Mitä odotuksia naisilla n. 40 v

["vieras"]

viestiin 24 lisäisin vielä, että moni tuon ikäinen nainen taas elää sitä aikaa, kun heillä on oikeasti lapset vielä kouluikäisiä, tai jopa vastasyntyneitä. Itselläni lapset on jo hankittu ja tuossa iässä alkavat jo muuttaa omilleen, että sinänsä vähän riippuu myös naisen tilanteesta. Lapsiperheäidillä on todennäköisesti aikalailla erilaiset kriteerit miehen suhteen. Tärkein ehkä se, että tulee toimeen lasten kanssa. Aika harva nainen on tuossa iässä enään lapseton, jollei sitten ole täysin ei lapsia kohtaan.

 

[SuzieQ.]

Jos olisin sinkku, etsisin nimenomaan miestä jolla sensitiivisyys ja realistinen järkiajattelu käy käsikädessä, kuten itsellänikin. Itse olen herkä ja empaattinen ihminen, joka on myös käytännöllinen. Vähän hajamielinen, mutta erittäin tunnollinen kaikessa mitä teen.

Ulkonäöllä ei minulle koskaan ole ollut mikään kovin suuri merkitys, eikä myöskään pukeutumisella. Miehen ei tarvitse olla komea tai hoikka, kunhan huolehtii hygieniastaan ja että päällä on puhtaat ja ehjät vaatteet, sekä on ns. pilke silmäkulmassa eli sympaattinen olemus ja lempeät kasvot.

Silti, minulla on ystävinä kaksi miestä jotka ovat herkkiä ja tunteellisia, ja erittäin fiksuja ja kunnollisia, mutta jollain tavalla liian kilttejä. Ottaa koteloon että heillä on vaikeuksia löytää kumppania. Kumpikin ovat hyvin toimeentulevia, raittiita ja oikeasti hyviä ihmisiä. Mutta silti naiset, (itseni mukaan lukien, siis nuorempana) vaan juoksevat renttujen perässä. En tiedä miksi näin on, mutta se on surullista.

 

["aloittaja"]

Suurin ongelmahan tuossa on se, että jos mies on kovin filosofityyppiä, niin koko arjen vastuu kaatuu silloin naisen niskoille miehen haihatellessa elämän perimmäisten kysymysten äärellä. Mies jää ikäänkuin yhdeksi lapseksi lisää naisen niskoille.

Mutta noin muutoin noihin kiinnostuksesi kohteisiin, niin oletko kokeillut tavata ihmisiä (naisia) esim Hengen ja tiedon messuilla, Minä Olen -messuilla ja vastaavissa tapahtumissa? Henkisyyden ja hyvinvoinnin leireillä/kursseilla tms?

Kiitos ymmäryksestä.

Elän aika askeettisesti, ja olen hoitanut aina asiani itse, eli en ole sellainen filosofihörhö, joka ei arkisia asioita hoida.

Kiitos messuvinkeistä, ehkä pitäisi mennä sinne, voisi löytää samantyyppisiä ihmisiä.

 

["Kerttuli"]

Arvostan älykkyyttä paljon. Minuun vetoaa koulutetut miehet. AMK/yliopistotasoisen koulutuksen saaneet, jotka työskentelevät koulutusta vastaavissa tehtävissä. Arvostan myös urheilullisuutta ja sitä, että mies on liikunnallinen ja toimelias. Osaa tehdä miesten työt ja vapaa-aikanaan puuhailee fyysisiä juttuja. Ylipainoa en voi sietää, etenkään mahakkuutta.

 

[BettyBoop]

Mun mielestä miehuus on sitä ettei häpeä tunteitaan ja näyttää niitä. Mä en tihrusta romanttisten elokuvien ääressä mutta on leffoja joiden lopputekstien aikana oon vähän tirauttanut. Eikä se mua hävetä.

Just näin, eli on tunteikas ja sinut ettei piilottele sitä puolta.

 

[BettyBoop]

[QUOTE="aloittaja";28693949]Olet oikeassa, tiedän tuon faktan.

Tiedän, että kuulun vähemmistöön, eli olen se filosofoija ja unelmoija.

