Mitä tekisit tässä tilanteessa?

["kolmen äiti"]

8 -vuotiaan pojan vanhemmat tarjoavat poikaansa aktiiviesti kylään meille.
Yleensä emme pysty ottamaan häntä.

Nyt vastasin että tänään sopii pariksi tunniksi, jos poika voi pelata lautapelejä.
Vastaus tuli että tulee heti.

Poika tuli, mutta hänen keskittymiskyky ei riittänyt mihinkään. Hän pyöriskeli lattialla ihan kuin serkkuni alle kolmevuotias ja piti itkevää ääntä. Kun poikani yritti näyttää hänelle peliä, josta oli ollut puhe, hän vain huitoi. Pelaamisesta ei tulllut mitään ja loupulta vieraileva poika vetäytyi keittiöön vieden sinne mukanaan joitakin leluja.
Kunnes heti kohta kyllästyi ja tuli pyytmään minulta että saisi pelata tietokneella.

Sanoin, ettei saa, koska on sovittu että hän tuli tänne pelaamaan lautapelejä kaveriksi lapselleni.

Poikani pyysi häntä pelaamaan toista peliä, mutta taas vastauksena oli vain rääyntää ja huitomista. Puutuin asiaan ja ehdotin helpompaa peliä, Inkan aarretta, jota pelaavat jo pienetkin lapset päiväkodissa. Tätäkään poika ei suostunut pelaamaan, vaan teki vain kiusaa pojalleni huitomalla napit aina minne sattuu, ja hakkaammalla pelilautaa ja huutamalla.
Mielessä kävi, että onko tämä kaveri jotekin vammainen?

Menin itse pelaamaan mukaan. Jouduin jatkuvasti ohjaamaan poikaa jotta peli saatiin alkamaan. Poika paiskoi noppaa niin että pelinapit eivät pysneet laudalla ja lähti kohta kävelemään. Hän kyseli että paljonko kello on. Isä jätti pojan kahdeksi tunniksi meille, vielä oli aikaa puoli tuntia isän tuloon.

Poikaa ei enää saanut pysymään paikallaan vaan hän meni edestakaisin taloa ja tutki löytämiään papereita. Sitten hän ehdotti että heittelisivät palloa, sisällä!
Kielsin pallojen heittelyn, kun ei siitäkään tullut mitään.

Pojan isän tuloon oli vielä vartti!!!
Tässä vaiheessa mieheni puuttui asiaan ja sanoi että nyt lähetään pihalle odottamaan pojan isää. Vaatteet päälle ja pihalle. Ajankuluksi pallo mukaan katukivetykselle ja ankarat ohjeeet että ei saa juosta autotielle.

No, katson ikkunasta kun pojan isä tulee hakemaan poikaansa vähän myöhässä. Jää pihalle. Menen kutsumaan perheettäni sisään, koska meillä oli muuta menoa, ja luvattu vierailuaika jo päättynyt, kun kuulen että pojan isä toteaa: " voi kun noin hyvin leikit menee, niin minä lähden vielä joksikin aikaa ja tulen vähän myöhemmin hakemaan"
Sanoin miehelleni, että meidän pitää mennä.
Mieheni toteaa pojan isälle, että mekin tästä lähdemme sisälle koska meillä on nyt illaksi muuta ohjelmaa, ja pyytää poikaa laittamaan pallomme pois lähtiessään tiettyyn paikkaan.
Menemme sisälle ja poika juoksee isänsä perään.

Kaiken lisäksi mieheni sanoi hänelle, että ne lautapelit eivät onnistuneet hänen pojallaan kun hän ei halunnut pelata. Ja silti vain on jättämässä poikaa edelleen meille, vaikka pihalla odotetaan että tulisi hakemaan pois.

On alkanut tuntua että pojan isä ei yhtään tajua missä mennään. Siis ei tajua että tässä pihatiellä tapetaan minuutteja kun odotetaan että tulis hakemaan poikansa, kun sitä ei voinut enää pitää sisällä. Eikä sitä voi yksin jättää uloskaan odottamaan, kun se poika vaatii jatkuvaa valvontaa.

