mitä tekisitte?...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huolestunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"huolestunut"

Vieras
Kyse on siis yläkerran naapurista. Lapsi itkee taas.. Ensimmäistä kertaa kuitenkin kuulin äidin vähän lohduttavan tätä. USkomatonta miten hyvin äänet kuuluu sieltä. On kuulunut kuukauden ajan, tekevät kai jotain remonttia, ehkä sen takia, jos verhoja, mattoja yms ei ole ja kaikuu.. Mutta inhottavinta on, kun kuulee lapsen itkevän äitiä pitkään. Kovia kolahduksia on kuulunut myös usein. Epäilen että lapsi ei asu 100prosenttisesti siellä sillä esim. nytkin kului n. viikko enkä kuullut yhtäkään juoksevaa askelta, itkua yms. Voi ei olenpas ällöttävä kun tänne juoruilen, mutta tulee usein kamala tunne mahanpohjaan. Oli vain pakko vähän juoruilla... Juoruiluhan pidentää ikääkin että sentään jotain positiivista. Mutta siis, miten te tulkitsisitte, jos naapuri tulisi oven taakse kysymään esim. "onko kaikki ihan kunnossa?"..itse kyllä olen myönteinen tällaista avoimmuutta kohtaan. todellakin mukavampaa kuin se että lastensuojelusta tullaan käymään koska "lapsi itkee". olemme siis itse tämän kokeneet kerran.
 
ehkä olen vain ylireagoinut, mutta tosiaan todella harmittaa kuunnella itkua yms. lähtee mielikuvitus laukkaamaan kyllä pahanlaisesti joskus. ja tulee sellainen etova "kipu" mahanpohjaan...
 
mitäs jos siellä on unikoulu?
lapsi itkee iltaisin kun ei tahdo mennä nukkumaan? eikös tuossa iässä tule aikalailla sitä uhmaakin jo esille? jos itkemisestä ja kiukuttelusta joku tulisi mun oveni taakse sanomaan, niin menisin varmaan hiukan hämilleni, koska lapset nyt vaan itkee välillä, ilman mitään sen suurempia perhedraamoja.
 
ja meidän lapset on todellakin ollu helppoja, ei turhia itkuja yms. en siis varmaankaan ihan oikeasti tiedä millaista on kun lapsi huutaa tosissaan. tuskin mun kannattaa päätäni vaivata enempää.
 
Hei, lapset itkee. Toiset vähemmän toiset enemmän. Lapset heittelee tavaroita ja hakkaa leluilla seiniin. Lapsista lähtee ääntä. Lapsen itku saattaa olla vähän kovaäänisempää kuin äidin lohduttavat sanat. Niitä harvemmin huudetaan lapselle.

Anna olla. Keskity omaan elämääsi ja anna naapurien keskittyä omaansa.
 
musta on kovaa vauhtia tulossa joku hirveä neuroosisekopää joka kuuntelee vain muiden elämää.. tätä se kotiäitiys teeettää. mutta joo. ehkä meni vähän ohi aiheen, tarkoitus oli kuitenkin vähän saada mielipiteitä siitä miten suhtaudutaan just siihen että joku tulee avoimesti kysymään asioista. mun mielestä suomessa on kuitenkin semmonen meininki että soitetaan mieluummin lastensuojeluun tai avaudutaan jollain palstalla kuin puhutaan avoimesti asioista. ja täytyy myöntää, olen pettynyt itseeni kun en ole käynyt jo siellä yläkerrassa piipahtamassa.
 
Mun mielestä voi ihan hyvin kysäistä naapurilta jos tuntuu oudolta toi tilanne. Miksi pitäisi aina olla niin sulkeutuneita omiin oloihin. Saattaa siitä joku pahastua, mutta tarkoitus on kuitenkin hyvä. Ymmärrän hyvin!
 
  • Tykkää
Reactions: minävaan78
mitäs jos hankkiutuisit tekemisiin muuten vaan, kutsuisit kaffeelle heidät. Juttelisitte muuten vaan. Tarjoaisit jotain pientä apua jos hän huolii. Vaikka että kutsuisit heidät soppakattilan ääreen silloin tällöin?
 

Yhteistyössä