Mitä mielestäsi tarkoittaa se, että lapsella on harrastus?

[vierailija]

Tarkoittaako harrastus yksinomaan sitä, jos lapsi käy vaikkapa jalkapalloseuran treeneissä, pianotunneilla, jumppatunneilla tai vastaavan tyyppisessä toiminnassa?

Vai voiko myös se olla harrastus, jos lapsi vaikkapa tykkää paljon piirrellä tai lukea itsekseen, pelaa usein kavereiden kesken jalkapalloa ilman valmentajaa tai vaikkapa on kiinnostunut kasveista?

 

[vierailija]

Samaa se tarkoittaa kuin aikuisillakin. Siksi vähän ihmettelen aina, jos joku lapsi sanoo, ettei hän harrasta mitään. Jos lapsi vaikka pelaa paljon kännykkäpelejä, se on harrastus. Tai lukee nuortenkirjoja, tai piirtää, tai keräilee postimerkkejä tai tarroja. Tai pelaa Pokemon GO:ta tai lenkittää naapurin koiraa... tai potkii palloa kavereiden kanssa... jos jotain tehdään säännöllisesti vapaa-ajalla niin se on harrastus. Mut se ei kyllä ole, jos kerran vuodessa käy hiihtämässä. Ite lapsena hämäännyin siitä, että vain urheilujuttuja sanottiin harrastuksiksi. Piirsin ja leikin siskoni kanssa eikä semmoista kukaan luetellut harrastukseksi, joten väitin että hiihdän yms. Kyllä leikkiminen on lapsen paras harrastus.

 

[viisikymppinen isoäiti]

No harrastuson lukeminen, piirtäminen, kaikki mistä lapsi tykkää usein tehdä. Kotonakin siis voi harrastaa. Mun hrrastus on lukeminen, ja käsityöt. Niitä teen kotona.

 

[vierailija]

Harrastus on mikä tahansa asia, jota tykkää vapaa-ajallaan tehdä. Sitten on erikseen pätemisharrastukset, eli ne harrastykset, jotka listataan siksi, että näytettäisiin erityisen rikkailta tai menestyviltä, ja sille listalle ei kelpaakaan mikä tahansa harrastus. Aika hyvin näkyy vanhempien arvot, jos heidän lapsensa luettelee pelkkiä pätemisharrastuksia.

 

[vierailija]

Kun mammat ovat huolissaan siitä, että heidän lapsellaan ei ole (tarpeeksi) harrastuksia, niin silloin se nimenomaan tarkoittaa sitä, että lapsella ei katsota olevan riittävästi ohjattua vapaa-ajan toimintaa, jossa sosiaalistua vielä lisää verrattuna pelkkään koulussa (tai päiväkodissa) käyntiin.

 

[vierailija]

No harrastuson lukeminen, piirtäminen, kaikki mistä lapsi tykkää usein tehdä. Kotonakin siis voi harrastaa. Mun hrrastus on lukeminen, ja käsityöt. Niitä teen kotona.

Eipä ole lukeminen auttanut oppimaan kirjoittamaan oikein....

 

[Mörköäiti]

Ehkä siitä nyt ei kannata tehdä ongelmaa, miten ihmiset puhuvat. Usein lapset tarkoittavat ohjattuja harrastuksia kun puhuvat harrastuksista, mutta tottakai harrastamista on yhtä lailla itseohjautunut toiminta. Kyllä munkin lapsi kutsuu harrastukseksi ainoastaan kerhoa, jossa käy, vaikka hänellä on muutama sellainen kiinnostuksen ja innostuksen kohde, mitä voisi yhtä lailla kutsua harrastukseksi.

 

[vierailija]

Harrastus tarkoittaa nykyisin sitä, että vanhemmat maksavat tuhansia euroja vuodessa ja roudaavat lasta joutavanpäiväisiin rientoihin, jotka eivät mitenkään edistä lapsen elämää.

 

[vierailija]

Harrastus tarkoittaa nykyisin sitä, että vanhemmat maksavat tuhansia euroja vuodessa ja roudaavat lasta joutavanpäiväisiin rientoihin, jotka eivät mitenkään edistä lapsen elämää.

Ei se ole harrastus eikä mikään, joka ei maksa vähintään 50-100 euroa kuussa.

 

[Mörköäiti]

Harrastus tarkoittaa nykyisin sitä, että vanhemmat maksavat tuhansia euroja vuodessa ja roudaavat lasta joutavanpäiväisiin rientoihin, jotka eivät mitenkään edistä lapsen elämää.

Mitä tarkoitat, että ei edistä elämää? Eihän harrastuksen kai ole tarkoituskaan edistää mitään, paitsi olla hauskaa ja ehkä kehittävääkin ajanvietettä. Jos se lapsi askartelee kotona, niin ei senkään tarkoitus ole edistää elämää, vaan olla kivaa ajanvietettä hänelle. Anna joku esimerkki joutavanpäiväisestä harrastuksesta? Jos tarkoitat jotain jääkiekkoa tai ratsastusta (ilmeisesti johonkin tällaiseen viittaat, kun puhut tuhansista eruroista vuodessa), mutta en mä nyt näe miten ne sen turhanpäiväisempiä olisivat kuin seurakunnan kokkikerho tai koulun bändikerho. Eri asia sitten, jos ei itse tykkää hevosista, mutta ehkä pystyt ymmärtämään, että joku muu voi tykätä?

 

[AivanSama]

Mitä tarkoitat, että ei edistä elämää? Eihän harrastuksen kai ole tarkoituskaan edistää mitään, paitsi olla hauskaa ja ehkä kehittävääkin ajanvietettä. Jos se lapsi askartelee kotona, niin ei senkään tarkoitus ole edistää elämää, vaan olla kivaa ajanvietettä hänelle. Anna joku esimerkki joutavanpäiväisestä harrastuksesta? Jos tarkoitat jotain jääkiekkoa tai ratsastusta (ilmeisesti johonkin tällaiseen viittaat, kun puhut tuhansista eruroista vuodessa), mutta en mä nyt näe miten ne sen turhanpäiväisempiä olisivat kuin seurakunnan kokkikerho tai koulun bändikerho. Eri asia sitten, jos ei itse tykkää hevosista, mutta ehkä pystyt ymmärtämään, että joku muu voi tykätä?

Kuvittelen ymmärtäväni mihin tuolla kommentilla viitattiin, ehkä

Toisinaan tuntuu, että on vanhempia joiden suurin meriitti on päteä lapsensa kautta. Tyyliin meidän Pekka on uimajoukkueessa, pelaa jalkapalloa, soittaa poikkihuilua, harrastaa lukkopainia ja sen lisäksi hän käy laulamassa vanhainkodissa lauantaisin. Meidän Pekka on myös kympin oppilas. Meidän elämämme pyörii Pekan ja Pekan harrastusten ympärillä. Pekka niin nauttii tästä kaikesta.
Bullshit. Oikeasti Pekka haluaisi korkata kaljan ja kusta lammaspaimeneen.
Tästä koko paskasta ei seuraa mitään muuta, kuin strenssaantunut ihmisen alku, joka määrittää oman arvonsa sen perusteella miten suoriutuu kaikesta.

 

[nedr@]

Harrastus voi olla joko se urheilujoukkue tai vaikka lukeminen,minkä lapsi itse mieltää mukavaksi tekemiseksi. Hinnalla ei ole väliä,ei sen tarvitse olla mitään kallista ollakseen tosi harrastamista.