Mitä mieltä perheemme rahanjaosta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äitee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jotkut perheet voivat olla yksikköjä, jotka haluavat samaa toiselle kuin itselle. Tällainen tilanne on ilmeisen vieras sinulle.
Eron sattuessa, minä olisin sydänsuruissa. Tuskin laskisin pankkitilin saldoa ja miettisin, että kuka hyötyi mitenkin.
Jos raha on kuitenkin suurin huolenaihe, niin kannattaa varmaan etsiä itselle puoliso, joka tienaa yhtäpaljon kuin itse.

Jos mulle tippuisi kymppitonni kuussa käteen ja mun mies saisi siivoojana 1200 euroa kuussa käteen, niin vähän hoopolle musta tuntuisi siltä rahaa ja rehvastella itse muhkean pankkitilin kanssa, kun toinen laskee ropojaan. Sori, mutta sellainen suhde ei tekisi mua onnelliseksi.

Niin tuollaisessa tilanteessa sä tietty maksaisit kaiken elämisen ja kulut eiks niin?
Niin miehellesi jäisi 1200€ käyttörahaa, jotenkin oudolta tuntuisi että sä joka palkkapäivöä iskisit ukolle 4000 näppiin että ostappas itsellesi jotain kivaa ;)

Noo sanotaanko että asia on helppo ajatella nyt noin.. Siinä vaiheessa kun se iskee silmille ja tajuat että vittu, sulla on mennyt suhteen aikana rahaa 500 000€ ja puoliso on tienannut suhteen aikana 100 000€ ja eron jälkeen SUN tilillä on 250 000€ ja puolisolla 250 000€ niin voin vannoa että ymmärrät pointin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap tässä vielä;30409211:
2 lasta, eli nelihenkinen perhe.

Aika moni on nyt ilmeisesti sillä kannalla, että minä elelen siivellä. Vaikka tosiaan tuloni ovat puolet pienemmät kuin miehellä.. Apua. Mitä mun pitäisi sitten tehdä, että en "eläisi siivellä".

Paranna tulotasoasi, jos mahdollista. Jos ei, niin voisit vähän tuota rahankäyttöäsi miettiä. Aika hurjaa, jos omiin huvituksiin menee 550 €/kk ja 4-henkisen perheen ruokamenoihin taas 300 €/kk. Aika paljon ruuasta on pakko tinkiä, jotta tuohon pääsee ja toisaalta sinä törsäät ilmeisesti paljon vaatteisiin ja kosmetiikkaan, kun ne erikseen mainitsit. Pakollisissa vaate- ja kosmetiikkakuluissa ei ole mitään sukupuolisidonnaista eroa, ennemmin vaikuttaa työnkuva ja sinä tuskin palkallasi töissä mitään jakkupukuja tarvitset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap tässä vielä;30409211:
2 lasta, eli nelihenkinen perhe.

Aika moni on nyt ilmeisesti sillä kannalla, että minä elelen siivellä. Vaikka tosiaan tuloni ovat puolet pienemmät kuin miehellä.. Apua. Mitä mun pitäisi sitten tehdä, että en "eläisi siivellä".
Reilumpaa olisi että käyttäisit esim. 250e/kk omiin juttuihisi ja laittaisit 300e/kk yhteiselle säästötilille, jolloin sen voi myöhemmin käyttää esim. matkaan tai isompaan yhteiseen hankintaan, remonttiin tms. koko perheen menoon. Onhan sun tulot suhteessa huomattavasti pienemmät kuin miehelläsi.
 
Niin tuollaisessa tilanteessa sä tietty maksaisit kaiken elämisen ja kulut eiks niin?
Niin miehellesi jäisi 1200€ käyttörahaa, jotenkin oudolta tuntuisi että sä joka palkkapäivöä iskisit ukolle 4000 näppiin että ostappas itsellesi jotain kivaa ;)

Noo sanotaanko että asia on helppo ajatella nyt noin.. Siinä vaiheessa kun se iskee silmille ja tajuat että vittu, sulla on mennyt suhteen aikana rahaa 500 000€ ja puoliso on tienannut suhteen aikana 100 000€ ja eron jälkeen SUN tilillä on 250 000€ ja puolisolla 250 000€ niin voin vannoa että ymmärrät pointin :)

Mä toivoisin, että mua huolettaisi aivan joku muu asia erossa, kuin se, että olen tajonnut VALITSEMALLENI kumppanille saman elintason, kuin itselleni.