Ja kyseessä siis koululainen. Ja jatkuvasti ovat kylään tuomassa. Pääseekö pääseekö?

HELP!

 

["vieras"]

Sanoisin että ei käy.

 

["Vieras"]

Ovatko vanhemmat kuinka hyviä tuttavia teille?Pystyisikö asiasta kysymään/keskustelemaan heidän kanssaan?

 

["Tepa"]

Kun lasta seuraavan kerran tarjotaan teille kylään voisitte mielestäni ottaa uudelleen ihan asiallisesti mutta päättäväisesti puheeksi että pojalta ei mitenkään ne lautapelit tai muut leikit onnistuneet, että mistähän se johtuu. Sitten yhtä rauhallisesti selittää että on vaikea keksiä tekemistä kyläilyn ajaksi lapselle joka ei osaa leikkiä.

 

[Niinlu]

Minkälainen lapsi muuten on? Vai onko kysymys tässä nyt siitä, ettei se halunnut/osannut pelata lautapelejä?

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="Vieras";29094298]Ovatko vanhemmat kuinka hyviä tuttavia teille?Pystyisikö asiasta kysymään/keskustelemaan heidän kanssaan?[/QUOTE]

Eivät ole hyviä tuttavia. Samassa koulussa ovat, joten siinä yhteydessä ollaan hyvän päivän tuttuja. Ei ole edes samalla luokalla tuo poika.

En usko, että onnistumme keskustelemaan, koska mieheni sanoi jo sanoneensa ihan selvästi isälle, että sillä pojalla ei ne lautapelit onnistuneet ollekaan, ja silti sen pojan isä oli vain jättämässä poikaansa vielä meille, eikä tajunnut että odottivat että hän tulisi ja hakisi pois.

Jos en olisi huikannut miestäni ja poikaani nopeasti sieltä pihalta sisällle, ja mieheni sanonut suoraan suurella äänellä että nyt me mennään kun on muuta menoa, niin se olisi vaan lähtenyt kävelemään ja jättänyt pojan vielä meille. Oli sentään ilta ja olin jo etukäteen sanonut takarajan vierailulle, että siihen päättyy.

 

["kolmen äiti"]

Minkälainen lapsi muuten on? Vai onko kysymys tässä nyt siitä, ettei se halunnut/osannut pelata lautapelejä?

Lapsi on nyt kolme kertaa ollut meillä. Ovat tarjonneet varmaan 20 kertaa häntä meille.
Olin nyt ekaa kertaa itse katsomassa häntä.

Edelliskerralla hän oli vain halunnut pelata pleikkaa ja mies oli antanut lopulta, kun ei ollut ruevennut muuta leikkimään tai pelaamaan.
Toisella kertaa oli puoli päivää, mutta mies luuli että sen ikäinen jo pärjää itsekseen. Yleensä lapsemme pärjää ikäistensä kanssa eikä niitä tarvi ohjata. Mutta oman pojan kertoman mukaan aloin epäillä että näin ei ole.

Koulussa eräässä päivän kestäneessä tapahtumassa poika ei pystynyt ollenkaan leikkimään eikä ottamaan kontaktia muihin, vaan hän oli vain kiinni isässään. Toisessa vastaavassa tilaisuudessa poika rupesi juoksentelemaan ja vieraileva luennoitsija joutui komentamaan tuota poikaa, kun isänsä ei selvästikään tajunnut kuinka se pojan juoksentelu häiritsi sitä luentoa.

