Toggle sidebar

Mitä tarkoittaa "menettää nuoruus" jos haluaa äidiksi nuorena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ajatuksia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="ookoo";27982682]Moni nuorista äideistä antaa täällä kuvan, että elämä on lapsikeskeistä, lapsia kasvatetaan hyvin ja kotiolot on kunnossa. Jos näin on, niin hienoa!! Aivan mahtavaa, että lapsista huolehditaan eikä itsellä menojalkaa vipata. Pahinta on se (eikä ihan harvinaista), että kun lapsia saadaan nuorena, niin siitä huolimatta pyritään tekemään kaikkea sitä mitä lapsettomana voi tehdä kun elää nuoruuttaan.

On lastensaanti-ikä mikä tahansa, tärkeintä on, että lapsilla olisi asiat hyvin ja kotiolot olisivat kunnossa.[/QUOTE]

Voi kyllä minulla ajoittain menojalka vipattaa, mutta sitten lähdetään tyttökavereiden kanssa istumaan iltaa. Eipä siinä mitään sen ihmeellisempää. :)
Miksi ihmeessä jumahtaa kotiinkaan pitäisi kun lapsia syntyy.
Kävin kesällä konsertissakin! Joka kuukausi käydään kavereiden kesken shoppailemassa/kahvilla. Minusta on tärkeää että jokainen äiti pitäisi kiinni myös siitä omasta vapaa-ajastaan tekemällä jotain kivaa silloin. Äidiksi tulo ei tarkoita elämän loppumista. Siitähän se vasta alkaa, minä olen saanut kyllä todella paljon. Rakastan perhe-elämää ja ihanaa piristää sitäkin välillä ihan omalla vapaa-ajalla. :)

Miestänikin pitää ihan patistaa ottamaan omaa aikaa. :D

Olimme 22v ja 26v kun esikoisen saimme, en kyllä pitänyt meitä ihmeellisen nuorina. Sitäpaitsi ehdimmehän elää sitä tietynlaistakin nuoruutta vuosia. Eri asia kuinka kauan sitä tarvitsee. Olisin kokenut menettäväni koko nuoruuden jos olisin tullut äidiksi joskus 13 vuotiaana. Ehdin kuitenkin elää villiä teinielämää 13v-18v ja täysi-ikäisenä ehdin olla omillani 3vuotta. Se riitti todella paljon ja noihin vuosiin mahtuu valtavasti mukavia muistoja joita voi hymyillen muistella. Enemmän ihania kauniita muistoja toki liittyy silti lapsemme syntymään ja kaikkiin niihin onnenhetkiin joita perheenä koemme. :)
 
Joillekin on selvästi hyvin hyvin vaikeaa ajatella asioiden menemistä eri tavalla kuin itsellään ja hyväksyä ne hyviksi. :D

Onneksi tulin äidiksi nuorena, väitän olevani keskivertomammaa onnellisempi ja se näkyy. Olen tyytyväinen että sain valita, kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. :)
 
Kyllä se nyt on laitettava pussi päähän seuraavan kerran kun lasten kanssa ulos lähden. Kun on kyllä niin mustavalkoista ja suvaitsematonta porukkaa suurin osa että tääkin vanha mamma ihan kalpenee. Huhhuh ja sitten mietitään miksi lapset kiusaavat toisiaan jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niiin:
Voi kyllä minulla ajoittain menojalka vipattaa, mutta sitten lähdetään tyttökavereiden kanssa istumaan iltaa. Eipä siinä mitään sen ihmeellisempää. :)
Miksi ihmeessä jumahtaa kotiinkaan pitäisi kun lapsia syntyy.
Kävin kesällä konsertissakin! Joka kuukausi käydään kavereiden kesken shoppailemassa/kahvilla. Minusta on tärkeää että jokainen äiti pitäisi kiinni myös siitä omasta vapaa-ajastaan tekemällä jotain kivaa silloin. Äidiksi tulo ei tarkoita elämän loppumista. Siitähän se vasta alkaa, minä olen saanut kyllä todella paljon. Rakastan perhe-elämää ja ihanaa piristää sitäkin välillä ihan omalla vapaa-ajalla. :)