Toiseksi on ihan sama olisinko antanut ne rahat puolisolleni yhdessäolon aikana, vai säästänyt tililleni, niin eron sattuessa ositus kyllä pitäisi huolen siitä, että puolet menee kuitenkin puolisolle.

Sä olet ottanut pahasti siipeesi. Ymmärrän sen.
Mä toivoin syvästi, että sä pääset tuosta kerääntyneesta katkeruudesta eroon. Ymmärrän kyllä, että olet katkeroitunut, mutta... muista, että kaikki ei yritä sua käyttää hyväkseen. Joskus sä saatat tykätä jostain ihmisestä niin paljon, että sä mieluusti suot sille elintason noston omalla kustannuksellasi.

Mun takotus ei ole loukata sua, mutta mä toivon, että saisin jotenkin valotettua sulle, ettei se omaraha ole suhteessa oleellisin juttu.
Sä nyt satut vihaamaan exääsi niin paljon, että sua korpeaa ihan kaikki, mitä sä olet sille ikinä antanut. Sinuna mä keskittyisin nyt antamaan itsellesi mielenrauhan.
 
Minustakin 300 e on vähän, mutta näin mieheni väitti kun aiheesta puhuttiin. Meillä oikeasti säästetään kaikki kauppakuitit, ja pidetään kirjaa ruokamenoista. 300 e on se summa jonka mies sanoi kk-summaksi, ja sisältää siis meidän kaikkien ruoat. Meillä syödään tavallista kotiruokaa (useimmiten kanasta tai jauhelihasta), vettä ja maitoa ruokajuomana. Kasviksia ja hedelmiäkin syödään päivittäin, ei herkkuja juuri kuitenkaan.
 
[QUOTE="noo";30409150]"vakuutus-, katsastus- ja käyttöveromaksut" tekee vuodessa 300+70+190=560. ~47€/kk.
Eikös se ole tasapuolista että molemmilla on käytössä saman verra omaa rahaa?[/QUOTE]

Aika hitsin halpa vakuutus, jos sen saa 300e/vuosi. Itsellä on melkein täydet bonukset ja vain osakasko pieneen, halvemman luokan autooni, ja silti vuosimaksu on 450e. Mitä olen työkavereiden kanssa auton vakuutuksista puhunut, niin tyypillisempi vuosimaksu on lähempänä tonnia.

Ei tietenkään ole tasapuolista että molemmilla on saman verran rahaa, jos toinen tienaa 100% enemmän!
 
Noo sanotaanko että asia on helppo ajatella nyt noin.. Siinä vaiheessa kun se iskee silmille ja tajuat että vittu, sulla on mennyt suhteen aikana rahaa 500 000€ ja puoliso on tienannut suhteen aikana 100 000€ ja eron jälkeen SUN tilillä on 250 000€ ja puolisolla 250 000€ niin voin vannoa että ymmärrät pointin :)

Riippuu tulotasosta ja kaivatusta elintasosta. Jos on oikeasti hyvätuloinen, tienaa vaikka sen kymppitonnin kuussa käteen, niin korkean elintason säilyttää vaikka pitäisi puolet säästöistä puolisolle luovuttaa. Tuskin tuo taloudellinen menetys silloin niin kirpaisee.

Asia on toki toinen, jos se varakkaampikin on vain keskituloinen. Silloin tietysti vaikuttaa enemmän, kun puolet säästöistä menettää. Ei ehkä pysty ostamaan samantasoista asuntoa jne.
 