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="Tepa";29094307]Kun lasta seuraavan kerran tarjotaan teille kylään voisitte mielestäni ottaa uudelleen ihan asiallisesti mutta päättäväisesti puheeksi että pojalta ei mitenkään ne lautapelit tai muut leikit onnistuneet, että mistähän se johtuu. Sitten yhtä rauhallisesti selittää että on vaikea keksiä tekemistä kyläilyn ajaksi lapselle joka ei osaa leikkiä.[/QUOTE]

Olin eilen jo niin väsynyt siihen pojan käytökseen. Kun isänsä itse tarjosi kylään häntä ja sitten otimme. Luulin että kun kysyn että jos hän voi, osaa ja haluaa pelata lautapelejä niin voi tulla (rajatuksi) ajaksi pelaamaan.
Olisin sanonut sille isälle itsekin, jos olisin jaksanut mennä sinne juttelemaan, että se poika on varmasti ihan liian väsynyt vieraillakseen missään ja että keskittymiskyky ei riittänyt pelaamaan lautapelejä, ja että hän vaikuttaa aika pieneltä meidän pojan kaveriksi. Mutta kun astuin pihalle ja kuulin että mies on lähtemässä ja jättämässä poikaa vielä meille, niin pyysin vain lapseni ja mieheni sisään, että päästäisiin siitä lapsesta eroon!

Tuntuu että sille isälle on turha selittää, koska ei hän näytä tajuavan. Ja jos jankkaan niin että tajuaa, niin mitä sitten? Sille tulee vaan paha mieli!
Paras pestä kätensä, ja että en enää vastaa viesteihin ja ota sitä poikaa meille.

 

["yksi"]

Seuraavan kerran kun tarjoaisivat poikaa, minä kertoisin hänen käytöksestään ja siitä, että hän oli itkenyt ja huutanut eivätkä leikit onnistuneet ollenkaan. Kysyisin onko lapsella jotain erityisongelmaa. Rehellisyys on minusta kaiken auttamisen a ja o. Itse voisin kuvitella joskus ottavani jonkun erityistarpeisen tai vaikean lapsen välillä leikkimään, mutta en sillä lailla, että esitetään että kaikki on kunnossa ja vaikeaa lasta ollaan puoliväkisin tunkemassa ainoaan(?) kyläpaikkaan, johon hänet huolitaan ilman että kerrotaan mikä on ongelmana. Tuolla lapsella ei varmaan ole paljoakaan paikkoja mihin pääsisi leikkimään ja niistä harvoista kannattaisi pitää kiinni pitämällä hoitoajat riittävän lyhyinä. Ovatkohan hänen vanhempansa niin kovilla hänen kanssaan, että koittavat siksi puoliväkisin työntään lastaan muille vai epätoivoisia siksi, kun lapsella ei ole kavereita? Joka tapauksessa homma ei toimi noin!

 

["vieras"]

Jos poikasi haluaa hänet kaveriksi leikkimään, niin ottakaa aina joskus, kun teille sopii. Ja vanhemmille kannattaa myös tehdä selväksi aikarajat, miksi ajaksi pääsee.

Pistätte selkeät rajat, mitä saa tehdä ja mitä ei. Liian vaikeita pelejä ei kannata yrittää. Toisaalta, jos hänen kanssaan ei niitä pelejä ole juuri harrastettu, niin eipä niitä osaa ja ei ole oppinut niissä häviämään. Voi olla, että kotona pelailee vain pelikoineilla. Niille ei kannata päästää. Tieten voi olla jotain erityistäkin taustalla. Meidän erkan luokalla on kaikenlaista kulkijaa, muutamien kanssa kyläilevät puolin ja toisin, osan kanssa useammin, toisten harvakseltaan. Onpa tuossa porukassa sellaisiakin, joilla ei ole peleissä mitään rajoja, heillä on K-18 pelejä vaikka kuinka :headwall:

Naapurista laittavat heidän erkan meille hyvin helposti isomman sisaruksensa mukaan. Olen huomannut, että kaveriporukassa muut toimivat pitkälti niin, etteivät suututa tuota pienintä, joka saa hirveitä raivareita ja riehumiskohtauksia suuttuessaan.

Jos väleillä ei ole niin väliä, niin voit sanoa suoraan seuraavan kerran teille tarjotessa, että minkä takia et välitä lasta teille ottaa.

