Mitä tekemistä 19-vuotiaalle tytölle välivuodeksi?

[Keittiönoita]

LÄhinnä tykkää juosta itsekseen metsässä, ei kilpatasolla tai varsinaisesti urheilla, enemmänkin pitää liikunnasta. Ja toinen asia on tuo, että ei erityisemmin välitä touhuta lasten kanssa.

Oukei. Pienellä paikkakunnalla tietysti vaihtoehdot ovat rajalliset. Ja vaikea muutenkin ehdottaa, kun ei tytöstä sen enempää tiedä. Voisin ehdottaa "luovaa taukoa" esimerkiksi menemällä jollekin luovan kirjoittamisen tai maalauksen kurssille, jos taiteet harrastusmielessä kiinnostavat. Tai jotain eräjuttuja, jos sellainen kiinnostaa.

 

[Ilkimys.]

Toisaalta haluaisi tehdä jotain ihan muuta nyt yhden vuoden ennen kuin aloittaa kunnon opiskelun.

Miten se meinaa sinne kouluun päästä vuoden päästä ALOITTTAMAAN KUNNON OPISKELUN, ku ei päässyt nytkään?

AP VOITKO VASTATA TÄHÄN!

Ai että kun kerran ei ole päässyt kouluun, ei pääse myöhemminkään? Ja siksi ei kannata suunnitella myöskään tekemistä välivuodeksi, vai?

 

[Keittiönoita]

Tuli vielä mieleen, että muuttohan tytöllä on joka tapauksessa edessä. Entä jos koittaisi löytää nyt jostain yliopistokaupungista töitä ja vuokrata sitten asunto sieltä? Jos ensi vuonna pääsee johonkin toiseen kaupunkiin opiskelemaan, niin ainahan voi sitten vuokrasopimuksen siinä vaiheessa irtisanoa.

 

[Milli Mehiläinen]

Musta aika jännä myös, että äiti kyselee aikuiselle tyttärelleen tekemistä. Itse tuon ikäisenä olin jo pari vuotta asunut itsenäisesti ja tehnyt töitä lukion ohella eikä olisi mieleenkään tullut äidiltäni kysyä tekemisideoita. Mut ehkei tytär itse olekaan kysynyt apua, vaan äiti huolehtii

 

[fifiia]

Tätini joka lukion jälkeen löysi välivuodeksi mielekästä työtä sanoi sitä jälkeenpäin suureksi virheeksi, töissä pärjäsi ja itsenäistyi taloudellisesti sen jälkeen ei opiskelu liiemmälti kiinnostanut ja oli lähinnä pakkopullaa.

 

[Keittiönoita]

Musta aika jännä myös, että äiti kyselee aikuiselle tyttärelleen tekemistä. Itse tuon ikäisenä olin jo pari vuotta asunut itsenäisesti ja tehnyt töitä lukion ohella eikä olisi mieleenkään tullut äidiltäni kysyä tekemisideoita. Mut ehkei tytär itse olekaan kysynyt apua, vaan äiti huolehtii

Minusta on ihan järkevää kysellä muilta. Tulee ehkä sellaisia ideoita, joita ap tai ap:n tyttö ei ole tullut ajatelleeksikaan.

 

[ap]

Musta aika jännä myös, että äiti kyselee aikuiselle tyttärelleen tekemistä. Itse tuon ikäisenä olin jo pari vuotta asunut itsenäisesti ja tehnyt töitä lukion ohella eikä olisi mieleenkään tullut äidiltäni kysyä tekemisideoita. Mut ehkei tytär itse olekaan kysynyt apua, vaan äiti huolehtii

Niin, kuten jo mainitsin, niin itse minä huvikseni näitä nyt kartoitan, jos minusta olisi vaikka jotain apua, ei hän mitään ole pyytänyt. Sinä olet asunut omillasi jo tuossa vaiheessa, tyttäreni ei, tilanteita on erilaisia. Suurin osa kuitenkin taitaa asua tuoreena yo:na kuitenkin vielä kotonaan ja jos ei pääse opiskelemaan, niin välivuodenkin usein.