Niin tuollaisessa tilanteessa sä tietty maksaisit kaiken elämisen ja kulut eiks niin?
Niin miehellesi jäisi 1200€ käyttörahaa, jotenkin oudolta tuntuisi että sä joka palkkapäivöä iskisit ukolle 4000 näppiin että ostappas itsellesi jotain kivaa ;)

Noo sanotaanko että asia on helppo ajatella nyt noin.. Siinä vaiheessa kun se iskee silmille ja tajuat että vittu, sulla on mennyt suhteen aikana rahaa 500 000€ ja puoliso on tienannut suhteen aikana 100 000€ ja eron jälkeen SUN tilillä on 250 000€ ja puolisolla 250 000€ niin voin vannoa että ymmärrät pointin :)

Ja siis oikeasti... jos mennään vähän syvemmälle... niin olisko sua vituttanut toi omaisuuden jakaantuminen, jos sun mielestä sun tuleva ex- vaimo oliskin ollut tosi hyvä vaimo ja ihana äiti, joka on tehnyt parhaansa perheen eteen? Te kuitenkin päätyisitte eroon, koska te ette vaan enää kokisi yhdessä elämistä mielekkääksi.

Ajattelin vaan, että onkohan toi raha oikeasti se asia, joka sua vituttaa vai sittenkin se, että sua hyväksikäytetiin ja loukattiin monella tavalla?
 
Aika hitsin halpa vakuutus, jos sen saa 300e/vuosi. Itsellä on melkein täydet bonukset ja vain osakasko pieneen, halvemman luokan autooni, ja silti vuosimaksu on 450e. Mitä olen työkavereiden kanssa auton vakuutuksista puhunut, niin tyypillisempi vuosimaksu on lähempänä tonnia.

Ei tietenkään ole tasapuolista että molemmilla on saman verran rahaa, jos toinen tienaa 100% enemmän!

No mun mielestä perhe on yksikkö... jos on huolissaan omista tienaamisistaan ja omista rahoistaan, on varmaan parempi pitää ihan yksin omaa talouttakin.
 
Mä toivoisin, että mua huolettaisi aivan joku muu asia erossa, kuin se, että olen tajonnut VALITSEMALLENI kumppanille saman elintason, kuin itselleni.

Toiseksi on ihan sama olisinko antanut ne rahat puolisolleni yhdessäolon aikana, vai säästänyt tililleni, niin eron sattuessa ositus kyllä pitäisi huolen siitä, että puolet menee kuitenkin puolisolle.

Sä olet ottanut pahasti siipeesi. Ymmärrän sen.
Mä toivoin syvästi, että sä pääset tuosta kerääntyneesta katkeruudesta eroon. Ymmärrän kyllä, että olet katkeroitunut, mutta... muista, että kaikki ei yritä sua käyttää hyväkseen. Joskus sä saatat tykätä jostain ihmisestä niin paljon, että sä mieluusti suot sille elintason noston omalla kustannuksellasi.

Mun takotus ei ole loukata sua, mutta mä toivon, että saisin jotenkin valotettua sulle, ettei se omaraha ole suhteessa oleellisin juttu.
Sä nyt satut vihaamaan exääsi niin paljon, että sua korpeaa ihan kaikki, mitä sä olet sille ikinä antanut. Sinuna mä keskittyisin nyt antamaan itsellesi mielenrauhan.

Näitä tapahtuu viikottain Suomessa tunnen useita ihmisiä kenelle on käynyt täysin samoin.. Mun oikeustajuun ei vaan mahdu se että seurustelemalla 1200€/kk tienaava ihminen voi kerätä itselleen mittavan omaisuuden, jopa huimasti enemmän kuin mitä on elinaikanaan mahdollista itsenäisesti tienata.

LUOJAN kiitos erilaiset aviehdot yms ovat yleistyneet, koska vanha käytäntö aikaansai sen että monet ihmiset käyttivät suoranaisesti hyväkseen toisia ihmisiä ja mun mielestä se on aina väärin.
Parinmuodostukseen ei pitäisi vaikuttaa toisen tulot ja on ihan selvää että joillakin ne ovat vaikuttaneet todella paljonkin.

Mä en usko pääseväni koskaan katkeruudesta täysin eroon, imo mun ex pitäisi tappaa, ei raha juttujen takia vaan muun toiminnan.
 
No mun mielestä perhe on yksikkö... jos on huolissaan omista tienaamisistaan ja omista rahoistaan, on varmaan parempi pitää ihan yksin omaa talouttakin.

Tai sitten pitää ottaa sellainen puoliso joka on itsekkin samaa mieltä asioista, mun nykyinen vaimo ei pidä esim avioehtoa mitenkään huonona asiana.. Vaikka mahdollisen eron tullessa hän ei pääsisikään tienaamaan.