 

[papero]

Minusta kuulostaa siltä, että pojalla on hirveästi energiaa ja hänellä voi olla jokin tarkkaavaisuushäiriö. En ole lääkäri, mutta tollanen keskittymiskyvyn puuttuminen ja holtiton käytös viittaa vaan tosi paljon kokemuksiini asiasta. Saattaa olla myös periytyvää, jos isäkään ei pysty keskittymään oleelliseen. Varmaan tarjoavat kylään, että saavat vanhemmat joskus hetken hengähtää ja varmaan kaveritkin vähissä tollasella pojalla. Jos haluat kuitenkin vielä yrittää, niin mitäpä jos pojat leikkisivät ulkona jotain? Juokseminen ja sellainen yleensä auttaa ja on mielekästä toimintaa hänen kaltaisilleen. Nuo keskittymistä kaipaavat pelit ei välttämättä ole hänen juttunsa. Hän ehkä tylsistyy tai hermostuu, jos ei ymmärrä jotain tai jaksa keskittyä.

Jos et kuitenkaan jaksa enää yrittää, niin sano hienovaraisesti, mutta suoraan että teidän kodissa on tietyt säännöt, joita toivot vieraidenkin noudattavan ja olet jo antanut pojalle useamman mahdollisuuden.

 

["vieras"]

Puhuisin suoraan. Kyselisin, mitä poika yleensä kotona leikkii, onko heillä jotain ehdotuksia, miten leikit saataisiin sujumaan, kertoisin että mä en ilman ohjeita pärjää lapsen kanssa. Voit myös sanoa, että poika saa olla teillä klo X asti, mutta ehdottomasti pitää hakea siihen mennessä. Kuulostaa siltä, että ei ole ihan "normaali", ja vaikuttaa siltä, että vanhemmatkin ovat lapseen väsyneitä ja haluaisivat lasta teille hoitoon, mikä on vähän tylsää, jos ei suoraan kerrota mikä on homman nimi, vaan koitetaan vain "ujuuttaa" poika vaivihkaa teille mahdollisimman pitkäksi aikaa. Jos kyseessä on tällainen tarve, haluaisin ehdottomasti auttaa ja ottaa lasta kylään, mutta haluaisin että systeemi toimii avoimesti ja sovitusta pidetään kiinni.

 

["vieras"]

Ja nää lapset on sitten normaaliluokissa häiritsemässä. Ja ihan tyypillistä on, että vanhemmat eivät tajua suoraa puhetta että homma ei ihan pelitä. Tässäkin tapauksessa poika työnnetään muiden hoidettavaksi ja koululla kysyttäessä vanhemmat sanovat että kyllä se poika käy kaverilla leikkimässä. Että ei tässä mitään ongelmaa...

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="yksi";29094417]Seuraavan kerran kun tarjoaisivat poikaa, minä kertoisin hänen käytöksestään ja siitä, että hän oli itkenyt ja huutanut eivätkä leikit onnistuneet ollenkaan. Kysyisin onko lapsella jotain erityisongelmaa. Rehellisyys on minusta kaiken auttamisen a ja o. Itse voisin kuvitella joskus ottavani jonkun erityistarpeisen tai vaikean lapsen välillä leikkimään, mutta en sillä lailla, että esitetään että kaikki on kunnossa ja vaikeaa lasta ollaan puoliväkisin tunkemassa ainoaan(?) kyläpaikkaan, johon hänet huolitaan ilman että kerrotaan mikä on ongelmana. Tuolla lapsella ei varmaan ole paljoakaan paikkoja mihin pääsisi leikkimään ja niistä harvoista kannattaisi pitää kiinni pitämällä hoitoajat riittävän lyhyinä. Ovatkohan hänen vanhempansa niin kovilla hänen kanssaan, että koittavat siksi puoliväkisin työntään lastaan muille vai epätoivoisia siksi, kun lapsella ei ole kavereita? Joka tapauksessa homma ei toimi noin![/QUOTE]

Ei toimi todellakaan homma näin. Ja kun minäkään en jaksa tuollaista!
Onneksi meillä oli kotona myös mieheni, joka vei pojan ulos odottamaan isäänsä. En ollut suunnitellut että kutsumme ketään, mutta kun tekstiviesti taas tuli, niin ajattelin että ehkä onnistuu kun sovitaan etukäteen isän kanssa että mitä tehdään.

Aluksi tuntui lähinnä stressaavalta se että sekä isä että äiti vuoropäivin lähettävät viestejä että pääseekö teille leikkimään. Ja se että jos maanataina sanoo äidille että tämä viikko ei sovi, niin tiistaina isä yrittää uudelleen ja pitää hänelle toistaa se sama.
Eivätkä he tunnu ollenkaan ajattelevan että mikä on hyvä vierailuaika tuollaiselle lapselle. Roikuttaisivat häntä meillä miten myöhään tahansa, vaikka seuraava aamu kouluaamu!

 

[papero]

[QUOTE="vieras";29094476]Ja nää lapset on sitten normaaliluokissa häiritsemässä. Ja ihan tyypillistä on, että vanhemmat eivät tajua suoraa puhetta että homma ei ihan pelitä. Tässäkin tapauksessa poika työnnetään muiden hoidettavaksi ja koululla kysyttäessä vanhemmat sanovat että kyllä se poika käy kaverilla leikkimässä. Että ei tässä mitään ongelmaa...[/QUOTE] Niin koulussa on sentään resurssit ja tietämys kaikenlaisia oppilaita kohtaan. Ehkä vanhemmat eivät ole hoksanneet, ettei tavallisessa perheessä ole samoja valmiuksia. Voi tosin myös olla, että poikaa ei ole vielä diagnosoitu, eikä vanhemmillakaan ole hajua siitä, että heidän poikansa on jotenkin erilainen.

 

["vieras"]

[QUOTE="kolmen äiti";29094511]Ei toimi todellakaan homma näin. Ja kun minäkään en jaksa tuollaista!
Onneksi meillä oli kotona myös mieheni, joka vei pojan ulos odottamaan isäänsä. En ollut suunnitellut että kutsumme ketään, mutta kun tekstiviesti taas tuli, niin ajattelin että ehkä onnistuu kun sovitaan etukäteen isän kanssa että mitä tehdään.

Aluksi tuntui lähinnä stressaavalta se että sekä isä että äiti vuoropäivin lähettävät viestejä että pääseekö teille leikkimään. Ja se että jos maanataina sanoo äidille että tämä viikko ei sovi, niin tiistaina isä yrittää uudelleen ja pitää hänelle toistaa se sama.
Eivätkä he tunnu ollenkaan ajattelevan että mikä on hyvä vierailuaika tuollaiselle lapselle. Roikuttaisivat häntä meillä miten myöhään tahansa, vaikka seuraava aamu kouluaamu![/QUOTE]

No roikuttavat tietysti jos te ette osaa sanoa EI ja sanoa, että tällainen peli ei meidän kanssa vetele. Turhaan täällä ruikuttaa jos vaan aina kuitenkin toimii niin, että on itselle hankalaa. Peli poikki ja sillä siisti.

 

[komen äiti]

En ole varma että haluaako poikanikaan häntä enää meille. Poikani oli tietenki pettynyt ja luuli että vika on hänessä, kun toinen ei halua kuunnella sääntöjä ja haluaa rikkoa vain pelit ja lähtee pois ja huutaa.
Jouduin selittämään pojalleni, että hän pelasi hienosti ja hyvin ja että tuo kaveri toimi hyvin lapsellisesti, kuten serkkuni alle 3-vuotias.
Sanoin myös että kutsutaan kaksi muuta kaveria leikkimään, koska heidän kanssaan vaikeidenkin pelien pelaaminen onnistuu hyvin.

Ja siinä on se vaara, että kun ei tuon pojan kanssa voi oikein mitään ikätasoista leikkiä, niin mitä ihmettä keksin?



[QUOTE="vieras";29094427]Jos poikasi haluaa hänet kaveriksi leikkimään, niin ottakaa aina joskus, kun teille sopii. Ja vanhemmille kannattaa myös tehdä selväksi aikarajat, miksi ajaksi pääsee.