Itse tein sellaisen ratkaisun, että tyttäreni ei tarvitse tehdä lukioaikana töitä, vaan saa keskittyä opiskeluun, se on hänen työtään siinä vaiheessa. ja se kannatti, kirjoitti hyvät paperit ja on suunnitelma opiskelupaikan suhteen.

 

[d]

Tätini joka lukion jälkeen löysi välivuodeksi mielekästä työtä sanoi sitä jälkeenpäin suureksi virheeksi, töissä pärjäsi ja itsenäistyi taloudellisesti sen jälkeen ei opiskelu liiemmälti kiinnostanut ja oli lähinnä pakkopullaa.

Tämä voi muuten myös pitää hyvinkin paikkansa! Lukion jälkeen kun pääsee oman rahan makuun, niin valitettavan monelle käy niin, että sitten vaan jämähtääkin sinne "vielä vuodeksi" ja kohta huomaakin olleensa jo ties kuinka kauan niissä samoissa hanttihommissa, kun "ei viitsi enää lähteä elämään opintotuella" tai kiinnosta.

Tehokkaimmin motivaatiota tuo toimeton oleskelu, se alkaa ottaa terveen nuoren pään päälle ihan varmasti jossain vaiheessa. Tietysti henkilöriippuvaista. Mut huvittaa vaan oletus, että hanttihommat muka motivoisivat ja kasvattaisivat parhaiten oikeaan suuntaan.

 

[NallePuh82]

En nyt jaksa lukea koko ketjua, mutta tässä pari ehdotusta, joita omat sisaret tai kaverit ovat tehneet vastaavassa tilanteessa. Itse olin sen verran "onnekas" et pääsin suoraan opiskelemaan eli omakohtaista kokemusta ei ole.

Työmarkkinatuella töihin. Siitä saa vähän rahaa ja yritykset ottaa ainakin täällä päin noita työmarkkinatukilaisia mielellään!

Avoin yliopisto. Siellä voi suorittaa opintoja ja pyrkiä sitten uudelleen opiskelemaan ja opintopisteitä on sitten jo valmiiksi kartutettu.

Avoin AMK. Sama kuin yllä.

Joku opisto, moni tuttuni on käynyt sellaisen välissä ja päässyt sitten helpommin kouluun.

 

[g:]

Toisaalta haluaisi tehdä jotain ihan muuta nyt yhden vuoden ennen kuin aloittaa kunnon opiskelun.

Miten se meinaa sinne kouluun päästä vuoden päästä ALOITTTAMAAN KUNNON OPISKELUN, ku ei päässyt nytkään?

AP VOITKO VASTATA TÄHÄN!

Ai että kun kerran ei ole päässyt kouluun, ei pääse myöhemminkään? Ja siksi ei kannata suunnitella myöskään tekemistä välivuodeksi, vai?

Tekniikan alalla menestyminen pääsykokeissa ei tule tyhjästä. Tulee tehdä töitä sen eteen. Ja jos ei ole osannut tänä vuonna kokeissa, niin mistä se tieto tulee päähän vuoden aikana, matkustelustako?

 

[g:]

monet tuntuu luulevan, että sisälle pääseminen on jotenkin tuurista kiinni. ei tosiaan ole.

 

[Keittiönoita]

Tekniikan alalla menestyminen pääsykokeissa ei tule tyhjästä. Tulee tehdä töitä sen eteen. Ja jos ei ole osannut tänä vuonna kokeissa, niin mistä se tieto tulee päähän vuoden aikana, matkustelustako?

Mä ymmärsin ap:n kirjoituksista, että tytöllä on kyllä tarkoitus alkaa lukea uudestaan pääsykokeisiin, mutta ei vielä elokuussa. Eli nyt olisi aikaa tehdä jotain muutakin ensin.