Jos olisi pitänyt niin mun osalta kiinnostus olisi loppunut heti.

Mainitaan nyt senverran että hänenkään ei tarvitse tulevaisuudessa köyhäillä vaan hänenkin elintasonsa tulee olemaan hyvä.
 
[QUOTE="Mies..";30409306]Näitä tapahtuu viikottain Suomessa tunnen useita ihmisiä kenelle on käynyt täysin samoin.. Mun oikeustajuun ei vaan mahdu se että seurustelemalla 1200€/kk tienaava ihminen voi kerätä itselleen mittavan omaisuuden, jopa huimasti enemmän kuin mitä on elinaikanaan mahdollista itsenäisesti tienata.

LUOJAN kiitos erilaiset aviehdot yms ovat yleistyneet, koska vanha käytäntö aikaansai sen että monet ihmiset käyttivät suoranaisesti hyväkseen toisia ihmisiä ja mun mielestä se on aina väärin.
Parinmuodostukseen ei pitäisi vaikuttaa toisen tulot ja on ihan selvää että joillakin ne ovat vaikuttaneet todella paljonkin.

Mä en usko pääseväni koskaan katkeruudesta täysin eroon, imo mun ex pitäisi tappaa, ei raha juttujen takia vaan muun toiminnan.[/QUOTE]

No ootko sä ajatellut, että sä käännät sun ajatukset menetettyyn rahaan, koska on liian vittumaista tajuta, miten se ihminen oikeasti loukkasi ja pääsi sun ihon alle?

Yleensä ihmiset valitsevat omat kumppaninsa. Jos sä valitset itsellesi sellaisen, joka tienaa huomattavasti vähemmän, kuin sinä, niin etkö sä oikeasti haluaisi tarjota sille samaa elintasoa, kuin itsellesi?
Mä kyllä pidän rahasta, mutta en niin paljoa, että mä haluaisin esim. mun miehen elävän täysin erilaista elämää, kuin minä, siksi, että mä tienaan 10 kertaisesti sen mitä se. Se ihminen on mulle rakas ja meidän perhe on yksikkö, joka toimii yhtenäisesti. Meistä tekee kumpikin yhtäpaljon työtä päivässä, joten miksi mun pitäisi arvottaa meidät sen mukaan, että kuka tienaa mitäkin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap tässä vielä;30409211:
2 lasta, eli nelihenkinen perhe.

Aika moni on nyt ilmeisesti sillä kannalla, että minä elelen siivellä. Vaikka tosiaan tuloni ovat puolet pienemmät kuin miehellä.. Apua. Mitä mun pitäisi sitten tehdä, että en "eläisi siivellä".

Et elele siivellä. Jos kerta sillä miehellä jää paljon enemmän omiin menoihin rahaa.

Mutta miten te saatte nuo ruokamenot noin pieneksi?
 
No mun mielestä perhe on yksikkö... jos on huolissaan omista tienaamisistaan ja omista rahoistaan, on varmaan parempi pitää ihan yksin omaa talouttakin.


Tässähän asian hyvin kiteytettynä kahteen lauseeseen. Jos joutuu miettimään sitä, mikä on minun, ja mikä on sinun, että sinun saamisesi on pois minulta, niin joku suhteessa mättää. Ja tietenkin molempien osapuolien pitäisi ajatella niin, että perheellä on perheen rahat, eikä ole minun tai sinun rahoja.

Meillä mies tienaa enemmän, kuin minä, ja meillä on yhteiset rahat. Toisaalta, sain pari vuotta sitten hyvät vakuutusrahat, kun isäni kuoli. Tuolloin olimme molemmat opiskelijoita, ja tulot olivat sen mukaiset, eli opintotuki. Tuolloin tuo vakuutusraha tuli myös yhteiselle tilillemme, ja rahat käytimme yhdessä ihan elämiseen, matkusteluun jne. Nyt osat ovat muuttuneet, mieheni tienaa enemmän, kuin minä. Eikä tämä ole mitenkään ongelmallista, kun molemmat ajattelemme rahan käytöstä suunnilleen samalla tavalla, kumpikaan ei törsää turhuuksiin, ja isommista jutuista päätetään tietenkin yhdessä. Meillä on perhe, ja mielestäni perhe-elämään kuuluu yhteen hiileen puhaltaminen, eikä se, että mietitään mikä nyt on minulta pois. Sitä kutsutaan itsekkyydeksi, ja sille ei perheessä ole tilaa.
 
