Mitä kotitöitä ehdit tehdä lapsen hoidon ohessa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kotiäiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No, koti on luonnollisesti aina taaperon ulottuvilta ns. riisuttu eli kissanhiekkalaatikko ei tosiaankaan ole saatavilla. En ymmärrä, miten jotkut juoksee koko ajan lastensa perässä estäen niitä tekemästä sitä ja tätä. Alle vuotiaan jatkuva kieltäminen on paitsi ikävää myös tehotonta, kun ei se vielä oikein ymmärrä... Meillä nuorin vuoden ja neljä kuukautta ja kaivaa koko ajan joka laatikkoa, jos ne ei ole ns. lukittuja...

Meilläkään ei ole montaa paikkaa, johon lapsilla on ehdoton EI! Ne taitaa ainoastaan olla digiboxi ja takka.
 
Kertokaahan nyt tehoaidit, että mihin te sen vauvan pistätte siksi aikaa, kun teette niitä kotitöitä? Varsinkin liikkuvan vauvan. Minä en saa yhtään mitään tehtyä, kun tuo muksu on pää lattiassa tai kissanhiekkalaatikossa tonkimassa heti kun minuutin verran keskityn johonkin muuhun. :ashamed:

sillon kun ei osannut liikkua oli liinassa tai sitterissä,liikkumaan kun oppi niin hyppykiikussa tai mukana touhussa,pieni lapsi saa aika hyvin aikansa kulumaan jo ihan pelkän kattilan kanssa.
Meilläkin oli vaihe kun vauva itki masuaan eikä viihtynyt hetkeäkään ilman syliä,sillon vaan suljin silmät sotkuilta ja tein ainoastaan pakolliset,eli pyykkien työntö koneesee/kuivumaan,ruoka,tiskit koneeseen.Imuroinnin ym tein kun ystävä tuli tunniksi pariksi hyssyttelemään vatsakipuista vauvaa eli noin viikon kahden välein.
 
mä luulen että stressasin vauvan (nukkui pienissä pätkissä ja viihtyi lähinnä vain sylissä) kanssa niin paljon, etten sen takia ehtinyt oikein mitään.. ja sitten taaperon kanssa ehti vielä vähemmän. Uuden opettelu oli se mikä eniten stressasi ja kokemuksen puute, kun ei tiennyt mikä on normaalia.. Nyt luulen, että osaisin ottaa toisen vauvan kanssa vähän rennommin, mutta se jää nähtäväksi.
 
Hmm. olin arjet jo yksin esikoisen aikaan, kuten hyvin paljon seuraavienkin vauva-aikoina. Näin ollen ei ole voinut valita, että mitä arjenaskareita en tekisi vauvan kanssa.
 
Meidän vauva oli ihan älyttömän itkuinen, piti kanniskella sylissä ja viihdyttää. Kun nukkui, tein ruuan, laitoin tiskit ja pakolliset pyykit kuivumaan. Toisilla unilla käytettiin koira lenkillä ja ehkä ehdin itse syödä sen ruuan.

Onneksi sitten kun lähti liikkumaan niin helpotti, ja 1-vuotiaasta ylöspäin pystyi tekemään jonkun tosi nopean ruuan (esim. joku kiusaus uuniin) lapsen hereilläollessa. Lisäksi helpotti, että senikäisenä jaksoi jo istua tönöttää rattaissa hereillä koiran lenkin ajan. Silloin aloin itse ehtiä päiväuniaikana esim. syödä kunnolla.

Ja epäilijöille: syö itse samalla kun pieni vauva kirkuu lattialla/sitterissä/liikkumattomassa sylissä. Ei onnistu ilman välitöntä pahoinvointirektiota. Onneksi vauva-aika loppui...
 
Kertokaahan nyt tehoaidit, että mihin te sen vauvan pistätte siksi aikaa, kun teette niitä kotitöitä? Varsinkin liikkuvan vauvan. Minä en saa yhtään mitään tehtyä, kun tuo muksu on pää lattiassa tai kissanhiekkalaatikossa tonkimassa heti kun minuutin verran keskityn johonkin muuhun. :ashamed:

En todellakaan ole tehoäiti. Mutta olen yrittänyt tehdä kodistani lapsiystävällisen eli kun vauva on oppinut konttailemaan yms ja ylettymään yhä ylemmäs, niin tarpeentullen olen nostellut pois vauvan ulottuvilta sellaiset tavarat, joihin hän ei saa koskea.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Viime talvena kun mulla oli 2 vauvaa + 1,5v, ehdin tekemään kaiken. Vauvat nukku pitkiä unia ja 1.5v tuli mun perässä :) Nyt ku on 2 1vuotiasta ja 2.5 niin aina ei ihan kaikkeaehdi tekemään. Tänään oon kuitenkin kerenny tyhjentämään ja täyttämään tiskikoneen, järjestelemään, pyyhkimään pölyt ja imuroimaan... aion vielä tehdä ruuan ja pestä pyykkiä. Viitsimisestä kiinni mun mielestä.
 
Lapsi on 1,5 v. ja teen kaiken hänen kanssa. Paitsi imuroin, koska hän jostain syystä yhä pelkää imuria hulluna. Mutta pyykit, tiskit, lattioiden pesu, tavaroiden järjestely, ruuan laitto yms. Tyttö antaa minulle pyykkejä koneesta ja minä pistän kuivumaan, sama astianpesukoneen kanssa, lattioita pestessä ja pölyjä pyyhkiessä lykkään rätin käteen ja "siivoaa" mun kanssa jne. On kyllä helppo lapsi ja viihtyy jo jonkin aikaa yksinkin.

Hänen vauva-aikanaan en ehtinyt juuri mitään. Hän ei viihtynyt yksin lattialla, nukkui levottomasti ja oli varsinainen tissitakiainen. Ja ekan äitinä minä herkkä pienellekin inahdukselle :) Mutta sen jälkeen kun täytti 8 kk. on koko ajan helpottanut, ja nyt 1 v. päivän jälkeen tämä on ihan lepokoti päiväkotityöhöni verrattuna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljäs_tulossa;25527825:
Vauvan kanssa nyt ehtii mitä vain, eri asia sitten tuollainen taapero tai kaksi, kolme yhtäaikaa :) Ja silloinkin ehtii sen taaperon kanssa, mutta lopputulos voi olla mitä vaan ja työ on melko hidasta.. Siis kun mulla on aina ollut tapana ottaa lapsi mukaan työntekoon :)

Eri asia sitten miksi pitäis koko ajan tehdä kotitöitä. On sitä muutakin.

Minulla taas niin päin että vauvan kanssa ei lähestulkoon mitään, taaperon kanssa vaikka miten paljon!
 
Kertokaahan nyt tehoaidit, että mihin te sen vauvan pistätte siksi aikaa, kun teette niitä kotitöitä? Varsinkin liikkuvan vauvan. Minä en saa yhtään mitään tehtyä, kun tuo muksu on pää lattiassa tai kissanhiekkalaatikossa tonkimassa heti kun minuutin verran keskityn johonkin muuhun. :ashamed:

no mä tein hommia silloin kun lapsi nukku päikkäreitä ulkona, kyllä siinä kolmessa neljässä tunnissa kerkee paljon tekemään ja osan jutuista tekee vaikka lapsi"touhuaa" mukana. esim pyykkejä voi laittaa kaappiin vauvan kanssaki.
 
[QUOTE="mamaa";25528111]Lapsi on 1,5 v. ja teen kaiken hänen kanssa. Paitsi imuroin, koska hän jostain syystä yhä pelkää imuria hulluna. Mutta pyykit, tiskit, lattioiden pesu, tavaroiden järjestely, ruuan laitto yms. Tyttö antaa minulle pyykkejä koneesta ja minä pistän kuivumaan, sama astianpesukoneen kanssa, lattioita pestessä ja pölyjä pyyhkiessä lykkään rätin käteen ja "siivoaa" mun kanssa jne. On kyllä helppo lapsi ja viihtyy jo jonkin aikaa yksinkin.

Hänen vauva-aikanaan en ehtinyt juuri mitään. Hän ei viihtynyt yksin lattialla, nukkui levottomasti ja oli varsinainen tissitakiainen. Ja ekan äitinä minä herkkä pienellekin inahdukselle :) Mutta sen jälkeen kun täytti 8 kk. on koko ajan helpottanut, ja nyt 1 v. päivän jälkeen tämä on ihan lepokoti päiväkotityöhöni verrattuna.[/QUOTE]

Lisäyksenä vielä, että asiaa helpottaa paljon se, että meillä ei ole juuri mitään vaaran paikkoja. Koti yhdessä tasossa, alalaatikoissa vain sellaista mitä saa penkoa, muutenkin aika pelkistetty sisustus. Nyt on vähän haasteellisempaa, kun on joku kiipeilyvaihe menossa ja kaiken päälle pitää koittaa kiivetä. On kuitenkin niin kiltti, että kun sanon että ei kiivetä tuon päälle niin uskoo. Ja jos isompaa vaaraa ei ole, niin annan lapsen kiivetä jotta oppii hallitsemaan kehoaan.
 

Yhteistyössä