Toggle sidebar

mitä mieltä miehestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hmmm...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

hmmm...

Vieras
Tuntuu että tukahdun tässä. Ollaan 35v pariskunta ja 2 lasta. Seksiä 2 kertaa vuodessa. Mies ei tee aloitteita. Itse haluaisin enemmän seksiä mutta sitä ei juuri ole. Haikailen sitten toisten miehien perään. Olen joskus pettänyt ja jäin siitä kiinni. Mies antanut omien sanojensa mukaan anteeksi.

Myös muita ongelmia on. Mies auttaa arjessa lasten kanssa mutta ei juuri oma-aloitteisesti. Itse käyn myös töissä kuten mieheni niin minusta puolet kotitöistä kuuluisi hänelle. Hän kyllä usein laittaa aamulla keittiön ym kuntoon.Minulla ruuanlaitto,lasten kanssa oleminen iltaan asti, pyykkien pesut ja silittämiset ja sitten myös viikkosiivoukset. Niin ja laitan lasten vaatteet valmiiksi aamuksi. Minusta minä teen enempi mutta mies ei sitä näe. Hänestä hän tekee suurimmat tytö meillä.

Mies myös riidoissa haukkuu pahasti kusipääksi ja kiroilee ym. Olen todella masentunut tilanteen takia. Käyn juttelemassa jo mutta siitä ei apua kun ei neuvoja juuri saa tilanteeseen. =( Yksin jos olisin lasten kanssa niin minulla ei riittäisi rahat, koska palkkani on pieni.
 
miehelle enemmän kotitöitä ja aikaa lasten kanssa,molemmat kerta töissä käy niin puokkiin myös kotihommat.meillä mies otti tuon asenteen että minä teen kaiken,hänen ei tartte mutta tein selväksi että minä en kaikkea tee koska yhteinen on koti ja lapset.
 
Ehdottaisin parisuhdeterapiaa, jos haluatte suhdettanne jatkaa. Ja lasten takia kannattaa ainakin tehdä kaikkensa, että suhde pysyy kasassa, ilman töitä tuo teidän tilanne ei kyllä parane.
 
ei suostu riitelemättä keskustelemaan tilanteesta. Jos keskustellaan niin korottaa ääntä ja rupeaa huutamaan. =( Kokeiltu on. Toinen on mykkäkoulu mitä harrastaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm....:
ei suostu riitelemättä keskustelemaan tilanteesta. Jos keskustellaan niin korottaa ääntä ja rupeaa huutamaan. =( Kokeiltu on. Toinen on mykkäkoulu mitä harrastaa.
Click to expand...

Jotenkin se pitäis kyllä saada keskustelemaan, eihän tosta muuten mitään tule. Mutta huutaminen tai keskustelemaan pakottaminen ei tietenkään toimi. Jos sille kirjoittais kirjeen, niin auttaisko se? Jotenkin sille pitäis saada läpi se, miltä susta tuntuu.

Seksissä tietysti voit itse olla jonkin aikaa aloitteellinen ja katsoa, toimiiko. Mutta ymmärrän, jos ei huvita, jos arki kaatuu sinun niskaasi...
 
Seksittömyys & se, että mies ei osaa keskustella ja haukkuu riitojen aikana ikävillä termeillä olisi mulle varmaan sellaisia asioita, joihin suhde kariutuisi.

Kotityöt ei olisi niin iso asia. Jos ja kun mies kuitenkin osallistuu, vaikka hommat ei ihan puoliksi menisikään.

Mun mielestä jokainen kyllä pärjää yksinhuoltajanakin, taloudellisesti siis. Se ei voisi olla syy sille, että pysyttelee suhteessa, missä on onneton, eikä parannusta ole näkyvissä.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
oon joskus kirjoittanut kirjeen mutta ei lukenut sitä ollenkaan kun ei kiinnostanut. Ei sitä kiinnosta minun tunteet pätkääkään. Tän vaikutelman olen saanut. Niin ja seksissä olen ollut aloitteellinen mutta ei mies ruvennut olemaan yhtään sen aloitteellisempi senkään jälkeen. Joutuisin kaikki aloitukset tekemään itse.
 
teen tällä hetkellä 6h päiviä, joten en voisi taloudellisesti elättää 2 lasta. Niin ja ainakin ensi syksyyn teen näin. Tai työnantajalle olen niin sanonut ja anonut vapaata.
Mies myös sanonut ettei haluaisi nähdä enää lapsia erotilanteessa. Isä lapsille tosi tärkeä nyt, ostelee ja hemmottelee kaikella.
 
Tuohan on ihan kauheaa, miten ihmeessä miehesi itsekään haluaa elää noin? Puhumaan se on saatava.

Täytyy sanoa, että itse en moista miestä katselisi. Mutta ulkopuolelta on tietty paljon helpompaa sanoa.
 
Niin, keinot saada mies puhumaan alkaa olemaan vähissä. Ei myönnä, että itessään on mitään vikaa. Kaikki vika on minussa aina. Äitinsä opettanut tuollaiseksi. En tiedä miten miehen saisi rauhallisesti ja minua syyllistämättä puhumaan suhteestamme?
 