No ootko sä ajatellut, että sä käännät sun ajatukset menetettyyn rahaan, koska on liian vittumaista tajuta, miten se ihminen oikeasti loukkasi ja pääsi sun ihon alle?

Yleensä ihmiset valitsevat omat kumppaninsa. Jos sä valitset itsellesi sellaisen, joka tienaa huomattavasti vähemmän, kuin sinä, niin etkö sä oikeasti haluaisi tarjota sille samaa elintasoa, kuin itsellesi?
Mä kyllä pidän rahasta, mutta en niin paljoa, että mä haluaisin esim. mun miehen elävän täysin erilaista elämää, kuin minä, siksi, että mä tienaan 10 kertaisesti sen mitä se. Se ihminen on mulle rakas ja meidän perhe on yksikkö, joka toimii yhtenäisesti. Meistä tekee kumpikin yhtäpaljon työtä päivässä, joten miksi mun pitäisi arvottaa meidät sen mukaan, että kuka tienaa mitäkin?

Se on yksi osa-alue tosin aika iso sellainen koska hän varasti minulta.
Hänellä oli suhteemme aikana parempi elintaso kuin minulla, kiitos sen että meillä oli yhteinen tili.


KUKAAN ei ole väittänyt että puolisoiden elintasolla pitäisi olla merkittävää eroa, vaan edelleen se että kumppani EI SAISI tienata PUOLISOLLAAN.
IMO: on vitun pöljää ajatella että hitto nythän mä voin lähteä kiertämään vaikka mailmaan kun mun puoliso tienaa niin hyvin tai harrastaa jotain mihin ei ole omaa rahaa..
 
Tämä on sinänsä hauska keskustelunaihe, muilla palstoilla missä liikkuu enemmän miehiä tästä hyvin harvoin alkaa kukaan jankkaamaan tai selittelemään...

On aika selvä että monetkin haluavat turvata myös omaa elämäänsä nykyään kun eroja tosiaan tulee jatkuvasti ja tähän on avioehto erittäin hyvä työkalu, ja kyllä jos puoliso ei tälläiseen suostu niin voi aika hyvillä mielin tehdä päätelmän mistä tämä johtuu.
 
[QUOTE="Mies..";30409227]MIKSI puolisosi pitää maksaa SINULLE palkkaa suhteesta?
Eikö se sinusta olisi kivaa? Etkö juuri edellä kirjoittanut siipeilyn tuntuvan mukavalta?

Miksi kenekään pitäisi valita puolisoa jolle joutuu maksamaan palkkaa? Mutta jos yhteisetrahat on molemmille osapuolille ok miksi se olisi ongelma että se sinuta kuulostaa palkanmaksulta?
 
Ja siis oikeasti... jos mennään vähän syvemmälle... niin olisko sua vituttanut toi omaisuuden jakaantuminen, jos sun mielestä sun tuleva ex- vaimo oliskin ollut tosi hyvä vaimo ja ihana äiti, joka on tehnyt parhaansa perheen eteen? Te kuitenkin päätyisitte eroon, koska te ette vaan enää kokisi yhdessä elämistä mielekkääksi.

Ajattelin vaan, että onkohan toi raha oikeasti se asia, joka sua vituttaa vai sittenkin se, että sua hyväksikäytetiin ja loukattiin monella tavalla?

Vitutusta olisi vähentänyt se että hän ei olisi a.kusettanut rahaa b, tienanut minulla ja erolla.
Mitään merkitystä en eron syyllä nää, pidän vaan sairaana sitä että minä jouduin maksamaan okt;n tyyliin kahteen kertaan ja hän vaan nautiskeli.
 
[QUOTE="Mies..";30409338]
On aika selvä että monetkin haluavat turvata myös omaa elämäänsä nykyään kun eroja tosiaan tulee jatkuvasti ja tähän on avioehto erittäin hyvä työkalu, ja kyllä jos puoliso ei tälläiseen suostu niin voi aika hyvillä mielin tehdä päätelmän mistä tämä johtuu.[/QUOTE]

Ei kannata tehdä päätelmiä sen pohjalta onko jollakin pariskunnalla avioehtoa vai ei. Tosin sillä ei ole edes tekemistä sen asian kanssa miten rahat ja talousmenot jaetaan suhteen aikana.
 