Olen remonttireiskan vastakohta, tiedän kyllä varsin hyvin tämän.

Ja tässä yhteiskunnassa kaltaisiani kehoitetaan menemään psykiatrille, että tulisin jälleen "normaaliksi", eli kuluttavaksi robotiksi, joka ei ajattele turhia, vaan elää elämänsä robottina, kuluttajana, johon meitä pienestä pitäen aivopestään.[/QUOTE]


Älä etsi naista. Etsi kaltaistasi naista.

Tekstisi perusteella olisin kiinnostunut katsomaan millainen olet, jos siis olisin vapaa. Eli, on meitä harvoja keitä ko. asiat miellyttää.

 

[Keittiönoita]

Älä etsi naista. Etsi kaltaistasi naista.

Tekstisi perusteella olisin kiinnostunut katsomaan millainen olet, jos siis olisin vapaa. Eli, on meitä harvoja keitä ko. asiat miellyttää.

Juuri näin!

 

[ihan rikki]

No, odotan rehellisyyttä, luotettavuutta, uskollisuutta.
Näissä olen pahasti joutunut pettymään viime vuosina. Olen tavannut viisikymppisiä miehiä, jotka valehtelevat ja kusettavat ja leikkivät toisen tunteilla sääliä tuntematta.

 

["aloittaja"]

Kiitos vastauksista!

Haluan vain peräänkuuluttaa suomalaisille naisille, että kaikki miehet eivät ole samanlaisia.

Minä olen nk. erilainen tapaus, herkkä mies, joka on ihan miehekkään näköinen ulkoisesti, hyväkäytöksinen, korrekti, empaattinen, eikä feikki.

Mielestäni elämä alkaa vasta n. 40 vuotiaana, ei ole siis ihme että monet ihmiset eroavat silloin, koska ovat kasvaneet erilleen.

Valitettavaa vain on, että ihmisen kroppa rapistuu aika nopeasti, eli nelikymppinen ei ole enää kaksikymppinen.

Nauttisin naisen seurasta, joka on n. nelikymppinen, ja suht koht. sopusuhtainen, olisi kiva keskustella asioista.

 

[BettyBoop]

[QUOTE="aloittaja";28694075]Kiitos vastauksista!

Haluan vain peräänkuuluttaa suomalaisille naisille, että kaikki miehet eivät ole samanlaisia.

Minä olen nk. erilainen tapaus, herkkä mies, joka on ihan miehekkään näköinen ulkoisesti, hyväkäytöksinen, korrekti, empaattinen, eikä feikki.

Mielestäni elämä alkaa vasta n. 40 vuotiaana, ei ole siis ihme että monet ihmiset eroavat silloin, koska ovat kasvaneet erilleen.

Valitettavaa vain on, että ihmisen kroppa rapistuu aika nopeasti, eli nelikymppinen ei ole enää kaksikymppinen.

Nauttisin naisen seurasta, joka on n. nelikymppinen, ja suht koht. sopusuhtainen, olisi kiva keskustella asioista.[/QUOTE]


Naisetkin on keskenään erilaisia.

Mä esim. Kuulun sensitiivisiin pohtijoihin, jotka kuitenkin arvostaa turvallista rationalismia. Ja olen hyvinkin paljon poikkeava ns. Perusnaisita, tosin aika moni nainen kokee olevansa just se poikkeava... Tullut huomattua.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aloittaja";28694075]Kiitos vastauksista!

Haluan vain peräänkuuluttaa suomalaisille naisille, että kaikki miehet eivät ole samanlaisia.

Minä olen nk. erilainen tapaus, herkkä mies, joka on ihan miehekkään näköinen ulkoisesti, hyväkäytöksinen, korrekti, empaattinen, eikä feikki.

Mielestäni elämä alkaa vasta n. 40 vuotiaana, ei ole siis ihme että monet ihmiset eroavat silloin, koska ovat kasvaneet erilleen.

Valitettavaa vain on, että ihmisen kroppa rapistuu aika nopeasti, eli nelikymppinen ei ole enää kaksikymppinen.