 

[Kowalski]

Itse tein sellaisen ratkaisun, että tyttäreni ei tarvitse tehdä lukioaikana töitä, vaan saa keskittyä opiskeluun, se on hänen työtään siinä vaiheessa. ja se kannatti, kirjoitti hyvät paperit ja on suunnitelma opiskelupaikan suhteen.

Saman ratkaisun tekivät vanhempan (halusin silti tehdä kesätöitä lukioaikanakin, ja teinkin). Kirjoitin hyvät paperit, mutta mitään välivuosia vanhempani eivät hyväksyneet; kotiin ei jäädä makaamaan. Meninkin lukion jälkeen vuodeksi kansanopistoon miettimään, mille alalle haluan. Ja jatkoin sen alan opiskelua tuon ns. miettimisvuoden jälkeen.

Jos tyttäresi ei hyvistä papereista huolimatta päässyt nyt yliopistoon haluamalleen alalle, ja hänelle on selvää että hän haluaa nimenomaan tuolle alalle, niin minusta ainoa järkevä ajatus olisi tehdä jotain sellaista mistä on apua seuraavia pääsykokeita ajatellen. Suunnitelma B voisi myös olla hyvä juttu, siltä varalta etteivät yliopiston ovet aukene ensi vuonnakaan.

 

[KTM]

Minun mielestäni työnteko on hyvä tapa viettää välivuotta. Itselleni jokainen työpaikka on ollut hyvää työkokemusta ja elämänkokemusta, jopa se kaksiviikkoinen jonka vietin Suonenjoella poimimassa mansikoita. Minulta työt ja rahojen ansaitseminen ei ole vienyt pois opiskelumotivaatiota, vaan minulla oli sisäinen tarve jatkaa opintoja. Jokaisesta työpaikasta olen oppinut jotain, josta on ollut hyötyä myöhemminkin.

 

[itikka]

Minun mielestäni työnteko on hyvä tapa viettää välivuotta. Itselleni jokainen työpaikka on ollut hyvää työkokemusta ja elämänkokemusta, jopa se kaksiviikkoinen jonka vietin Suonenjoella poimimassa mansikoita. Minulta työt ja rahojen ansaitseminen ei ole vienyt pois opiskelumotivaatiota, vaan minulla oli sisäinen tarve jatkaa opintoja. Jokaisesta työpaikasta olen oppinut jotain, josta on ollut hyötyä myöhemminkin.

Minulle taas nuo hanttityöt eivät ole tuoneet mitään hemmetin kokemusta tai lisäarvoa elämääni. Olen siivonnut, pyykännyt, tarjoillut ja poiminut mansikoita jne. muuta turhaa ikävuodet 20-26 kesäisin. En koe oppineeni mitään, mitä en olisi voinut oppia myöhemmin muualtakin ja muulla tavalla. Ja kun ne eivät edes alaani liity, niin ihan yhtä tyhjän kanssa, pakollista rahan keruuta. Ei mitään muuta funktiota.

Nyt olen valmis fm (tietotekniikka) ja yhtäkään työnantajaa ei tasan ole kiinnostanut se, mitä olen kesäisin tehnyt, vai olenko tehnyt mitään. Eniten merkitsee se, onko opiskelut hoidettu kunnialla läpi ja osaanko asiani. Se on ihan se ja sama, tekeekö opiskeluaikanaan/välivuotena jotain turhia hanttihommia, kun ei niillä oikeasti ole niin suurta merkitystä. Paitsi taloudellisesti. Ainakaan akateemisessa maailmassa ja rekrytoinnissa. Oman alan osaaminen merkitsee, siis rekrytoijalle. Itsehän voi tietty arvottaa itsensä muiden yläpuolelle halutessaan, jos on tehnyt hanttihommia kesäisin, kun muut eivät. Mut sillä ei ole siltikään mitään väliä.

Kaikkeen ei tarvitse suostua muutenkaan. Ei ole mieltä siivota minimipalkalla väen vängällä, kun voi vaikka nostaa lainaa ja opintotukea ja tehdä kesäopintoja. Lainan saa sitten maksettua pois helposti (ainakin jos meidän alalle työllistyy).