Minulle tuli mielikuva, että mies elää kaksoiselämää. Hänellä on rakkaussuhde ja seksiä muualla. Pitää sinut taloudenhoitajana uhkaamalla, ettei eron jälkeen tapaisi lapsia. Jos häntä ei sinun tunteesi kiinnosta, niin ei hän sinua rakasta. Jos hän ei ole masentunut tai muuten jotain pielessä, niin sinuna pyristelisin irti tuollaisesta suhteesta. Kärsiihän siitä lapsetkin, kun vanhemmat eivät ole onnellisia.
 
voi hyvin olla, mutta se joka miehen huolii ei voi kovin kummoinen olla itsekään. Mies ei mikään namunen ole luonteeltaan tai muutenkaan. Ei huolla edes itseään. Masentunut se on mutta ei hoitoon hakeudu.
 
täällä toitotetan, että ei saa erota että lapset kärsii ja pitää pysyä yhdessä ja yrittää hoitaa suhdetta. Niin ja myös mies sanonut rakastavansa minua. Ihan lähiaikoinakin. Niin ja lapsilla pitää olla yhtenäinen koti. Onko hyvä myös itse tehdä masentuneena päätöksiä jotka vaikuttavat loppuelämään?
 
jos rakastaa toista niin suostuu todellakin lähtemään yhdessä hakemaan apua siihen, että molemmat voisivat parisuhteessa hyvin. Ei tosiaan kuulosta teidän parisuhde järin ruusuiselta, mutta eipä se tuota menoa paranekkaan.

Minusta sä keskityt nyt liikaa siihen, että mies on sitä ja tätä ja äitinsä vika ym. kannattais itse ottaa oma elämänsä haltuun ja kantaa vastuunsa omasta tekemisistään ja tekemättä jättämisistä. Jos sä jatkat tuolla syyttelylinjalla, et koskaan saavuta mitään hyvää. Sinun pitäisi opetella puhumaan asioista minä muodossa, opetella kertomaan omista tarpeistasi ja tunteistasi ja toiveistasi ilman toisen syyllistämistä. Esim pettämisessä et ota vastuuta omasta teostasi ja valinnastasi, vaan laitat siitäkin miehen syylliseksi (kun ei saanut kotona niin piti pettää). Siis hyvä nainen, ota vastuu omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi eläkä vieritä sitä miehen harteille.
 
  • Tykkää
Reactions: Isämies
[QUOTE="hmmmm....";27338888]täällä toitotetan, että ei saa erota että lapset kärsii ja pitää pysyä yhdessä ja yrittää hoitaa suhdetta. Niin ja myös mies sanonut rakastavansa minua. Ihan lähiaikoinakin. Niin ja lapsilla pitää olla yhtenäinen koti. Onko hyvä myös itse tehdä masentuneena päätöksiä jotka vaikuttavat loppuelämään?[/QUOTE]

Mitä väliä mitä muut ajattelee? Täällä(kin) on aina sellasia täydellisiä mammoja joille kaikki toisten ratkaisut on väärin.
Oikeastihan parempi se on erota kuin antaa lasten katsella vanhempien paskaa suhdetta ja jopa henkistä väkivaltaa. Mieshän on ihan mulkku sun kirjoitusten perusteella.
Enpä usko että tilanne muuttuu jos miestä ei edes kiinnosta sun tunteet. Pärjäisit varmasti ilman miestäkin, voit tehdä pidempää työpäivää tms. ja luulenpa että mies vaan sanoo ettei aio nähdä lapsia eron jälkeen just siks ettet eroais vaan jäisit sen alistettavaksi. Kyllä se todennäköisesti oikeasti haluaisi lapsia nähdä.
 
Eih, en jaksaisi. Taatusti pärjäät paremmin lasten kanssa yksin. Tuollainen parisuhde ja tuollainen mies syö sinut pikkuhiljaa elävältä. Älä tuhlaa elämääsi ihmiseen joka ei sinusta aidosti välitä.
Kuvittele se tilanne että olisit oman elämäsi herra, oman kotisi kuningatar, sinua ei haukuttaisi, olisit vapaa. Tuollaisessa onnellisen parisuhteen irvikuvasta eroon päästessä pystyisit taas hengittämään.
Usko minua nainen, olen ollut samankaltaisessa tilanteessa. Herranen aika sitä tunnetta kun olikin vapaa eikä ollut kukaan enää ahdistamassa tai polkemassa. Pärjäät, ihan varmasti pärjäät. Ja tulet onnelliseksi. Ole vahva!
 
Lisään vielä että pitää vain uskaltaa! Eroaminen voi pelottaa ihan kauheasti, eniten voi pelottaa se tuleeko katumaan. Mutta usko minua, minä en katunut hetkeäkään kun vain pysyin vahvana enkä antanut exän enää manipuloida ja puhua lempeitä. Ainoa mitä kaduin oli se, etten ollut eronnut aikaisemmin! Koko ajan kallisarvoista elämääsi kuluu hukkaan tuollaisen miehen kanssa.
Minä tuhlasin 6 vuotta, älä sinä tuhlaa enempää omia vuosiasi. Ja kuvittele, nyt minulla on upea aviomies ja ihanat lapset, turvallinen koti, intohimoinen suhde, rakkautta sydämen kyllyydestä. Arvostan itseäni ja tiedän että minua arvostetaan. Tätä en olisi uskonut vielä 8 vuotta sitten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hkjp:
Minusta sä keskityt nyt liikaa siihen, että mies on sitä ja tätä ja äitinsä vika ym. kannattais itse ottaa oma elämänsä haltuun ja kantaa vastuunsa omasta tekemisistään ja tekemättä jättämisistä. Jos sä jatkat tuolla syyttelylinjalla, et koskaan saavuta mitään hyvää. Sinun pitäisi opetella puhumaan asioista minä muodossa, opetella kertomaan omista tarpeistasi ja tunteistasi ja toiveistasi ilman toisen syyllistämistä. Esim pettämisessä et ota vastuuta omasta teostasi ja valinnastasi, vaan laitat siitäkin miehen syylliseksi (kun ei saanut kotona niin piti pettää). Siis hyvä nainen, ota vastuu omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi eläkä vieritä sitä miehen harteille.
Click to expand...

Tämä kannattaisi ihan joka ikisen parisuhdeongelmaisen lukea ajatuksella. Aivan loistava kiteytys!
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa