Mitä tekisitte tässä tilanteessa? (koiraihmiset)

[Ahdistus]

Minulla siis 11-vuotias narttukoira jolla eläinlääkäri totesi tänään nisäkasvaimia, itse olin pari löytänytkin, joiden takia lääkäriin hakeuduin ja lääkäri kertoi, että kasvaimia on enemmänkin, ns. rypälekasvaimia ympäri nisiä.

Koiran vointi on mielestäni vähän huonompi kuin aiemmin, ei jaksa touhuta enää samalla tavalla kuin aikaisemmin, välillä läähättää ja/tai tärisee ilman selkeää syytä, mutta nämä vaivat eivät ole pitkäkestoisia. Välillä on useamman päivän ruokahaluttomuus-jaksoja. Mutta välillä taas (varsinkin ulkoillessa) on todella pirteä, vastaantulijat luulevat monesti pari vuotiaaksi, kun on niin touhukas.

Lääkäri ehdotti leikkausta ja mahdollista stytostaatti-hoitoa. Samalla täytyisi poistaa kohtu ja munasarjat. Eikö tällainen ole jo todella iso leikkaus näin vanhalle koiralle, etenkin jos etäpesäkkeitäkin löytyy? Entäs kasvainten uusiminen? Eikö monesti leikkaus jopa saata ärhäköittää kasvainten kasvua ja uusimista?

En ole varma, onko koiralla kipuja. Sain kokeeksi kipulääkkeitä ja seurataan nyt, jos koira on selvästi pirteämpi niin kipuja on ollut ja lääkkeet auttavat ja niillä jatketaan.

Jos emme päädy leikkaushoitoon, eläinlääkäri arvioi että kasvaimista alkaa olla varsinaista haittaa 2kk-2vuoden kuluttua. Aika hurja aika-haitari. Tulisiko tuolla leikkauksellakaan välttämättä 2 vuotta elinaikaa pidempään? ´

Millainen olisi koiran toipumisaika leikkauksesta? Kuinka paljon tarvitsee erityishuomiota? Näitä mietin ihan siksi, että itsellä on 1-vuotias lapsi ja toinen syntyy parin kuukauden kuluttua, joten resursseja koiran (ja lasten) ympärivuorokautiseen erityshoitoon ei oikeastaan ole. Ja eikö tällainen leikkaus ole etenkin täällä pk-seudulla aivan järkyttävän kallis?

Jos emme leikkauta kasvaimia, milloin on oikea aika päästää koira mahdollisista kärsimyksistään? Mahdollisimman pianko vai täytyykö päästää kasvaimet kuinka suuriksi ja koittaa pärjätä kipulääkkeillä? Siihen en missään nimessä haluaisi mennä, että kasvaimet aukeaisivat (tai mikähän se oikea termi nyt sitten onkaan...) Sitä ei ilmeisesti voi tietää kuinka nopeasti nuo tuosta nyt kasvavat. Isoin on nyt n. pienen luumun kokoinen.

Perheemme taloudellinen tilanne ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen kalliisiin hoitoihin, sillä olen hoitovapaalla. Mutta toki haluan parhaani tehdä, ettei rakas lemmikkimme joudu kärsimään. Vaikuttaisiko teillä hoitopäätökseen, että olette omistaneet koiran vain pari vuotta eli ei ole sen eliniän mittaista yhteistä taivalta takana?

Olen aivan sekaisin, kun mietin vaihtoehtoja. Mikään ei tunnu oikealta ratkaisulta. Onko itsekästä pistää vanha koira rankkoihin hoitoihin että saisimme sille mahdollisesti lisää elinaikaa? Onko itsekästä pitää koira luonamme kipulääkkeiden voimin ja odottaa pahinta tapahtuvaksi hetkenä minä hyvänsä? Onko itsekästä lopettaa koira mahdollisimman pian kun omat resurssit eivät välttämättä erityishoitoon riitä? Uutta kotia en haluaisi enää näin vanhalle koiralle etsiä, etenkin kun on jo aiemmin joutunut perhettä vaihtamaan.

Tulipa pitkä vuodatus, mutta en todellakaan tiedä mitä pitäisi tehdä.

 

[Besserwisser]

Onko kyseessä pieni vai iso rotu? Elinikäodotusta varten kysyn tätä.

