei miehensä petä? Ajatteletko, ettei kukaan pettäjä ole sanonut, ettei koskaan petä? Voitko muuten mielestäsi tietää 100% varmasti, ettei mielesi sekoa koskaan? Ihminen voi pimahtaneena vaikka murhata, saati tehdä lievempiä asioita. Kun kasvaa ja kypsyy tarpeeksi, näkee maailmaa jne, ymmärtää miten samanlaisia ihmiset pohjimmiltaan ovat ja ettei mistään voi elämässä ihan 100% varmasti sanoa "ei koskaan". Siitäkin voi kiistellä, onko ylipäänsä olemassa faktoja.