No joo, ehkä meni nyt hieman ot, kun kyse oli välivuodesta. Halusin vain kommentoida tuohon ihmeelliseen käsitykseen, jonka mukaan koko ajan olisi kauheasti tehtävä jotain, vaikka tulisi toimeen muutenkin. Ja ihan kuin paskaduunit tekisivät ihmisestä jotenkin paremman ja kasvattaisivat, vaikka kasvaa voi tasan muillakin tavoilla.

Yksittäisenä esimerkkinä nyt ystäväni, joka ei ole ikinä elämässään tehnyt mitään perinteisiä kesätöitä tai työskennellyt välivuotenaan. Hän siis vietti välivuoden kotonaan, lukien, reissaten ja vain oleskellen, vanhemmat maksoivat. Opiskeluaikanaan ei yhtenäkään kesänä tehnyt hanttihommia, vaan nosti tukea ja otti lainaa jos tarvitsi, opiskeli sen mitä tuki vaati. Opintojen edistyessä pääsi sitten harjoitteluun oman alan työpaikkaan (siis eka työ ikinä) hyvällä liksalla ja siitä se ura sitten urkeni. Että pärjääpä sitä muutenkin.

 

[mahtava]

Reilaamaan <3

 

[vieras]

Kesätyöt ja hanttihommat opiskelujen ohella kohottavat kummasti opiskelumotivaatiota.
Oppii ainakin tietämään, mitä elämältään EI halua

 

[hih]

Kesätyöt ja hanttihommat opiskelujen ohella kohottavat kummasti opiskelumotivaatiota.
Oppii ainakin tietämään, mitä elämältään EI halua

Mutta eihän nyt ollut kyse tytön opiskelumotivaatiosta Se, että ei pääse ja motivaatio ovat eri asioita.. Minä sain sen kuvan, että nimenomaan haluaisi kovasti opiskelemaan. Mut tarkoititkin kai yleisesti. Itse olen tehnyt kesät opintoja, kun ei ole hanttihommat kiinnostaneet. Samaa tukea saa kesälläkin ja lainaakin tarvittaessa.

Mut mulle ei olekaan ollut oikeasti niin epäselvää tietää, mitä ehdottomasti en halua. Tiedän kyllä kokeilemattakin, että en tahdo olla töissä pesulassa, hautausmaalla tai rappukäytäviä siivoamassa. Mieluummin saan opintojani edistymään kesän aikana leppoisaan tahtiin kuin teen jotain "turhaa" työtä, joka ei edistä mun tulevaisuuden suunnitelmia millään tavalla tai kartuta tulevan alan työkokemusta.

 

[Ilkimys.]

monet tuntuu luulevan, että sisälle pääseminen on jotenkin tuurista kiinni. ei tosiaan ole.

On se tuuristakin kiinni. Itse pääsin suoraan lukiosta yliopistokoulutukseen, jonne pääsi alle viisi prosenttia hakijoista. Hakijoiden taso tuona vuonna oli erityisen kova, ja olen ihan varma, että minua parempia jäi rannalle. Kysymykset sattuivat sopimaan minulle, ja ryhmätehtävissä kemiat menivät kohdilleen.

Tietenkin jos hakee johonkin vähemmän suosittuun kouluun, jossa tasoerot ovat tosi suuria, voi sisään päästä pelkällä taidollakin. Mutta kovemman luokan paikoissa on niin paljon niin hyviä hakijoita, että taidon lisäksi on pakko olla hippunen tuuriakin.

 

[Aktiivisuus kunniaan]

En ole lukenut ketjua läpi, mutta kerronpa nyt oman ideani. Kannattaa käyttää vuosi itsenkä kurssittamiseen. Esim. hankkia tietokoneen ajokortti tai suorittaa moduuleita. Mennä kansanopiston kursseille. Työttömien yhdistykset järjestävät usein kursseja. Näin ainakin Helsingissä.

Olen nimittäin kuullut, että välivuodesta tulee monille vuosien jatkumo. Kurssittamalla ja päivänsä rytmissä pitämällä ei notkahda mihinkään epämääräiseen suuntaan.