Miestänikin pitää ihan patistaa ottamaan omaa aikaa. :D

Olimme 22v ja 26v kun esikoisen saimme, en kyllä pitänyt meitä ihmeellisen nuorina. Sitäpaitsi ehdimmehän elää sitä tietynlaistakin nuoruutta vuosia. Eri asia kuinka kauan sitä tarvitsee. Olisin kokenut menettäväni koko nuoruuden jos olisin tullut äidiksi joskus 13 vuotiaana. Ehdin kuitenkin elää villiä teinielämää 13v-18v ja täysi-ikäisenä ehdin olla omillani 3vuotta. Se riitti todella paljon ja noihin vuosiin mahtuu valtavasti mukavia muistoja joita voi hymyillen muistella. Enemmän ihania kauniita muistoja toki liittyy silti lapsemme syntymään ja kaikkiin niihin onnenhetkiin joita perheenä koemme. :)
Click to expand...

En meinaakaan, että kaiken elämän ja hauskanpidon pitäisi loppua lasten saamiseen. On ihan tervettä käydä tuulettumassa sen verran kuin käyt. Ilmeisesti hoidatte vanhemmuutenne hyvin, sellaisen kuvan saa ja se on hienoa! Kaltaisesi normaalin, lapsistaan välittävän ja niistä huolehtivan ihmisen on vaikeaa ymmärtää sitä, miten kamalissa oloissa lapsia elää. On paljon niitäkin nuoria perheitä, joissa vanhempien menojalan vipattaminen on Paljon kovempaa kuin sinulla ja se menee kaiken edelle - lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niiin:
Minusta on tärkeää että jokainen äiti pitäisi kiinni myös siitä omasta vapaa-ajastaan tekemällä jotain kivaa silloin. Äidiksi tulo ei tarkoita elämän loppumista. Siitähän se vasta alkaa, minä olen saanut kyllä todella paljon. Rakastan perhe-elämää ja ihanaa piristää sitäkin välillä ihan omalla vapaa-ajalla. :)
Click to expand...

Näen pointtisi miehenä, mutta ota myös huomioon, että joillekin antoisinta voi olla juuri se, mikä ulos päin näyttää "jumahtamiselta" eli aktiviteetittomalta ja sosiaaliselta laajuudeltaan suppealta. Esim. itse tykkään eniten "vaan olla" naisen kanssa ilman jotain keksittyä aktiviteettia tai joukkoa muita ihmisiä... Mikä ei tarkoita, etteikö joskus voisi hyvin olla näitäkin. Pääpaino ei kuitenkaan ole näissä vaan toisessa. Näin omalla kohdallani.
 
[QUOTE="ookoo";27982739]En meinaakaan, että kaiken elämän ja hauskanpidon pitäisi loppua lasten saamiseen. On ihan tervettä käydä tuulettumassa sen verran kuin käyt. Ilmeisesti hoidatte vanhemmuutenne hyvin, sellaisen kuvan saa ja se on hienoa! Kaltaisesi normaalin, lapsistaan välittävän ja niistä huolehtivan ihmisen on vaikeaa ymmärtää sitä, miten kamalissa oloissa lapsia elää. On paljon niitäkin nuoria perheitä, joissa vanhempien menojalan vipattaminen on Paljon kovempaa kuin sinulla ja se menee kaiken edelle - lasten hyvinvoinnin kustannuksella.[/QUOTE]

On myös paljon iäkkäämpänä äidiksi tulleita joissa menee noin, ei se ikä pelasta mitään itsestään se on kiinni. Tuntuu että sitä ikää helposti syytetään, vaikka syy löytyy korvien välistä AINA.

