"vieras"
En ymmärrä ihmisiä, joiden mielestä vessapaperin tulosuunnalla on jotain väliä. Ihan sama kunhan sitä paperia on.Vessapaperin laittamisen niin että paperi tulee sieltä alta.
En ymmärrä ihmisiä, joiden mielestä vessapaperin tulosuunnalla on jotain väliä. Ihan sama kunhan sitä paperia on.Vessapaperin laittamisen niin että paperi tulee sieltä alta.
Varsin kätevää kun talossa on taapero joka pääsee liian helposti käsiksi ylhäältä tulevaan paperiin. Kun se tulee alta ei paperia tule kuin pari kerralla.Vessapaperin laittamisen niin että paperi tulee sieltä alta.
En tarkoittanut kylläkään kiukkuraivari-itkuja vaan ihan semmoista selkeää pahanolon itkua. Kyllä sen erottaa vieraastakin lapsesta, kiukkuaako vai onko oikeesti paha mieli jostain. Ihan tosi pienet vauvat ei edes osaa kiukutella ja silti oon nähnyt tosi muutaman kerran tosi välinpitämättömän äidin, jotka ei sit millään muotoa yrittäneetkään tehdä itkulle mitään. Varmaankin kunnon uhmakohtauksessa tms voi joskus välinpitämättömyyskin olla paikallaan. Oma lapsi vielä sen verran pikkuinen, ettei ihan vielä uhmaiässä ole.Tiäkkö... Tänään viimeksi tein tuon välinpitämättömyysreaktion kun kuopus kymmenennen kerran heittäytyi suorin vartaloin lattialle huutamaan ja itkemään kun en jostain asiasta antanut periksi. Eipä auta puhuminen, lohduttelu tai silittely...
Tää on niin totta, ja sen huomaa usein tällä palstallakin, kun aina epävarmoina kysellään, mikä on normaalia ja sallittua. Kyllä elämä on paljon mukavampaa, kun ei tarvi joka käänteessä miettiä, mitä muut ajattelevat.En ymmärrä sellaista tapaa, tai kyse on pikemminkin ajattelutavasta, jossa kaiken määrittää se, mitä muutkin ajattelevat. Toki on varsin tervettä ottaa omassa toiminassaan muut huomioon ja valehtelisin, jos väittäisin, ettei itseäni koskaan missään asiassa liikuutaisi se, mitä toiset toimistani ajattelevat. Mutta jos kaikkea mitä tekee, tai jättää tekemättä määrittää vain se, mitä toiset ajattelevat. Ikkunaverhot on avattava riitävän varhain aamulla, koska muuten ne naapurit voivat ajatella jotakin. Perheeseen on hankittava erinäisiä kodinkoneita, ei niinkään käyttöön. vaan siksi, etteivät naapurit ajattelisi jotakin, jos sellaisia ei olisi.. tai että naapurit voivat ajatella jotakn, koska niitä on. Kukkapenkissä ei saa olla rikkaruohoja siksi, etteivät naapurit ajattele jotakin. Posti pitää kantaa postilaatikolta siten, että se on käännetty siten, etteivät naapurit näe, mitä kuoria on tullut.. etteivät naapurit ihmettele laskujen paljottua... jne.
No ei sen tarviikkaan auttaa, ei tunnetta tarvii korjata. Mutta silti voi sanoa, et onpas ikävää kun susta tuntuu noin pahalta, ei sitä nyt tarvi mikskään jääpuikoks muuttua. Menee kyllä itelläkinjoskus käämi pikkasen viuraamiseen joskus, en sitä sano, mutta noin defaulttina sen tunnetiloja niinkään aina korjata koita, joskus asiat ketuttaa ja se on ok.Tiäkkö... Tänään viimeksi tein tuon välinpitämättömyysreaktion kun kuopus kymmenennen kerran heittäytyi suorin vartaloin lattialle huutamaan ja itkemään kun en jostain asiasta antanut periksi. Eipä auta puhuminen, lohduttelu tai silittely...
Silitystä en ymmärrä minäkään. Ja varsinkaan joidenkin alusvaatteiden ja collegeverkkareiden silitystä. Siis miksi ihmeessä?! :OEn ymmärrä, miten jotkut jaksaa silittää kaikki vaatteet. Tiedän äitejä, jotka suunnilleen pikkhousuja myöten silittää. Mitä järkeä? Meillä silitetään vain kauluspaidat ja muut siistit työvaatteet.
En ymmärrä miten aika monilla normaalituloisilla lapsiperheillä on jatkuvasti varaa matkustella ja tehdä isoja hankintoja. Meillä on taloudessa kaksi ihan keskitasoisesti ansaitsevaa aikuista (ja kaksi lasta), ja tuntuu, että saa pitkän aikaa laittaa sivuun, että saa edes jonkun yhden huonekalun. Eikä me törsäillä juuri koskaan mihinkään turhuuksiin.
Kunhan eivät viikkaa niitä sukkia ja pyyhkeitä väärin MINUN kaappiiniEnkä aina ihan ymmärrä miksi ihmiset olettavat toisten sietävän omia hulluja fanaattisuuksiaan (kuten vaikka että sukat tai pyyhkeet on viikattava tietyntavoin tms. ja vetää sitten ihan oikeat raivarit jos näin ei käy).
Mutta sehän on se oikea puoli! Eikä sitä voiveistä voi pöydälle jättää, sit pitäis ottaa aina uus, ja se ois pöllöä.Ja sitten ne ottaa kaapista näkkileivän ja voitelee sen väärältä puolelta (eli siltä missä on niitä reikiä).