Pistätte selkeät rajat, mitä saa tehdä ja mitä ei. Liian vaikeita pelejä ei kannata yrittää. Toisaalta, jos hänen kanssaan ei niitä pelejä ole juuri harrastettu, niin eipä niitä osaa ja ei ole oppinut niissä häviämään. Voi olla, että kotona pelailee vain pelikoineilla. Niille ei kannata päästää. Tieten voi olla jotain erityistäkin taustalla. Meidän erkan luokalla on kaikenlaista kulkijaa, muutamien kanssa kyläilevät puolin ja toisin, osan kanssa useammin, toisten harvakseltaan. Onpa tuossa porukassa sellaisiakin, joilla ei ole peleissä mitään rajoja, heillä on K-18 pelejä vaikka kuinka :headwall:

Naapurista laittavat heidän erkan meille hyvin helposti isomman sisaruksensa mukaan. Olen huomannut, että kaveriporukassa muut toimivat pitkälti niin, etteivät suututa tuota pienintä, joka saa hirveitä raivareita ja riehumiskohtauksia suuttuessaan.

Jos väleillä ei ole niin väliä, niin voit sanoa suoraan seuraavan kerran teille tarjotessa, että minkä takia et välitä lasta teille ottaa.[/QUOTE]

 

[kolme äiti]

Pojan äiti on lähettänyt viestejä että olisiko leikkikaveria kello xxx.-xxx tänään.
Kun olen vastannut että X tulee mielellään vaikka puistoon leikkimään, äidiltä tulee vastaus, että sori, ei sovi, heillä vanhemmilla on molemmilla menoa, ja että onko sitten niin että pojat leikkivät joskus muuloin?
Tuolloin olen vastannut että on. Joskus muuloin sitten.
Eli ei tuo puistokaan onnistu! Eli siellä ei voi tavata.
He haluavat vain saada pojan meille hoitoon.

Minusta kuulostaa siltä, että pojalla on hirveästi energiaa ja hänellä voi olla jokin tarkkaavaisuushäiriö. En ole lääkäri, mutta tollanen keskittymiskyvyn puuttuminen ja holtiton käytös viittaa vaan tosi paljon kokemuksiini asiasta. Saattaa olla myös periytyvää, jos isäkään ei pysty keskittymään oleelliseen. Varmaan tarjoavat kylään, että saavat vanhemmat joskus hetken hengähtää ja varmaan kaveritkin vähissä tollasella pojalla. Jos haluat kuitenkin vielä yrittää, niin mitäpä jos pojat leikkisivät ulkona jotain? Juokseminen ja sellainen yleensä auttaa ja on mielekästä toimintaa hänen kaltaisilleen. Nuo keskittymistä kaipaavat pelit ei välttämättä ole hänen juttunsa. Hän ehkä tylsistyy tai hermostuu, jos ei ymmärrä jotain tai jaksa keskittyä.

Jos et kuitenkaan jaksa enää yrittää, niin sano hienovaraisesti, mutta suoraan että teidän kodissa on tietyt säännöt, joita toivot vieraidenkin noudattavan ja olet jo antanut pojalle useamman mahdollisuuden.

 

["kolmen äiti"]

Pojalla ei ole mitään harrastuksia sanoo hänen äitinsä. Hän ei siis pelaa mitään ulkopeliä kuten jalkapallo tms. Siis eipä ne ulkoleikitkään sitten onnistu. Että päätä hakkaan puuhun jos niitäkin vielä yritän hänen kanssa.
Ongelma on se että en kyllä viimekertaisen jälkeen jaksa tuota poikaa meillä minuuttiakaan.
Meillä lapsi haluaa lukea ja pelata lautapelejä. Yms. Tai sitten harrastamme liikuntaa.
On niin paljon helpompi että pelaan kahdestaan itse lapseni kanssa, kuin että on tullainen siinä kiusana ja harmina, muka kaverina. Tai että pelaan itse lapseni kanssa jalkapalloa tms. kuin että on tuollainen holhottavana.