Katsoin vierestä kun molempien lapsuudenystävieni alkoholistivanhemmat tuhosivat heidän lapsuuden. Molempien äidit olivat saaneet lapsensa yli 35 vuotiaana. Omani, täysin raitis lämmin ihana äiti sai minut 20 vuotiaana. Meillä oli vähemmän rahaa aluksi kun äiti opiskeli, mutta olipahan vakaat kotiolot joissa ei tarvinnut pelätä. En rahan vähyyttä kyllä edes huomannut, koska olin pieni koululainen kun äiti lähti työelämään opinnoistaan. Ei pieni lapsi tarvitse kuin aikaa ja rakkautta. :) Isommat vasta ymmärtävät sen rahapuolenkin kun aletaan harrastelemaan enemmän, vaatteet tulevat ehkä tärkeämmiksi jne. :)

Omassa perheessä ei talouspuolikaan ole matala, koska olemme hyvätuloisia, mutta en pidä sitäkään mitenkään vältämättömänä. Kunhan on hyvä koti jossa on hyvä olla. Vakaa talous iso plussa.

Jokatapauksessa, on ihanaa että olemme niin moni erilaisten valintojemme keskellä tyytyväisiä omaamme. Joidenkin pitäisi joskus vain nähdä ympärilleenkin ja ymmärtää, että on lukemattomia hyviä ratkaisuja, toiveita ja unelmia. :)
 
Nuoruudella varmaan siinä tapauksessa tarkoitetaan jotain huoletonta vapautta, että tarvitsee huolehtia vain itsestään ja saa tehdä suunnilleen mitä mieli tekee. Mut eihän se kaikille ole niin arvokasta, että sitä pitäisi säästellä mahdollisimman pitkään.

Itse nyt kolmikymppisenä mietin, että jos olisin ollut oikein järkevä, niin olisin pyöräyttänyt mukulat parinkympin tienoilla ja sitten sen jälkeen aloittanut opiskelut ja työuran.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niiin:
Voi kyllä minulla ajoittain menojalka vipattaa, mutta sitten lähdetään tyttökavereiden kanssa istumaan iltaa. Eipä siinä mitään sen ihmeellisempää. :)
Miksi ihmeessä jumahtaa kotiinkaan pitäisi kun lapsia syntyy.
Kävin kesällä konsertissakin! Joka kuukausi käydään kavereiden kesken shoppailemassa/kahvilla. Minusta on tärkeää että jokainen äiti pitäisi kiinni myös siitä omasta vapaa-ajastaan tekemällä jotain kivaa silloin. Äidiksi tulo ei tarkoita elämän loppumista. Siitähän se vasta alkaa, minä olen saanut kyllä todella paljon. Rakastan perhe-elämää ja ihanaa piristää sitäkin välillä ihan omalla vapaa-ajalla. :)

Miestänikin pitää ihan patistaa ottamaan omaa aikaa. :D

Olimme 22v ja 26v kun esikoisen saimme, en kyllä pitänyt meitä ihmeellisen nuorina. Sitäpaitsi ehdimmehän elää sitä tietynlaistakin nuoruutta vuosia. Eri asia kuinka kauan sitä tarvitsee. Olisin kokenut menettäväni koko nuoruuden jos olisin tullut äidiksi joskus 13 vuotiaana. Ehdin kuitenkin elää villiä teinielämää 13v-18v ja täysi-ikäisenä ehdin olla omillani 3vuotta. Se riitti todella paljon ja noihin vuosiin mahtuu valtavasti mukavia muistoja joita voi hymyillen muistella. Enemmän ihania kauniita muistoja toki liittyy silti lapsemme syntymään ja kaikkiin niihin onnenhetkiin joita perheenä koemme. :)
Click to expand...

Eihän tuossa mitään, mutta kun osa niistä nuorista pareista nakkaa lapset perjantai-iltaisin takapenkille ja menevät heittämään bilistä markettien pihalle, vaikka lasten pitäis olla nukkumassa. Sitähän tuossa yritettiin sanoa, eikä mitään kerran kuussa käyn ilman lasta jossain -tarinaa, mikä on ihan normaalia käyttäytymistä minkä ikäiseltä äidiltä tahansa. Valitettavasti nuorempana ne kerrat on yleisempiä kuin vanhempana, kun vanhemmat on ehtineet niitä kertoja käydä ennen lasten saantiakin.