 

[Ahdistus]

Kyseessä isovillakoira

 

[Meritähti]

Nämä on vaikeita asioita. :hug: Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ainakaan uutta kotia en koiralle tässä vaiheessa etsisi.
Kyllä minä ymmärrän että aika, jonka on koiran kanssa viettänyt, voi vaikuttaa päätökseen, vaikka en osaa sanoa, pystyisinkö itse perustamaan päätöstä siihen.
Juttele eläinlääkärin kanssa kaikista näistä mieltäsi vaivaavista asioista, niin saat tukea päätöksellesi mikä se tuleekaan olemaan. Kun nyt ensin näette alkaako koira lääkkeen voimin voida paremmin, voi ratkaisun tekeminenkin helpottua huomattavasti :hug:

 

[Meritähti]

Nämä on vaikeita asioita. :hug: Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ainakaan uutta kotia en koiralle tässä vaiheessa etsisi.
Kyllä minä ymmärrän että aika, jonka on koiran kanssa viettänyt, voi vaikuttaa päätökseen, vaikka en osaa sanoa, pystyisinkö itse perustamaan päätöstä siihen.
Juttele eläinlääkärin kanssa kaikista näistä mieltäsi vaivaavista asioista, niin saat tukea päätöksellesi mikä se tuleekaan olemaan. Kun nyt ensin näette alkaako koira lääkkeen voimin voida paremmin, voi ratkaisun tekeminenkin helpottua huomattavasti :hug:

 

[Meritähti]

Nämä on vaikeita asioita. :hug: Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ainakaan uutta kotia en koiralle tässä vaiheessa etsisi.
Kyllä minä ymmärrän että aika, jonka on koiran kanssa viettänyt, voi vaikuttaa päätökseen, vaikka en osaa sanoa, pystyisinkö itse perustamaan päätöstä siihen.
Juttele eläinlääkärin kanssa kaikista näistä mieltäsi vaivaavista asioista, niin saat tukea päätöksellesi mikä se tuleekaan olemaan. Kun nyt ensin näette alkaako koira lääkkeen voimin voida paremmin, voi ratkaisun tekeminenkin helpottua huomattavasti :hug:

 

[Meritähti]

Sori mun netti sekoilee, tulipas moneen kertaan :ashamed:

 

[Katherine Wheel]

Minä en lähtisi koiraa kiusaamaan leikkauksilla ja sytostaattihoidoilla, vaikka ei olisikaan rahasta kiinni. Omalla koiralla oli kasvaimia, ja lopetin sen siinä vaiheessa, kun oli vielä hyvässä kunnossa ja onnellinen, mutta siitä kuitenkin näki ettei elämä ole enää niin kivaa kun ennen. Mieluummin niin, kuin että veisi sen vasta sitten kun on ihan pakko.

 

[chef]

Mä melkeen kyllä pistäsin koiran pois.

Jos koira läähättää, tärisee, pitää paasta ja on voimattomampi kuin ennen niin miksi turhaan pitkittää koiravanhuksen elämää kun sitä ei välttämättä kasvaimien vuoksi ole enää hyvälaatuisena juurikaan jälellä.

Mieluummin laitan koiran pois aavistuksen verran "liian aikaisin" kun hetkeäkään "liian myöhään".

Edesmennyt koirani lähti saappat jalassa 12 v 11 kk iässä. Koiralla oli rasvapatteja (kainalossa oleva oltaisiin todennäköisesti josakin vaiheessa jouduttu operoimaan), sen hämäränäkö oli heikentynyt (kävi kissan päälle yöllä kun pelästyi tätä), sillä oli vanhuuden tuomaa nivelkulumaa (silloin tällöin kun nousi ylös, ontui askeleen-kaksi kunnes pääsi ns. vauhtiin) ja viimeinen, ratkaiseva niitti oli se että koiralla oli alasilmäluomessa kasvain joka oli poistettava.

Koska koira oli vanha ja siinä oli yhtä sun toista "vikaa", en enää lähtenyt pitkittämään koiran elämää vain siksi että en halunnut päästää irti. Koiran silmäluomikasvainta siis ei leikattu vaan koira nukutettiin. Ko. koira oli antanut niin monta hyvää vuotta meikäläiselle että nyt oli mun aika antaa sen mennä jottei toinen joutunut olemaan enää kipeä.

 

[Besserwisser]

Mäkään en lähtis vanhaa koiraa kiusaamaan. Kuitenkaan elinvuosia ei olis montaakaan edessä, vaikka kyseessä olisi tervekin yksilö.

Mä antaisin koiralle mahdollisimman kivuttoman ja mukavan loppuelämän niiden kipulääkkeiden kanssa ja sitten, kun koiralla selkeästi alkaisi olla huono olla, olisi sen viimeisen eläinlääkärireissun aika. :hug:

 

[huhu]

Olipa pitkä tarina, en jaksanut edes lukea sitä kun alkukin vaikutti niin tylsältä.