 

[vieras]

Minun mielestäni työnteko on hyvä tapa viettää välivuotta. Itselleni jokainen työpaikka on ollut hyvää työkokemusta ja elämänkokemusta, jopa se kaksiviikkoinen jonka vietin Suonenjoella poimimassa mansikoita. Minulta työt ja rahojen ansaitseminen ei ole vienyt pois opiskelumotivaatiota, vaan minulla oli sisäinen tarve jatkaa opintoja. Jokaisesta työpaikasta olen oppinut jotain, josta on ollut hyötyä myöhemminkin.

Minulle taas nuo hanttityöt eivät ole tuoneet mitään hemmetin kokemusta tai lisäarvoa elämääni. Olen siivonnut, pyykännyt, tarjoillut ja poiminut mansikoita jne. muuta turhaa ikävuodet 20-26 kesäisin. En koe oppineeni mitään, mitä en olisi voinut oppia myöhemmin muualtakin ja muulla tavalla. Ja kun ne eivät edes alaani liity, niin ihan yhtä tyhjän kanssa, pakollista rahan keruuta. Ei mitään muuta funktiota.

Nyt olen valmis fm (tietotekniikka) ja yhtäkään työnantajaa ei tasan ole kiinnostanut se, mitä olen kesäisin tehnyt, vai olenko tehnyt mitään. Eniten merkitsee se, onko opiskelut hoidettu kunnialla läpi ja osaanko asiani. Se on ihan se ja sama, tekeekö opiskeluaikanaan/välivuotena jotain turhia hanttihommia, kun ei niillä oikeasti ole niin suurta merkitystä. Paitsi taloudellisesti. Ainakaan akateemisessa maailmassa ja rekrytoinnissa. Oman alan osaaminen merkitsee, siis rekrytoijalle. Itsehän voi tietty arvottaa itsensä muiden yläpuolelle halutessaan, jos on tehnyt hanttihommia kesäisin, kun muut eivät. Mut sillä ei ole siltikään mitään väliä.

Kaikkeen ei tarvitse suostua muutenkaan. Ei ole mieltä siivota minimipalkalla väen vängällä, kun voi vaikka nostaa lainaa ja opintotukea ja tehdä kesäopintoja. Lainan saa sitten maksettua pois helposti (ainakin jos meidän alalle työllistyy).

No joo, ehkä meni nyt hieman ot, kun kyse oli välivuodesta. Halusin vain kommentoida tuohon ihmeelliseen käsitykseen, jonka mukaan koko ajan olisi kauheasti tehtävä jotain, vaikka tulisi toimeen muutenkin. Ja ihan kuin paskaduunit tekisivät ihmisestä jotenkin paremman ja kasvattaisivat, vaikka kasvaa voi tasan muillakin tavoilla.

Yksittäisenä esimerkkinä nyt ystäväni, joka ei ole ikinä elämässään tehnyt mitään perinteisiä kesätöitä tai työskennellyt välivuotenaan. Hän siis vietti välivuoden kotonaan, lukien, reissaten ja vain oleskellen, vanhemmat maksoivat. Opiskeluaikanaan ei yhtenäkään kesänä tehnyt hanttihommia, vaan nosti tukea ja otti lainaa jos tarvitsi, opiskeli sen mitä tuki vaati. Opintojen edistyessä pääsi sitten harjoitteluun oman alan työpaikkaan (siis eka työ ikinä) hyvällä liksalla ja siitä se ura sitten urkeni. Että pärjääpä sitä muutenkin.

Aika samaa mieltä olen...Työnteosta opiskeluaikana stressautetaan nuoria osittain ihan turhaan. Täysin ilman työkokemusta ei ole hyvä olla, mutta onko niistä alaan täysin liittymättömistä hanttihommista oikeasti missään vaiheessa hyötyä, jos tekevät vain arjesta kovin raskasta?

