Mitä mieltä tällaisesta toiminnasta? Juhliin osallistuminen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

-

Vieras
Siskoni miehellä on ollut alun alkaen sellainen tapa, että osallistuu perhepiirimme juhliin ihan sen mukaan kuinka huvittaa. Eli saattaa tulla esim. kasikymppisille, ristiäisiin tms. tai sitten ei. Jos jättää tulematta ei siihen siis koskaan ole mitään pätevää syytä, kuten pakolliset työt tms. Eikä edes vaivaannu valehtelemaan mitään tekosyytä vaan ihan suoraan ovat kertoneet, että "Matti" jäi mökille siivoamaan tai "Matti" jäi katsomaan peliä.

Minusta tuo on aika törkeää ja loukkaa juhlakalua. Mitä mieltä muut olette ja onko tuollainen toiminta kenties yleistäkin? Ja täsmennän vielä, ettei "Matilla" ole esim. mitään sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja tulee muutoin hyvin juttuun sukumme kanssa.
 
Kyllä meiltäkin löytyy suvusta vastaava mörökölli. Tai no kyllä hänellä nyt sillä tavalla linja on, että kaikkiin tärkeimpiin osallistuu aina, mutta heti, jos on hiemankin "pienempi" sukujuhla kyseessä, niin jättäytyy pois. Ei tämä ketään kyllä haittaa tai ei siitä ainakaan mitään numeroa tehdä.
 
Kyllä meiltäkin löytyy suvusta vastaava mörökölli. Tai no kyllä hänellä nyt sillä tavalla linja on, että kaikkiin tärkeimpiin osallistuu aina, mutta heti, jos on hiemankin "pienempi" sukujuhla kyseessä, niin jättäytyy pois. Ei tämä ketään kyllä haittaa tai ei siitä ainakaan mitään numeroa tehdä.

Minustakin olisi jotenkin ymmärrettävämpää, jos "Matti" olisi ns. tyypillinen suomalainen juro mies, jota ei "kissanristiäiset" kiinnosta, mutta tämä tapaus on kyllä hyvin ulospäinsuuntautunut ja menevä.

ap
 
Tuo voisi hyvin olla meidän "Matti", josta kirjoitit. Mies on sosiaalinen ja rohkea, muttei perusta juhlista. Hän tekee vuorotyötä ja jokainen voi kuvitella miten messevää on parin tunnin unilla mennä johonkin suvun kissaristiäisiin...juu
Mies tulee myös isompiin juhliin (häät, ristiäiset jne) mutta kaikki pienemmän helposti livistää, jos on hänen puolen juhliaan niin livistetään kaikki tai mennään kaikki, jos on mun suvun niin mä menen lasten kanssa.
Itse hyväksyn ton hyvin, emme itsekään pidä juhlia joihin odotamme kaikkien tulevan, ne tulee jotka haluaa!
Tollasesta ei kannata ottaa hernettä nenään, mielummin niin että pidetään porukalla ihan kivaa kun että yksi mököttäisi ja lähtisis koko perhe sitten nopsaan kotiin.
mITEN sulla on niin tärkeää että tää yksi matti on siellä paikalla??
 
Mielestäni tosi törkeää. Siis oikeasti joskus valkoinen valhe on paikallaan, jos sillä esim. saadaan aikaan se, että kukaan ei pahoita mieltäni. Itse ainakin haluaisin, että jos joku ei pääse juhliini, niin hänellä olisi joku pätevä syy, esim. flunssa, eikä vain se, että ei nyt huvita. Ihan sama onko totta vai ei.
 
Voi himskatti. Mä luulin että kaikkiin juhliin ei ole pakko mennä. Joissakin olen käynyt ja joissakin en. Enkä ole mitenkään edes perustellut vaan vain ilmoittanut että tulenko vai en. No nyt minä ymmärrän miksi ne aina marmattavat äidilleni parikin vuotta jälkikäteen.
 
Meidän suvussa on yksi mies, joka ei lähde ikinä mihinkään juhliin. Ei edes veljenpoikansa hautajaisiin tullut. Itse olen aikamoinen erakko ja en aina jaksa kaikkiin pikkujuhliin lähteä, mutta keksin kyllä sitten valkoisen valheen. En tiedä onko se vielä törkeämpää, mutta näin teen.
 
Mieheni siskon ex-mies oli tuollainen. Jätti esim. meidän häät väliin, koska lähti poikaporukalla kalastamaan. Mielestäni se oli tosi tökeröä ja huonoa käytöstä, koska meillä oli pieni tilaisuus ja vain lähimmät kutsuttu. Kaikki siis huomaisivat, että yksi loistaa poissaolollaan. On olemassa tietyt käytössäännöt ja on huonoa käytöstä jättää esim. lähipiirin häät tai ristiäiset väliin ilman pätevää syytä. Kyllä aikuisen ihmisen on kestettävä se, ettei aina koko ajan voi olla vain ja ainoastaan kivaa. Joskus on pakko osallistua vaimon isoäidin 80-vuotisjuhliin, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Jos ei mitään suuria sukuriitoja ole, niin sen verran pitäisi normaalin aikuisen "Matin" kestää, että osallistuisi edes pakolliseen.
 
Mä olen itse tuollainen, mutta se johtuu siitä, että miehen sukulaiset järjestävät juhlia jokaisen asian ympärille. Nimpparit juhlitaan, myös aikuisten, kaikki synttärit, ja vaikka uudet terassikalusteet... ei vaan jaksa.
 
Mulla ainakin on vapaa-aikaa niin vähän, että helposti tulen jättäneeksi juhlia väliin vaikka vaan siksi että haluan olla möllöttää kotona tai mennä mökille. Välillä on vaan pakko relata ja jos eka viikonloppu kuukauteen, kun ei olisi mitään pakollista ohjelmaa tai töitä, joku pistää juhlansa, niin jää kyllä menemättä. No jotkun läheisten häät ja kaikki hautajaiset tulee mentyä. Miehen sukulaisten häihin olen ajatellut alkaa keksiä tekosyitä välttääkseni. Halvemmallahan nekin pääsee, kun ei tartte mulle varata ruokaa.

Oon aina kuvitellut, että juhlia järjestetään siksi, että sinne tulisi ihmiset ketä kiinnostaa pitämään hauskaa. Toi on mulle ihan uutta, että sinne olisikin pakko mennä kaikkien paikalle pönöttämään, vaikkei sillä hetkellä voisi vähempää kiinnostaa.
 
No siis miksi mennä juhliin jossei mieli tee?

En mäkään mene kemuihin jossei mua huvita tai kiinnosta, pahempi loukkaus se minusta olis et joku väkisin tulis mun juhliin ja kulkis siellä sit naama näkkärillä..
Jos ei nappaa, jää pois ja se on ok.
 
Mielestäni jotenkin todella itsekästä tuo ajattelu että "jos ei huvita niin miksi mennä". Vaikka siksi, ettei pahoita juhlakalun mieltä, kun kuitenkin kyse kohtalaisen suuresta asiasta ja läheisestä henkilöstä? Aikuisen elämässä nyt muutenkin on asioita jotka eivät aina ole niin "kivoja".

Nyt esimerkiksi se tilanne, että ilmoitin alustavasti siskolleni, että milloin aiomme pitää lapsemme ristiäiset. Tähän siskoni totesi, että katsoo nyt, että millä kokoonpanolla ovat tulossa, kun "Matti" on suunnitellut poikien mökkireissua eivätkä viitsi kahtena päivänä laittaa koiria hoitoon. (Esim. ex-tempore baarireissun takia koirat voi kuitenkin aina laittaa hoitoon). Eli tuollainen syy menee meidän lapsemme ristiäisten edelle? Minusta tuo nyt vain on loukkaavaa!

ap
 
Aikuisen elämässä nyt muutenkin on asioita jotka eivät aina ole niin "kivoja".

Kyllä. Mutta aikuisen ihmisen on kestettävä myös pettymyksiä (esimerkiksi juuri tuollaiset juhlista poisjäännit) ja ymmärrettävä, että kaikki ihmiset eivät ole samasta puusta veistettyjä. Ja tuosta poisjäävän itsekkyydestä. Ei mielestäni ole yhtään vähemmän itsekästä odottaa sitä, että kaikki osallistuvat aina kaikkiin juhliin.

Ehkä he siskosi perheessä ajattelevat asian niin, että pääasia on se, että heidän perheensä on edustettuna siellä ristiäisissä. Siis se, että vaikka paikalla ei olekaan koko perhe, niin ainakin osa on.

Tapoja on monenlaisia.
 
Jos ei halua, niin onko pakko? Mun mielestäni ei.

Juhlissa pitäisi kai kaikilla olla jonkinmoinen juhlatunnelma. Jos tätä juhlatunnelmaa ei koe, niin mitä järkeä on mennä sinne seisomaan paskantärkeänä?

Mä ainakin otan omiin kemuihini ennemmin sellaisia ihmisiä ketkä sinne aidosti haluavat tulla, kuin sellaisia joiden on sinne ns. pakko tulla ja siinä on sen paikallesaapumisen syy. Ja samoin ajattelen myös toiseen suuntaan.
 
