Mitä mieltä (lapsen ruokailusta)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti

Vieras
Sukulaisilla on tapana että lapset syö AINA lautasen tyhjäksi, meillä taas ei tarvi syödä lautasta tyhjäksi mutta tietenkin kehotetaan siihen. Joskus lapset pyytää lisää, joskus ei taas ruoka maistu niin hyvin. Jälkiruualla meillä ei "palkita" jos syö lautasen tyhjäksi. Eikä myöskään houkutella että jos syöt kaiken niin saat hyvää. Mitä mieltä olette siitä että kylässä ollessa ne jotka syö lautasen tyhjäksi saa herkkua mut toiset lapset tai vaikka vaan yksi lapsi jää ilman. Ite en pidä siitä. En syö itekään aina lautasta tyhjäksi, yhtäkkiä voi tulla stoppi vaikka yleensä osaan ottaa sen verran että kaikki syön mut joku ruoka saattaa käydä yhtäkkiä vaan inhottamaan enkä itekään syö semmosta ruokaa josta en pidä. Miks sitte lapset pitää pakottaa. Meillä myös lapset kasvaa normaalisti.
 
Mun mielestä ruoasta/ruokailusta ei tarvitsisi tehdä liian suurta numeroa.

Ruoalla ei saa palkita/uhkailla, "jos syöt lautasen tyhjäksi niin saat jälkiruoaksi jäätelön", "jos et syö lautasta tyhjäksi niin ei lähdetä huomenna uimaan".

Kyllä lapsi syö jos hänellä on nälkä. Tuskin kukaan aikuinenkaan jaksaa syödä jos vatsa on täynnä, ruoka on pahaa tai ei ole nälkä.

Lapsuudessani meillä oli tuota ruoalla uhkailemista ja palkitsemista ja lopputulos oli se, että mulla on ollut syömishäiriöitä myöhemmin ja veikkaan, että lapsuuden ruokatavat ovat sen syynä!
 
Tuo on kyllä mielestäni hölmöä että lautanen pitää syödä tyhjäksi, mutta tuo että jätetään ilman jälkkäriä, jos ei syö, on ihan oikein!! Meillä on sellainen systeemi,että kaikkia ruokalajeja, mitä lautasella on, pitää maistaa edes vähän ja sitten n. puolet lautasellista pitää syödä tai ei saa jälkkäriä..
Miksi lapsi sais makeeta jälkkäriä jos kerran ruokakaan ei maistu?
 
Minulla on sellainen käytäntö, että niin kauan kuin minä laitan ruuan lautaselle ei kaikkea tarvitse syödä. Sillä minä en voi tietää kuinka paljon lapsi syö. Ja jälkiruokaa meillä saa kaikki, silloin harvoin kun sitä on tarjolla. Kyllä minä ainakin tiedän meidän hepusta, milloin hän ei vaan viitsisi syödä. Toinen juttu joka minua joskus ärsyttää on se, että on pakko aina ja iankaikkisesti maistaa ruokaa vaikka tietää, että melkein oksennus tulee jos sitä suuhunsa laittaa.
 
Jos itse ottaa, odotan, että syö kaiken, mutta se ei ole pakollista. Ja aina saa jättää, jos ei jaksa ja on maistanut kaikkea. Jos ei pidä esim. sipulista, sen saa jättää.

En minä voi tietää, minkä verran kenenkin maha vetää ja mikä on kenellekin vastenmielistä. Ja se, että syö enemmän kuin tarvitsee, on tuhlausta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
Alkuperäinen kirjoittaja vicy:
Miksi lapsi sais makeeta jälkkäriä jos kerran ruokakaan ei maistu?

Entä jos se lämmin ruoka ei jostain syystä kelpaa, mutta esim salaatti tai leipä kelpaisi?

Huh, huh mitä kommentteja sulla on! Lapsethan vedättää sua. Tottakai lapsille usein maistuis leipä, mutta ruokaa eivät söisi. Pienet lapset eivät ymmärrä oikein nälkäänsä, heitä täytyy joskus houkutella syömään, muuten hetken päästä on nälkä ja taas olla jotain vailla. On aikuisen tehtävä opettaa, että ruoka-aikana syödään ja ellei ole nälkä ei jaksa kyllä syödä jalkiruokaakaan. Eri asiahan on, jos maistaa ja yrittää syödä ei niin mieluistakaan ruokaa, mutta ruoka ei koskaan ole pahaa, kuten sanoit. Kyllä sen niin vaan on, että joskus pieni kiristys on tarpeen ja palitseminenkin.

Ja syömishäiriöiden taustat ovat kyllä muussa kuin siinä, että on yritetty houkutella syömään; väitetäänpä, että esim. anoreksia johtuu äidisuhteesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
Alkuperäinen kirjoittaja vicy:
Miksi lapsi sais makeeta jälkkäriä jos kerran ruokakaan ei maistu?

Entä jos se lämmin ruoka ei jostain syystä kelpaa, mutta esim salaatti tai leipä kelpaisi?

Huh, huh mitä kommentteja sulla on! Lapsethan vedättää sua. Tottakai lapsille usein maistuis leipä, mutta ruokaa eivät söisi. Pienet lapset eivät ymmärrä oikein nälkäänsä, heitä täytyy joskus houkutella syömään, muuten hetken päästä on nälkä ja taas olla jotain vailla. On aikuisen tehtävä opettaa, että ruoka-aikana syödään ja ellei ole nälkä ei jaksa kyllä syödä jalkiruokaakaan. Eri asiahan on, jos maistaa ja yrittää syödä ei niin mieluistakaan ruokaa, mutta ruoka ei koskaan ole pahaa, kuten sanoit. Kyllä sen niin vaan on, että joskus pieni kiristys on tarpeen ja palitseminenkin.

Ja syömishäiriöiden taustat ovat kyllä muussa kuin siinä, että on yritetty houkutella syömään; väitetäänpä, että esim. anoreksia johtuu äidisuhteesta.

Siis äitisuhteesta.
 

Yhteistyössä