[QUOTE="vieras";29094438]Puhuisin suoraan. Kyselisin, mitä poika yleensä kotona leikkii, onko heillä jotain ehdotuksia, miten leikit saataisiin sujumaan, kertoisin että mä en ilman ohjeita pärjää lapsen kanssa. Voit myös sanoa, että poika saa olla teillä klo X asti, mutta ehdottomasti pitää hakea siihen mennessä. Kuulostaa siltä, että ei ole ihan "normaali", ja vaikuttaa siltä, että vanhemmatkin ovat lapseen väsyneitä ja haluaisivat lasta teille hoitoon, mikä on vähän tylsää, jos ei suoraan kerrota mikä on homman nimi, vaan koitetaan vain "ujuuttaa" poika vaivihkaa teille mahdollisimman pitkäksi aikaa. Jos kyseessä on tällainen tarve, haluaisin ehdottomasti auttaa ja ottaa lasta kylään, mutta haluaisin että systeemi toimii avoimesti ja sovitusta pidetään kiinni.[/QUOTE]

 

["kolmen äiti"]

On totta että nyt on vain pysyttävä kovana ja sanottava että Ei.
Ei saa enää sortua painostuksen alla ottamaan häntä, kun en kerta jaksa.

Omalle lapselle selitän että sellainen käytös ei ole ikätasaoista ja sellaisia kavereita meille ei enää oteta.
En usko että sillä pojalla on kovinkaan montaa leikkipaikkaa, kun ei ole kavereita.
Muutamavuosi kun kasvaa niin ehkä sitten uudestaan....??? Kannattaako sitten yrittää joskus uudestaan?

 

[papero]

Millainen teidän piha on? Pystyiskö pojat siellä juoksemaan? Mahtaako se käydä pojan vanhemmille?

Entä saisiko sinun poika käydä niillä heillä? Onko se nyt sittenkin niin, että vanhemmat haluaa viettää laatuaikaa kaupungilla (tai kotona, mutta eivät paljasta sitä). Ja jos eivät löydä 'hoitopaikkaa' pojalleen, niin sitten heidän on tyydyttävä olemaan kotona? Mietityttää, että ovatko vanhemmat miettineet tätä, että ehkä tekin kaipaisitte heiltä vastavuoroista vierailua. Jos nyt omaa poikaa uskaltaa sinne laskea, jos ei edes viihdy toisen pojan kanssa.

 

[Fiksua]

[QUOTE="kolmen äiti";29094371]

...Tuntuu että sille isälle on turha selittää, koska ei hän näytä tajuavan. Ja jos jankkaan niin että tajuaa, niin mitä sitten? Sille tulee vaan paha mieli!
Paras pestä kätensä, ja että en enää vastaa viesteihin ja ota sitä poikaa meille.[/QUOTE]

No mutta eikös tosta nyt vasta paha mieli tulekin jos tökösti vaan jätät vastaamatta viesteihin tästä eteenpäin?

Ehkä isä ei juuri siinä tilanteessa ollut kovin vastaanottavaisella päällä, ei tajunnut että tilanne on toistuvasti sama. Siksi ottaisinkin asian puheeksi seuraavan kerran kun hän tärjoaa lasta teille kylään. Toistolla varmasti tajuaa paremmin että kyseessä krooninen ongelma, ei yhden illan tapahtuma.

Ja äidille samaselostus jos isä ei tajua. Ja jos eivät suostu tajuamaan niin sitten olet ainakin yrittänyt. Sanot selkeästi että siinä syyt miksi vierailut eivät mielestäsi toimi, eli jätetäänpä ne.

Kyllä fiksumpaa on selittää miksi, kuin vain tylysti lopettaa vastailu. Jos eivät selitystä suostu tajuamaan niin sitten on oma mokansa.