 

[Ahdistus]

Kiitos haleista Tuntuu jotenkin ylivoimaiselta tehdä tuommoinen päätös. Osittain helpottaisi, jos hauvan jo nyt lopettaisi ettei tarvitsisi miettiä mahdollisia kipuja jne. mutta jotenkin se tuntuu liian aikaiselta vielä. Äh, en tiedä. Onneksi tätä päätöstä ei tarvitse juuri tällä sekunnilla tehdä. Jotenkin vaan tuntui, että se eläinlääkäri oli niin sen leikkauksen kannalla, (vai onko kyse vaan rahastuksesta???) että tuntuu hölmöltä jos johonkin toiseen ratkaisuun päädyn, vaikka tiedän ettei sillä leikkauksellakaan nyt välttämättä ihmeitä tehdä.

 

[Voimahali]

Koira ei ymmärrä leikkausta, eikä sen jälkeistä kärsimystä. Lapsellekin voi selittää asioita, mutta koiralle et voi.
Itselläni oli pari vuotta sitten tilanne, jossa kahdeksan vuotiaalla koiralla todettiin takajalassa ristisiteen repeämä, kuten olin arvellutkin. Samoissa tutkimuksissa selvisi, että polvinivelet, lonkkanivelet ja alaselkä ovat jo pahasti nivelrikolla, ja muutoksia oli nivelissä nähtävissä. Leikkaus olisi vaatinut pitkää toipilasaikaa monine eri vivahteineen. Jos kyse olisi ollut lapsesta, jolle asioita olisi voinut selittää, olisin leikkauttanut koiran.

Meillä kuitenkin koira oli jo ennen ristisiteen repeämää ollut jäykkä, ja väsähtäneen oloinen aiempaan verrattuna, joten päätimme mielummin päästää sen lepoon kuin rääkätä sitä leikkauksella ja pitkällä toipumisajalla.

Toki kaikki tekevät itse ratkaisunsa, ja omista lähtökohdistaan. Itse kuitenkin ajattelen niin että eläin on eläin. Miksi tuottaa turhaa kärsimystä, oli koira sitten toipilas tai muuten vain kärsivä? Ei se eläin sitä ymmärrä, että nyt on hankalaa, kun on toipumisvaihe menossa.

Voimia ratkaisun tekemiseen.

 

[Besserwisser]

Kiitos haleista Tuntuu jotenkin ylivoimaiselta tehdä tuommoinen päätös. Osittain helpottaisi, jos hauvan jo nyt lopettaisi ettei tarvitsisi miettiä mahdollisia kipuja jne. mutta jotenkin se tuntuu liian aikaiselta vielä. Äh, en tiedä. Onneksi tätä päätöstä ei tarvitse juuri tällä sekunnilla tehdä. Jotenkin vaan tuntui, että se eläinlääkäri oli niin sen leikkauksen kannalla, (vai onko kyse vaan rahastuksesta???) että tuntuu hölmöltä jos johonkin toiseen ratkaisuun päädyn, vaikka tiedän ettei sillä leikkauksellakaan nyt välttämättä ihmeitä tehdä.

Mun kaverillani on vanha narttu, jolla on nisäkasvaimia. Hänelle eläinlääkäri sanoi, ettei laikkausta kannata tehdä, koska kasvaimia nähtävästi tulisi vain lisää.

Nyt koiralla on olleet nuo kasvaimet saman kokoisia jo useita kuukausia, eikä koiran kunto ole mennyt huonompaan suuntaan.

 

[Vaikeaa]

Leikkaus on aina tuon ikäiselle riski, omalta koiraltani poistettiin kohtu lähes 10 vuotiaana, kaikki meni onneksi hyvin ja toipuikin tosi nopsaan. Nykyään musta reläinlääkärit ehdottaa kaikille leikkausta aika heppoisinkin perustein ja huonoin ennustein. Kysy jonkun toisen lääkärin mielipide jos arveluttaa.

Kaverilla oli pari vuotta sitten samankaltainen tapaus, kävivät ensin vanhalla tutulla lääkärillä joka sanoi ettei leikkaa (kyse oli myös nisäkasvaimista ja iäkäs koira) Menivät sitten uudelle ell-asemalle ja siellä oltiin heti leikkauksen kannalla tyyliin ilman muuta kannattaa leikata vielä. Koiran elämänlaatu oli leikkauksen jälkeen surkea eikä toipumista juuri tapahtunut ja koira lopulta kuoli 3 viikkoa leikkauksen jälkeen.