Ja muuten mun tuntemat parikymppiset iskät (hyviä esimerkkejä esim. telkusta tulleet dokumentit nuorista vanhemmista) on niitä, jotka jatkavat sitä nuoruutta, vaikka lapsi syntyiskin. Pitäis tehdä oikeastaan tutkimusta miten ne iskät handlaa sen nuorena isäksi tulemisen, luulenpa että eilen niistäkin oli moni kaljottelemassa kaiffareitten kanssa, kun se perheen nuori äiti yrittää tehdä sitä kotileikkiään ihan yksin. Surullista, mutta totta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama...:
On myös paljon iäkkäämpänä äidiksi tulleita joissa menee noin, ei se ikä pelasta mitään itsestään se on kiinni. Tuntuu että sitä ikää helposti syytetään, vaikka syy löytyy korvien välistä AINA.

Katsoin vierestä kun molempien lapsuudenystävieni alkoholistivanhemmat tuhosivat heidän lapsuuden. Molempien äidit olivat saaneet lapsensa yli 35 vuotiaana. Omani, täysin raitis lämmin ihana äiti sai minut 20 vuotiaana. Meillä oli vähemmän rahaa aluksi kun äiti opiskeli, mutta olipahan vakaat kotiolot joissa ei tarvinnut pelätä. En rahan vähyyttä kyllä edes huomannut, koska olin pieni koululainen kun äiti lähti työelämään opinnoistaan. Ei pieni lapsi tarvitse kuin aikaa ja rakkautta. :) Isommat vasta ymmärtävät sen rahapuolenkin kun aletaan harrastelemaan enemmän, vaatteet tulevat ehkä tärkeämmiksi jne. :)

Omassa perheessä ei talouspuolikaan ole matala, koska olemme hyvätuloisia, mutta en pidä sitäkään mitenkään vältämättömänä. Kunhan on hyvä koti jossa on hyvä olla. Vakaa talous iso plussa.

Jokatapauksessa, on ihanaa että olemme niin moni erilaisten valintojemme keskellä tyytyväisiä omaamme. Joidenkin pitäisi joskus vain nähdä ympärilleenkin ja ymmärtää, että on lukemattomia hyviä ratkaisuja, toiveita ja unelmia. :)
Click to expand...

Ja missä sun isä oli?
 
[QUOTE="vieras";27982988]Eihän tuossa mitään, mutta kun osa niistä nuorista pareista nakkaa lapset perjantai-iltaisin takapenkille ja menevät heittämään bilistä markettien pihalle, vaikka lasten pitäis olla nukkumassa. Sitähän tuossa yritettiin sanoa, eikä mitään kerran kuussa käyn ilman lasta jossain -tarinaa, mikä on ihan normaalia käyttäytymistä minkä ikäiseltä äidiltä tahansa. Valitettavasti nuorempana ne kerrat on yleisempiä kuin vanhempana, kun vanhemmat on ehtineet niitä kertoja käydä ennen lasten saantiakin.

Ja muuten mun tuntemat parikymppiset iskät (hyviä esimerkkejä esim. telkusta tulleet dokumentit nuorista vanhemmista) on niitä, jotka jatkavat sitä nuoruutta, vaikka lapsi syntyiskin. Pitäis tehdä oikeastaan tutkimusta miten ne iskät handlaa sen nuorena isäksi tulemisen, luulenpa että eilen niistäkin oli moni kaljottelemassa kaiffareitten kanssa, kun se perheen nuori äiti yrittää tehdä sitä kotileikkiään ihan yksin. Surullista, mutta totta.[/QUOTE]

Mieheni oli 26v lapsen saadessaan, kuten usein ovatkin vanhempia kuin naiset. Yleisesti ihan hyväkin juttu. Miehet kun tuntuvat tulevan vähän jäljessä. :)
 
[QUOTE="vieras";27983000]Ja missä sun isä oli?[/QUOTE]

Miksi kysyt vain minun kohdalla? Koska olin sen nuoren äidin lapsi vai? :D
Vastaan, isä oli omassa kodissaan ja kävin siellä viikonloput, aivan kuten nämä iäkkäämpien äitienkin lapset tekivät. :)
 
[QUOTE="vieras";27982988]Eihän tuossa mitään, mutta kun osa niistä nuorista pareista nakkaa lapset perjantai-iltaisin takapenkille ja menevät heittämään bilistä markettien pihalle, vaikka lasten pitäis olla nukkumassa. Sitähän tuossa yritettiin sanoa, eikä mitään kerran kuussa käyn ilman lasta jossain -tarinaa, mikä on ihan normaalia käyttäytymistä minkä ikäiseltä äidiltä tahansa. Valitettavasti nuorempana ne kerrat on yleisempiä kuin vanhempana, kun vanhemmat on ehtineet niitä kertoja käydä ennen lasten saantiakin.

Ja muuten mun tuntemat parikymppiset iskät (hyviä esimerkkejä esim. telkusta tulleet dokumentit nuorista vanhemmista) on niitä, jotka jatkavat sitä nuoruutta, vaikka lapsi syntyiskin. Pitäis tehdä oikeastaan tutkimusta miten ne iskät handlaa sen nuorena isäksi tulemisen, luulenpa että eilen niistäkin oli moni kaljottelemassa kaiffareitten kanssa, kun se perheen nuori äiti yrittää tehdä sitä kotileikkiään ihan yksin. Surullista, mutta totta.[/QUOTE]

Miten tästä joku 30v edes jaksaa vääntää, oletteko niin epävarmoja omasta äidiksituloiästä, että pitää jatkaa vänkäämistä kun useat ovat sitä mieltä että oma lapsuus nuorten vanhempien kanssa oli ihanaa ja halutaan jatkaa samalla tavalla. Aivan kuin se olisi jokin loukkaus vanhempia äitejä kohtaan. :D

Tottakai niitä huonoja vanhempia löytyy, prosentuaalisesti enemmän nuorempien, mutta siihenkö pitäisi heittäytyä. Hei minun ikäiset käy 5% enemmän juhlimassa kuin 5v vanhemmat äidit. Äkkiä alkoholisoitumaan kun se kuuluu asiaan. :laugh:

Ei jumalauta mikä keskustelu. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja hhahaha:
Miten tästä joku 30v edes jaksaa vääntää, oletteko niin epävarmoja omasta äidiksituloiästä, että pitää jatkaa vänkäämistä kun useat ovat sitä mieltä että oma lapsuus nuorten vanhempien kanssa oli ihanaa ja halutaan jatkaa samalla tavalla. Aivan kuin se olisi jokin loukkaus vanhempia äitejä kohtaan. :D

Tottakai niitä huonoja vanhempia löytyy, prosentuaalisesti enemmän nuorempien, mutta siihenkö pitäisi heittäytyä. Hei minun ikäiset käy 5% enemmän juhlimassa kuin 5v vanhemmat äidit. Äkkiä alkoholisoitumaan kun se kuuluu asiaan. :laugh:

Ei jumalauta mikä keskustelu. :D
Click to expand...

Noup, itse en olis lasta halunnut minuuttiakaan aikaisemmin. En olis edes ehtinyt, kun piti opiskella ja reissata :)

Naurattaa vaan, kun täällä taas pussi päässä vängätään tilastoja vastaan. Kun itsellä ei menojalkaa vipata kakskymppisenä, niin TILASTOT VALEHTELEE..... :laugh:

Juu, niinhän ne tekee... ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellybeany:
Nuoruudella varmaan siinä tapauksessa tarkoitetaan jotain huoletonta vapautta, että tarvitsee huolehtia vain itsestään ja saa tehdä suunnilleen mitä mieli tekee. Mut eihän se kaikille ole niin arvokasta, että sitä pitäisi säästellä mahdollisimman pitkään.

Itse nyt kolmikymppisenä mietin, että jos olisin ollut oikein järkevä, niin olisin pyöräyttänyt mukulat parinkympin tienoilla ja sitten sen jälkeen aloittanut opiskelut ja työuran.
Click to expand...