 

["kolmen äiti"]

Poikani saa puolestani käydä kylässä. Mutta minä en työnnä lastani mihinkään enkä tyrkytä. He eivät kutsu kylään. Kerran se isä soitti monta kertaa kerken päivän, että pääseekö tänään tulemaan suoraan koulusta. Sanoin, että on liian myöhäistä kun on sovittu että hän tulee kotiin syömään koulusta. Kysyin että sopiiko että tulisi illalla, sen jälkeen kun on käynyt kotona syömässä. Isä antoi kellonajan, mutta kun vein lastani sinne leikkimään, vastassa olikin äiti joka oli että "ohhoh".
Pojan vanhempien kommunikaatio ei näytä toimivan. Mies ei ymmärrä mitä se nainen sanoo.

Isä on pari kertaa vihjannut että joskus sitten voisi heillekin taas tulla, mutta tällä kokemuksella en taida herkästi uskoa, koska se isä vain sopisi sellaisen ajan kun se äiti on kotona, ja se äiti ei koskaan edes vihjaa että heillekin voi tulla.

Meillä ei ole pihaa ollenkaan. Asutaan niin tiivissä taloyhtiössä että pihaa ei ole. Siksi pitää olla aikuisen vahtimassa tuota poikaa jos hän odottaa että hänet haetaan ....

Millainen teidän piha on? Pystyiskö pojat siellä juoksemaan? Mahtaako se käydä pojan vanhemmille?

Entä saisiko sinun poika käydä niillä heillä? Onko se nyt sittenkin niin, että vanhemmat haluaa viettää laatuaikaa kaupungilla (tai kotona, mutta eivät paljasta sitä). Ja jos eivät löydä 'hoitopaikkaa' pojalleen, niin sitten heidän on tyydyttävä olemaan kotona? Mietityttää, että ovatko vanhemmat miettineet tätä, että ehkä tekin kaipaisitte heiltä vastavuoroista vierailua. Jos nyt omaa poikaa uskaltaa sinne laskea, jos ei edes viihdy toisen pojan kanssa.

 

["kolmen äiti"]

Tein jo niin että jätin vastaamatta niihin viesteihin.
Mutta sitten tulin nyt yhden kerran vastanneeksi,ja myöntyneeksi kun ajattelin että kokeillaan näin ,että kysyn että kiinostaako tämä homma ja että rajaan ajan tarkasti. Mutta ei toiminut. Ei lapsen kanssa eikä isänkään kanssa. Oli jättmässä koko loppuillaksi vielä kun tuli hakemaan.

No mutta eikös tosta nyt vasta paha mieli tulekin jos tökösti vaan jätät vastaamatta viesteihin tästä eteenpäin?

Ehkä isä ei juuri siinä tilanteessa ollut kovin vastaanottavaisella päällä, ei tajunnut että tilanne on toistuvasti sama. Siksi ottaisinkin asian puheeksi seuraavan kerran kun hän tärjoaa lasta teille kylään. Toistolla varmasti tajuaa paremmin että kyseessä krooninen ongelma, ei yhden illan tapahtuma.

Ja äidille samaselostus jos isä ei tajua. Ja jos eivät suostu tajuamaan niin sitten olet ainakin yrittänyt. Sanot selkeästi että siinä syyt miksi vierailut eivät mielestäsi toimi, eli jätetäänpä ne.

Kyllä fiksumpaa on selittää miksi, kuin vain tylysti lopettaa vastailu. Jos eivät selitystä suostu tajuamaan niin sitten on oma mokansa.

 

["..."]

Voisko ajatella niin (jos siis lapset haluavat jatkaa keskenään leikkejä) että kutsuisitte koko perheen vaikka kahville teille? Laittakaa pleikat ja muut konsolit piiloon ettei poika rankuta niille pääsyä ja pojan vanhemmat laita niitä päälle. Anna pojille se lautapeli eteen ja anna poikien pelata. Jos sama häiriökäyttäytyminen jatkuu niin keskustele vanhempien kanssa onko poika kotona tuollainen ja että teillä ollessaan on ja koette hänet liian haastavana. Jatkoksi ehdota että pojat sitten tapaa vaikka puistossa koska rauhallinen käytös ei onnistu.
Olisin sen suhteen aikuismainen että vastaisin viesteihin enkä jättäisi vastaamatta.