 

[kysymys vain]

Oliko jossain ollut juttua että tytöt myyvät itseään jossain ja saavat isot summat rahaa, ajattelin että kun ei mistään mitään tuloja ole ja pitää välivuoden niin olisiko paha jos tienaisi tulevia opiskelurahoja jotenkin myymällä itseään? Vai onko se sallittua teidän perheessä?

 

[nefertiti]

Siis ap yrittää järkkäillä aikuisen ihmisen asioita?

Jos mulla olis 19-vuotias kotona asuva niin joko opiskelisi tai tekisi töitä. Opiskellessa olisi täysylläpito, muutoin saisi osallistua kuluihin. Ap:n kuvailemassa tilanteessa avoin yliopisto yhdistettynä johonkin työhön voisi olla hyvä. Kyse ei niinkään ole hanttihommien arvostuksesta vaan siitä periaatteesta, että aikuinen ihminen tekee töitä elantonsa eteen. Jos ei kodin ulkopuolinen työ kiinnostaisi niin voisi siivota ja hoitaa yhteistä kotiamme jos kotona meinaa silti asua.

 

[KTM]

Minun mielestäni työnteko on hyvä tapa viettää välivuotta. Itselleni jokainen työpaikka on ollut hyvää työkokemusta ja elämänkokemusta, jopa se kaksiviikkoinen jonka vietin Suonenjoella poimimassa mansikoita. Minulta työt ja rahojen ansaitseminen ei ole vienyt pois opiskelumotivaatiota, vaan minulla oli sisäinen tarve jatkaa opintoja. Jokaisesta työpaikasta olen oppinut jotain, josta on ollut hyötyä myöhemminkin.

...
Nyt olen valmis fm (tietotekniikka) ja yhtäkään työnantajaa ei tasan ole kiinnostanut se, mitä olen kesäisin tehnyt, vai olenko tehnyt mitään. Eniten merkitsee se, onko opiskelut hoidettu kunnialla läpi ja osaanko asiani.
...

Tässä tuntee itsensä jotenkin vanhaksi, mutta minä olen kyllä pystynyt hyödyntämään aikaisempien työpaikkojen kokemusta it-alan töitä tehdessäni (KTM, tietojärjestelmätiede). Tosin en ole tehnyt esim. siivous- tai postinjakelutöitä, vaan työni ovat olleet asiakaspalvelu- tai toimistotöitä lukuunottamatta mainitsemaani mansikanpoimintaa. Yliopiston pääsykokeissakin pystyin vastaamaan yhteen kysymykseen töissä käytännössä oppimieni asioiden perusteella. Uskon, että työnantajani arvosti opintojen aikana hankkimaani työkokemusta ja katsoi, että se paransi pätevyyttäni. Tein töitä myös yliopisto-opintojen aikana, joten minulla oli kokemusta enemmän kuin pelkät kesätyöt.

 

[...hmm...]

Mutta pitääpä mainita tuosta lentoteknillisestä. Eikös siitä saa jotain lisäpisteitäkin kouluhakuihin?

Ammattikorkeakouluihin ainakin teknilliselle alalle saa muistaakseni vuoden asepalveluksesta täydet työkokemuspisteet (olikohan 5 pistettä). Ja ilmavoimillakin voi olla uramahdollisuuksia tarjolla hyvin suoritetun palveluksen jälkeen.

Teknilliseen yliopistoon/korkeakouluun hakiessa taitaa muistaakseni olla painoarvoa lähinnä koulutodistuksella ja pääsykokeella. Voin tosin muistaa väärinkin. Lentoteknillinen koulutus voi sitten muuten helpottaa ehkä opintoja ja pääsykokeeseen valmistautumista, ja saattaa tuosta saada jotain opintopisteitäkin hyväksiluettua opiskelujen alettua.

Normi-inttiä ahkerammasta opiskelusta huolimatta toiminta on kuulemma kyllä sotilaallisen reipasta ja kurinalaista, ja koulutettavista naisistakin tulee asevelvollisia kotimaan puolustajia. Että siinä mielessä ei ihan tavallista koulupuurtamista.