Kaveri sanoi jälkeenpäin, että ensin vihasi vanhaa eläinlääkäriä kun ei halunnut leikata, mutta nyt on sitä mieltä että se oli kuitenkin oikeassa, leikkaus oli turhaa kustannusta ja kärsimystä kaikille.

Voimia sulle vaikean päätöksen kanssa.

 

[vierailija eppu]

Itsellä 12v.monirotuinen jolta leikattiin juuri ristisidevamma ja poistettiin se ristiside sekä taempi kierukka joka oli myös vaurioitunut.
Koira ollut pennusta saakka ja ansoitunut mm.henkenu pelastamisella.
Katsoin että teen kaikkeni vastapalvelukseksi.
Leikkauksesta nyt n,2vkoa ja varaa jo jalalle, syö normisti ja saa vielä kipulääkettä. Alkaa olla oma itsensä, tottakai pieniä iän tuomia juttuja kuten kaihin alkua ja hieman kuulon huononemista, mutta niiden takia en koiraa lopeta, ellei joku muu syy siihen johtaisi, esim.että jalka ei toipuisi tai tulisi joku takapakki kun kuitenkin eläväisestä koirasta kyse, niin vaara on, mutta vahdin tarkasti...

 

[koirailija]

vanha koira jo kyseessä, ja operaation jälkihoito voi olla kivulias, eli armahtaisin ja antaisin koiran lopetukseen .....jää hyvä muisto eikä enää kipuja koiralle leikkauksen jälkeen..

 

[vierailija]

vanha koira jo kyseessä, ja operaation jälkihoito voi olla kivulias, eli armahtaisin ja antaisin koiran lopetukseen .....jää hyvä muisto eikä enää kipuja koiralle leikkauksen jälkeen..

Varsinkin kun aloituksesta on 8 vuotta

 

[vierailija]

Meillä narttu teki ensimmäiset ja viimeiset pennut. Synnytyksessä kohtu repesi, yksi pentu oli kuollut kohtuun ja haisi jo mädälle kun eläinlääkäri leikkasi pennun ulos. Elävät kumma kyllä sai synnytettyä.

Koira oli jo 5vuotias, eläinlääkäri sano että jos oltaisiin tultu 12h myöhemmin eläinlääkäriin, olisi narttu joutunut tehohoitoon infektion takia ja todennäköisesti kuollut hoidosta huolimatta.

Sillä hetkellä selviytyminen oli hiuskarvan varassa. Tuon jälkeen koira on elänyt nyt 2,5vuotta ja luultavasti elinikää on vielä jäljellä kohtuullisesti.

Makso sikana leikkauttaa viikonloppuna illalla, mutta koira sai kotiin kipulääkkeet ja antibiootit ja parani yllättävän nopeasti. Ilmeisesti kaikki täällä olisi lopettanut koiran.
Meillä lemmikki on rakas perheenjäsen, eikä mummoakaan lopeteta koska mursi kätensä tms.

Toki meillä tilanne oli sinänsä eri koska vanhuuden vaivat puuttuivat sekä korkea ikä (rotu voi elää jopa 16v ikään).mutta mielestäni lemmikillä on sama oikeus saad elää kuin ihmisellä.

 

[vierailija]

Meillä narttu teki ensimmäiset ja viimeiset pennut. Synnytyksessä kohtu repesi, yksi pentu oli kuollut kohtuun ja haisi jo mädälle kun eläinlääkäri leikkasi pennun ulos. Elävät kumma kyllä sai synnytettyä.

Koira oli jo 5vuotias, eläinlääkäri sano että jos oltaisiin tultu 12h myöhemmin eläinlääkäriin, olisi narttu joutunut tehohoitoon infektion takia ja todennäköisesti kuollut hoidosta huolimatta.

Sillä hetkellä selviytyminen oli hiuskarvan varassa. Tuon jälkeen koira on elänyt nyt 2,5vuotta ja luultavasti elinikää on vielä jäljellä kohtuullisesti.

Makso sikana leikkauttaa viikonloppuna illalla, mutta koira sai kotiin kipulääkkeet ja antibiootit ja parani yllättävän nopeasti. Ilmeisesti kaikki täällä olisi lopettanut koiran.
Meillä lemmikki on rakas perheenjäsen, eikä mummoakaan lopeteta koska mursi kätensä tms.

Toki meillä tilanne oli sinänsä eri koska vanhuuden vaivat puuttuivat sekä korkea ikä (rotu voi elää jopa 16v ikään).mutta mielestäni lemmikillä on sama oikeus saad elää kuin ihmisellä.

Minun mielestäni ihmisellä taas tulisi olla oikeus eutanasiaan kuten koirilla...