Riippuu juhlistakin. Häät on aika iso ja ainutkertainen juttu, nimpparit taas joka vuosi.

Mieheni yksi veli on "mörököllien aatelia", kävi häissämme kirkossa, joi alkumaljan ja häipyi. No, semmonen se on eikä muuksi muutu.

Itse en kyllä kehtais ilman syytä jäädä miltään kutsuilta pois. Toiset näkee vaivaa kuitenkin varaten tarjoiluja yms.
 
Tunteita nyt on usein aika vaikea perustella. Mutta ehkä se on se, ettei arvosta meitä ja kastettavaa lastamme sen vertaa, että tulisi ristiäisiin. Etenkään kun ei ole mitään estettä asialle ja juhliin tuleminen onnistuisi kohtuullisella vaivalla. Juhliin on kutsuttu vain lähimmät ja tämä kyllä pistää pohtimaan, että voiko siskon miestä sellaiseksi enää luokitella. Alan kallistua siihen, että ei.

Minulle on itsestään selvää, että jos jollekin läheiselleni tapahtuu jotain merkittävää olen tätä mukana juhlistamassa. Olen jopa vaihtanut tuövuoroja tai perunut sovittuja menoja sen takia, että pääsen paikalle. Ja toiset eivät sitten tule vaikkei ole mitään estettäkään.

ap
 
Ei mua se haittaa, jos joku tasaisesti jättää osallistumatta, mutta oon monta kertaa kuullut naisten valittavan, että mies osallistuu vain oman sukunsa juhliin, se on mielestäni törkeää
 
En minäkään miehen sukulaisten juhlissa käy. Miehen veljen lapsella oli rippijuhlat, mutta en edes harkinnut, että menisin sinne. Oman suvun juhliin haluan toki osallistua aina jos vain mahdollista, mutta ei mun mielestä mun miehen niihin tarvitse tulla.

Suurin syy on kuitenkin se, että miehen suku asuu Oulussa (yäk) ja me täällä pääkaupunkiseudulla, joten välimatka on ihan järkyttävä. Ovat kyllä tosi kivaa porukkaa, mutta matkustaminen on niin tylsää, että jätän kemut väliin.
 
Ja se on poissuljettu ettei ole jotain perussairautta jonka vuoksi olisi "veto pois" joskus?

Mun mielestä juhlista voi kyllä jättäytyä pois ihan vaan siksikin ettei ole juhlatuulella. Ne juhlii ketkä haluaa ja loput ei.
 
Tunteita nyt on usein aika vaikea perustella. Mutta ehkä se on se, ettei arvosta meitä ja kastettavaa lastamme sen vertaa, että tulisi ristiäisiin. Etenkään kun ei ole mitään estettä asialle ja juhliin tuleminen onnistuisi kohtuullisella vaivalla. Juhliin on kutsuttu vain lähimmät ja tämä kyllä pistää pohtimaan, että voiko siskon miestä sellaiseksi enää luokitella. Alan kallistua siihen, että ei.

Minulle on itsestään selvää, että jos jollekin läheiselleni tapahtuu jotain merkittävää olen tätä mukana juhlistamassa. Olen jopa vaihtanut tuövuoroja tai perunut sovittuja menoja sen takia, että pääsen paikalle. Ja toiset eivät sitten tule vaikkei ole mitään estettäkään.

ap

Sä siis loukkaannut koska kaikki eivät ajattele samalla tavalla kuin sä? Mun mielestäni sä olet itse jopa sitä siskosi miestä pahempi tapaus. Joko sun säännöillä, tai ei millään säännöillä? Loistavaa.

Ihan kiva jos sä hypit vaikka päälläsi, jotta pääset muiden kemuihin. Mutta koita nyt hyvä ihminen ymmärtää, ettei kaikki ajattele muiden kemuista ihan samoin. Eikä siinä ole mitään pahaa, tai väärää.

Saattaa olla ettei siskosi mies arvosta teitä, mutta saattaa myös olla, ettei hän vaan ole sellainen ihminen, jota sen suuremmin kiinnostaa ristiäiset, tai ne kasikymppisetkään. Eikä sen tarvitse liittyä sinuun tai perheeseesi millään muotoa.

Mä itse jäin juuri kaverini lapsen ristiäisistä pois. En siksi etteikö se kaveri ja hänen lapsensa ole kiva, vaan siksi, ettei voisi vähempää kiinnostaa seistä siellä kirkossa kestohymy päällä ja päivitellä kaikenmaailman mammojen ja pappojen kanssa miten iki-ihana se vauva on. Onhan se tietty ihana, mutta ennemmin päivittelen sitä asiaa kaverini kanssa ilman sitä sukua.