Nauttisin naisen seurasta, joka on n. nelikymppinen, ja suht koht. sopusuhtainen, olisi kiva keskustella asioista.[/QUOTE]
No itse olen ylipainoinen rupsahtanut viiskymppinen, mutta en allekirjoita täysin tuota väittämääsi. Nelikymppinen ei tosiaan ole kuin kaksikymppinen, mutta tunnen viiskymppisiäkin miehiä, joilla on sikspäkkivatsa eikä tippaakaan ylimääräistä rasvaa. Mutta he ovatkin koko ikänsä pitäneet huolta kunnostaan ja heidän ikänsä näkyy lähinnä kasvojen rypyissä ja hiusten harmaantumisessa. Kroppa heillä kuitenkin on upea.

 

[lik]

Sinähän kuullostat unelma-mieheltä. Siis sellaiselta joka osaa puhua, ja jaksaa miettiä muutakin kuin koska tulee seuraava futis-matsi. Mikä olet koulutukseltasi, käytkö töisä, jos et niin miksi? Paljonko roteva mies painaa, noin 100 vai yli? Miten pukeudut? Onko sinulla harrastuksia? Juotko alkoholia? Miten vietät vapaa-aikasi?

 

[Tallu -]

Mun vaatimukset eivät kovin suuria olisi, jos sinkku olisin. Kunhan mies huolehtii hygieniastaan ja vaatteet ovat ehjät ja puhtaat, niin ulkonäöllä ei ole väliä tämän enempää. Ajatteleva ja keskusteleva mies viehättää mua. Lisäksi, jos mies kohtelee mua kuin kuningatarta (kuten meillä isäntä tekee) ja antaa ihailunsa näkyä, niin mä olen myyty =)

 

[SuzieQ.]

Luulenpa, että ap:n on helpompi löytää sopiva kumppani nyt kuin muutamia vuosia sitten. Moni sinkkunainen on neljänkympin lähistöllä jo eronnut, ja muutenkin nähnyt jos jonkinsorttista kaksilahkeista. Usein myös pinnalliset arvot ovat pehmentyneet, ja kunnollisuus ja empaattisuus ovat tärkeämpiä piirteitä miehessä kuin tyylitaju ja sikspäkin koko. Varsinkin renttuihin nuorempana haksahdelleet naiset osaavat useinmiten arvostaa kunnollista, tunteellista miestä.

 

[lik]

Luulenpa, että ap:n on helpompi löytää sopiva kumppani nyt kuin muutamia vuosia sitten. Moni sinkkunainen on neljänkympin lähistöllä jo eronnut, ja muutenkin nähnyt jos jonkinsorttista kaksilahkeista. Usein myös pinnalliset arvot ovat pehmentyneet, ja kunnollisuus ja empaattisuus ovat tärkeämpiä piirteitä miehessä kuin tyylitaju ja sikspäkin koko. Varsinkin renttuihin nuorempana haksahdelleet naiset osaavat useinmiten arvostaa kunnollista, tunteellista miestä.

Juuri näin.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aloittaja";28693999]Kiitos ymmäryksestä.

Elän aika askeettisesti, ja olen hoitanut aina asiani itse, eli en ole sellainen filosofihörhö, joka ei arkisia asioita hoida.

Kiitos messuvinkeistä, ehkä pitäisi mennä sinne, voisi löytää samantyyppisiä ihmisiä.[/QUOTE]
Tuosta tuli mieleeni, että kaikenlainen fundamentalismi luultavasti karkottaa naisia, jos nainen ei satu olemaan saman aatteen kannattaja. Ts jos sinulle on esim tärkeää elää askeettisesti ja olla kuluttamatta, niin kannattaa tosiaan yrittää etsiä sellainen nainen, joka ostaa uudet kengät vasta sitten, kun edelliset hajoaa "Linkolalaisuus" on myöskin suurimmalle osalle naisia turn off.

Oletko miettinyt, mistä syistä aiemmat suhteesi ovat kariutuneet?

 

[lik]

ja jos aloittaja vielä on paikalla, niin miten ihmeessä löysit tälle palstalle?