Meillä siis tehtäisiin tuossa tilanteessa todennäköisesti niin, että mies maksaisi lainanlyhennyksen ja minä jotain muita pakollisia pienempiä laskut. Muut hankinnat maksettaisiin miten sattuu, kummalle paremmin sopii. Jos yhdessä ollaan kaupassa, vähän sen mukaan kummalla on enemmän rahaa/kumpi on viimeksi maksanut. Muuten tietysti ostaja maksaa ja se tekee hankinnat, kummalle paremmin sopii.

./QUOTE]

Ja näinhän ei sitten missään tapauksessa kannata tehdä, jos ei olla avioliitossa. Tiedän monta tapausta, jossa avoliitossa tehtiin niin, että avomies maksoi omistamansa talon lainanlyhennykset ja taloon suoraan liittyvät kulut ja avovaimo hoiti sitten vastaavasti muut menot. Eron tultua miehelle jäi talo ja naiselle tyhjä lompsa.
 
Ei kannata tehdä päätelmiä sen pohjalta onko jollakin pariskunnalla avioehtoa vai ei. Tosin sillä ei ole edes tekemistä sen asian kanssa miten rahat ja talousmenot jaetaan suhteen aikana.

Kun minä esim ehdotin nykyiselle vaimolle avioehtoa hän vastasi suunnilleen välittömästi että käy, voin olla täysin varma että hän on minun kanssani oikeiden asioiden takia..

Jos hän olisi kieltäytynyt en voisi olla tästä asiasta varma ja se olisi vaikuttanut minun päätökseeni suhteen etenemisestä.

Avioehtohan ei käytännössä muuta mitään parisuhteen aikana, sen ainoa tarkoitus on estää ns rahastukset.
 
Meillä menee kaikki rahat yhteiselle tilille, maksetaan laskut ja jos jotain hankittavaa on niin hankitaan, ostetaan ruoat ja vaatteet ja kun rahat loppuu niin hankitaan lisää, yhdessä.
 
[QUOTE="Mies..";30409366]Kun minä esim ehdotin nykyiselle vaimolle avioehtoa hän vastasi suunnilleen välittömästi että käy, voin olla täysin varma että hän on minun kanssani oikeiden asioiden takia..

Jos hän olisi kieltäytynyt en voisi olla tästä asiasta varma ja se olisi vaikuttanut minun päätökseeni suhteen etenemisestä.

Avioehtohan ei käytännössä muuta mitään parisuhteen aikana, sen ainoa tarkoitus on estää ns rahastukset.[/QUOTE]

Tottakai voi tehdä päätelmiä puolisostasi, mutta niitä ei kannnsta avioehdon tai -ehdottomuuden perusteella tehdä naapurin Maijasta ja Matista.

Epäilemättä sinulla asia olisi vaikuttanut suhteen etenemiseen.

On typerää luulla että avioehto estäisi hyväksikäytön oli se taloudellista tai jotakin muuta. Se selventää asioita varmasti mahdollisessa erossa, usein myös perinnönjaossa, mutta suhteessa tapahtuvan hyväksikäytön kanssa sillä ei ole juurikaan merkitystä.
 
Tottakai voi tehdä päätelmiä puolisostasi, mutta niitä ei kannnsta avioehdon tai -ehdottomuuden perusteella tehdä naapurin Maijasta ja Matista.

Epäilemättä sinulla asia olisi vaikuttanut suhteen etenemiseen.

On typerää luulla että avioehto estäisi hyväksikäytön oli se taloudellista tai jotakin muuta. Se selventää asioita varmasti mahdollisessa erossa, usein myös perinnönjaossa, mutta suhteessa tapahtuvan hyväksikäytön kanssa sillä ei ole juurikaan merkitystä.

Imo, jokaisesta ihmisestä joka ei suostu avioehtoon voi tehdä päätelmiä jos puhutaan normaali tilanteista...
 

Yhteistyössä