Keskustelin tästä kaverini kanssa pitkään ja hän onneksi ymmärsi kantani, eikä heittäytynyt itku-ptku-raivarit-linjalle.

Treffattiin sitten viikko ristiäisten jälkeen ja meillä oli tosi kivaa. Paljon mukavampaa, kuin mitä olisi ollut niissä tärkeilyjuhlissa, jossa olisin ehkä nähnyt vilauksen vauvasta ja ehtinyt vaihtamaan kaverini kanssa sen kaksi sanaa.
 
Taidan olla vanhanaikainen nipottaja, mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että tuollainen käytös on loukkaavaa. Onko se nyt sitten keltään pois, jos sanoo pienen valkoisen valheen vaikka päänsärystä tms? Miksi pitää töksäyttää, että sitä nyt ei kiinnostanut tulla tänne tärkeilemään? Teinien kohdalla tuon jotenkin ymmärrän, mutta aikuisista ihmisistä en.
 
Niinpä, jos on jo se työ ja kotityöt ja vanhempainillat, jotka eivät ole kivoja niin miksi pitäisi se vähäinen vapaa-aikakin käyttää jossan ei kivassa tilaisuudessa?

Niin just! Olis kiva, jos siitä huolimatta että on aikuinen, saisi välillä edes vapaa-ajallaan tehdä jotan KIVAA ettei sekin menis velvollisuuksien parissa.

Ja ymmärrän kyllä varsin hyvin, että kumppanin suvun juhlat tulee siellä kiinnostusjärjestyksessä vielä omankin suvun juhlien jälkeen. En mä tajua, miksi mun pitäisi väkisin raahata miestäni jonnekin mun suvun juhliin, jos sitä ei voi vähempää kiinnostaa. Sukulaiset on ok, mut inhotaan molemmat juhlavaatteisiin pynttäytymistä ja smalltalkkia. Mun puolesta se saa viettää vapaa-aikaansa tehden jotain kivaa, ihan tarpeeksi että itse joudun kärsimään juhlista. Mulla se menee nyt siitä ilosta että näen sukulaisia, mut miehelleni he eivät ole niin läheisiä eivätkä hänenkään sukulaiseni minulle, että se riittäisi iloksi mennä muuten epämiellyttävään tilanteeseen vapaa-ajallaan, jolloin voisi tehdä jotain kivaakin ja viettää aikaa oikeasti läheisten ihmisten kanssa.

Nyt joku sanoo, että ettehän te ikinä tutustukaan, jos ette näe. Ei kyllä muutamat juhlat vuodessa joissa pari sanaa ehtii jokaisen kanssa vaihtaa pinnallisia ja siloiteltuja kuulumisia itselle äärimmäisen epämukavassa ja teennäisessä ympäristössä kehenkään oikeasti tutustuta.

Mulle olis itselle erittäin ok, että vaikkapa meidän häihin tulis esim. vaan mun serkut ja miehensä ja lapsensakin jäisi kokonaan kotiin. Pystyisi kutsumaan paljon enemmän oikeasti läheisiä ihmisiä. Nyt pakko jättää serkut kutsumatta kokonaan, koska useimmilla on niin isot perheet (monien miehillä vielä lapsia edellisistä suhteistaan jotka tietysti mukaan myös kun perheeseen kuuluvat) että vierasmäärä räjähtäisi ihan käsiin. Yksistään serkkuja olisi vielä jotenkin ok määrä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;23731481:
Taidan olla vanhanaikainen nipottaja, mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että tuollainen käytös on loukkaavaa. Onko se nyt sitten keltään pois, jos sanoo pienen valkoisen valheen vaikka päänsärystä tms? Miksi pitää töksäyttää, että sitä nyt ei kiinnostanut tulla tänne tärkeilemään? Teinien kohdalla tuon jotenkin ymmärrän, mutta aikuisista ihmisistä en.

Musta on kohteliasta ilmoittaa ajoissa ettei pääse. Ei silloin voi käyttää mitään päänsärkyjä tai vatsatauteja tekosyynä eikä kaikilla ole semmoista työtäkään, että voisi väittää työvuorojen estävän.

Jos taas sanoo että on muuta menoa, niin yhtälailla se kutsuja loukkaantuu että mikähän turha meno sitä estää tulemasta, kyllä meidän juhlat olis olleet tärkeämmät.
 

Yhteistyössä