 

["yyhoo"]

No joo, on kanssa tullut niin paljon "turpaan" (myös sanan varsinaisessa merkityksessä) miesten osalta vuosien varrella, että mä luulen, että sellasta miestä ei tähän maahan ole edes syntynyt, jonka enää kelpuuttaisin. Toisaalta ap:n luonne kuulostaa ok:lta, mutta luulen, että liian herkkä ja liian fiolosofiseksi menevät jutut ei oikein toimi... Itsekin vaatisin rehellisyyttä, kiltteyttä ja kaikkia muita "hyviä" juttuja, sekä keskustelutaitoa, mutta jatkuvan elämäntarkoituksen pohtiminen menis kyllä meikäläiseltäkin hieman yli... Miehessä tulee olla myös sitä miehisyyttä ja toiminnallisuutta siinä mielessä, että myös ne ns. "miesten työt" ja muut onnistuu eikä niiden kanssa haihatellaakaan ihan kovin kauaa. Mutta ihan kiva olis, jos ne kotityötkin onnistus ihan omasta aloitteesta... Mutta kuten sanottu, en oikeastaan enää edes kaipaa miestä elämääni, joten olen heittänyt kirveen kaivoon jo noiden "hyvien miestenkin" osalta.

 

[Miä.]

Tuosta tuli mieleeni, että kaikenlainen fundamentalismi luultavasti karkottaa naisia, jos nainen ei satu olemaan saman aatteen kannattaja. Ts jos sinulle on esim tärkeää elää askeettisesti ja olla kuluttamatta, niin kannattaa tosiaan yrittää etsiä sellainen nainen, joka ostaa uudet kengät vasta sitten, kun edelliset hajoaa "Linkolalaisuus" on myöskin suurimmalle osalle naisia turn off.

Oletko miettinyt, mistä syistä aiemmat suhteesi ovat kariutuneet?

Juu, voin kuvitella että suurin osa naisista ei innostu noista aatteista Mä taas löysin tuollaisen yksilön ja jumaloin sitä, valitettavasti sillä tarinalla on surullinen loppu mutta ei siitä sen enenpää, meitä kuitenkin on =)

 

["Senni"]

Naiset varmaan etsivät aika erityyppisiä miehiä eli kullakin on makunsa. Vakka kantensa valitsee. Muistan kun kolmekymppisenä etsin "sitä oikeaa", koska rupesi biologinen kello tikittämään. Takana oli vauhdikkaat rillutteluvuodet ja baarista aina löysin hyvännäköisiä seksipommeja joiden kanssa suhteet kesti 3 kk. Olin kyllä pari kertaa seurustellut neljä vuotta ja asunut avoliitossa, että en minä mikään ihan kukasta kukkaan hyppijä ollut. Sitten päätin kokeilla nettideittejä ja tosi mukavia miehiä olikin. Puhuin puhelimessa ja kirjoittelin paljon meilejä. Mutta kun näin silmätysten niin tajusin heti, että tuosta miehestä ei tule minulle kumppania, koska fyysisesti en kokenut noita miehiä yhtään puoleensa vetäviksi. Oli ehkä joku, joka olisi ollutkin sopiva, mutta se suhde ei onnistunut. Mutta siis tajusin, että ilmeisesti minulla on vaativampi maku ulkonäön suhteen. Ja koska tiesin, että baarista löysin näitä, jotka miellyttivät fyysisesti, tajusin että nuo nettideittijutut eivät ole minua varten. Baarista sitten oman mieheni löysinkin. Miksi sinä et ole kokeillut nettideittailua vai oletko+

 

["Senni"]

Nyt nelikymppisenä kahden lapsen äitinä jos joutuisin uutta miestä etsimään, niin varmasti seuraavat arvot olisivat tärkeitä:
- yhteiset elämänarvot (perhe, kotielämä, kumppanuus)
- ulkonäön pitäisi miellyttää, luonne saisi olla turvallinen ja keskusteleva
- seksin pitäisi toimia
Tai sitten jos olisin sinkku ja minulla olisi lapset joka toinen viikko niin voisin ottaa jonkun nuoremman viihdyttämään aina vapaaviikonloppuina, mutta siinä ei olisi kyllä mistään vakavasta sitten kyse. Se suhde ei kestäisi kauaa...silloin kriteerit olisivat hieman toiset...

 

["vieras"]

Ulkonäöllä on tietysti jotain merkitystä, mutta makuja on yhtä monia kuin naisia, joten sanon siitä vain, että tärkeää olisi olla siisti ja tyylikäs (tällä tarkoitan lähinnä sitä, että esim. vaatteet istuvat, eivät ole likaisia, reikäisiä ja niin edelleen).

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ehkä olla oma itsensä ja luottaa itseensä. Sanoit olevasi huolissasi herkkyydestäsi, mutta minä esimerkiksi arvostan herkkyyttä kovasti sekä miehissä että naisissa. Älä ajattele sitä heikkoutena, vaan hyväksy se ja ole siitä ylpeä. Tee siitä vahvuus. Jos esittää olevansa jotain muuta kuin on tai toiselle osapuolelle jää epäselväksi kuka olet, niin silloin suhteen onnistumisen mahdollisuudet heikkenevät, etenkin jos etsit kestävää parisuhdetta. Tavoitteenahan on löytää ihminen, jonka kanssa voi jakaa elämänsä.

Minusta myös rehellisyys ja kyky keskustella ja ilmaista itseään ovat minusta erittäin tärkeitä asioita parisuhteessa. Niille rakennetaan luottamus, koko parisuhteen perusta.

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";28694337]Ulkonäöllä on tietysti jotain merkitystä, mutta makuja on yhtä monia kuin naisia, joten sanon siitä vain, että tärkeää olisi olla siisti ja tyylikäs (tällä tarkoitan lähinnä sitä, että esim. vaatteet istuvat, eivät ole likaisia, reikäisiä ja niin edelleen).

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ehkä olla oma itsensä ja luottaa itseensä. Sanoit olevasi huolissasi herkkyydestäsi, mutta minä esimerkiksi arvostan herkkyyttä kovasti sekä miehissä että naisissa. Älä ajattele sitä heikkoutena, vaan hyväksy se ja ole siitä ylpeä. Tee siitä vahvuus. Jos esittää olevansa jotain muuta kuin on tai toiselle osapuolelle jää epäselväksi kuka olet, niin silloin suhteen onnistumisen mahdollisuudet heikkenevät, etenkin jos etsit kestävää parisuhdetta. Tavoitteenahan on löytää ihminen, jonka kanssa voi jakaa elämänsä.

Minusta myös rehellisyys ja kyky keskustella ja ilmaista itseään ovat minusta erittäin tärkeitä asioita parisuhteessa. Niille rakennetaan luottamus, koko parisuhteen perusta.[/QUOTE]

Amen. Tähän ei ole juurikaan lisättävää.

 

["vieras"]

Suurin ongelmahan tuossa on se, että jos mies on kovin filosofityyppiä, niin koko arjen vastuu kaatuu silloin naisen niskoille miehen haihatellessa elämän perimmäisten kysymysten äärellä. Mies jää ikäänkuin yhdeksi lapseksi lisää naisen niskoille.

Mutta noin muutoin noihin kiinnostuksesi kohteisiin, niin oletko kokeillut tavata ihmisiä (naisia) esim Hengen ja tiedon messuilla, Minä Olen -messuilla ja vastaavissa tapahtumissa? Henkisyyden ja hyvinvoinnin leireillä/kursseilla tms?

Ei se välttämättä ihan noin mene. Mun mieheni on niinkin filosofityyppi, että on ammatiltaan filosofi. Vaikka paljon käyttääkin aikaa lukemiseen ja ajattelemiseen, kyllä hän arkeemme osallistuu varmasti ihan yhtä paljon muun tyyppisetkin miehet.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";28694518]Ei se välttämättä ihan noin mene. Mun mieheni on niinkin filosofityyppi, että on ammatiltaan filosofi. Vaikka paljon käyttääkin aikaa lukemiseen ja ajattelemiseen, kyllä hän arkeemme osallistuu varmasti ihan yhtä paljon muun tyyppisetkin miehet.[/QUOTE]
Ei tietenkään mene. Mutta ihmisillä on hyvin usein ennakkoluuloja tai -odotuksia siitä, millaista elämä tietyntyyppisen ihmisen kanssa olisi. Sen vuoksi etsitään mieluummin sellaista, joka mielikuvissa vastaa omia odotuksia.