Niin no jos on parisuhteessa. Halusin tehdä lapset alle 30v. Mutta kun ei voinut. Ja yhteen lapseen jäi valitettavasti. Olen toki iloinen yhdestäkin lapsesta.
 
[QUOTE="vieras";27982655]Ehdit vielä siinä huoraamisen ja alkoholismin keskellä opiskella? Good for you![/QUOTE]

Joo ja mulla oli ammatti ja kaikki "valmiina" kun lapsi syntyi. Nyt ikää pian 26v, vakituinen työpaikka, kiva asunto yms. Ja tietysti se lapsi. Kyllä vituttas joskus vanhana yli kolmikymppisenä vasta tulla äidiksi :D
 
[QUOTE="vieras";27983164]Mistäs voit tietää, kun et voi sitä kokea? Ja mun mielestä valmis setti lapselle on se, että siihen kuuluu sekä äiti, että isä. :)[/QUOTE]

Sillä mun nuoruuden elämisellä en olis enää hengissä kolmikymppisenä. Mun mielestä pelkkä äiti riittää.
 
[QUOTE="vieras";27983095]Noup, itse en olis lasta halunnut minuuttiakaan aikaisemmin. En olis edes ehtinyt, kun piti opiskella ja reissata :)

Naurattaa vaan, kun täällä taas pussi päässä vängätään tilastoja vastaan. Kun itsellä ei menojalkaa vipata kakskymppisenä, niin TILASTOT VALEHTELEE..... :laugh:

Juu, niinhän ne tekee... ;)[/QUOTE]

Siis mitä? Juurihan sanoin että parikymppinen menee tilastollisesti enemmän kuin kolmekymppinen? :O Mikä tilasto valehtelee?
Ja kyllä mulla menojalka ajoittain vipattaa ja minusta se on vain positiivista. Nuori freesi äiti olen ja tempperamenttinen, tottakai sitä joskus on kiva lähteäkin!
Voi pieni katkeruus siellä välähtelee, ei sinulla muuten olisi niin kova tarve tuollaiseen vääntämiseen. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama...:
Siis mitä? Juurihan sanoin että parikymppinen menee tilastollisesti enemmän kuin kolmekymppinen? :O Mikä tilasto valehtelee?
Ja kyllä mulla menojalka ajoittain vipattaa ja minusta se on vain positiivista. Nuori freesi äiti olen ja tempperamenttinen, tottakai sitä joskus on kiva lähteäkin!
Voi pieni katkeruus siellä välähtelee, ei sinulla muuten olisi niin kova tarve tuollaiseen vääntämiseen. :)
Click to expand...

Kyllä mullakin vipattaa menojalka välillä, vaikka ikää on yli 30, kuvitella! :D
 
Mun on pakko kommentoida sen verran, että ihmiset on oikeesti kaikki erillaisua! Just juteltiin mun ystävän kanssa joka asuu vielä 28 vuotiaana vanhempiensa luona, eikä tiedä mitä elämältään haluaa, että vaikka mää olen sitä nuorempi, niin olen henkisesti jotenkin vanhempi. :D mä muutin kotoa pois jo 16-vuotiaana ja siitä asti oon ottanut itse vastuun itsestäni. Ammatti on, hyvä vakituinen työpaikka, 4 lasta, aviomies, omakotitalo ja biletetyt viikonloput, joo ja ikää vasta 25... en koe mitään menettäneeni, mutta en myöskään tuomitse ystävääni joka asuu vanhemmillaan. Jokainen elää ja kehittyy omaa tahtia. ;)
 
Tästä ketjusta näkee miten epävarmoja moni 30v äiti on äidiksituloiästään. Onneksi tämä on vain palsta, ei omat tuttuni ole onnneksi niin katkeria ja lapsellisia. :)
 
[QUOTE="vieras";27983200]Kyllä mullakin vipattaa menojalka välillä, vaikka ikää on yli 30, kuvitella! :D[/QUOTE]

Niin? :D Ei ole vaikeaa kuvitella, aika huolestuttavaa olisi jos ei ikinä vipattaisi. :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa