Mitä konkreettista te TEETTE puolivuotiaiden lasten kanssa kotona?

[vieras]

Leikkiikö lapsi paljon yksin vai makaatteko / istutteko vieressä leikittämässä, pomputatteko sylissä vai laitatteko sitteriin?

Keskityttekö vauvan hereilläoloajan koko ajan siihen lapseen ja teette kotihommia kun vauva nukkuu? Yms.

 

[mä]

Istun koneella luen, syön ja siivoon. Vauva pääasiassa lattialla. Viihtyy hyvin yksin ja otan syliin vaan jos itkee.

 

[Minnie]

Puolvuotiaan kanssa mä olin aika paljon pihalla. Lapsi viihtyi hyvin katselemassa maisemia vaunuista käsin. Sit tein toki myös kotihommia vaik tyttö oli hereillä. Ja kävin suihkussa niin, että typy istui turvakukalossa kylppärin ovella =D

En oikeastaan paljoa leikkinyt leluilla yhdessä. Kirjoja katseltiin ja loruja ja lauluja, mut leluilla en leikkinyt yhdessä. Nyt kyllä leikitään nukeilla ja leikkimökissä sitten senkin edestä =)

 

[no meillä]

kun typy oli puol vuotias, leikittiin ja loruiltiin lattialla, tutkiskeltiin kotia ja käytiin puistoilemassa.
Babysitterissä ei ollut enää 6kk ikäisenä kun meinas tulla alas siitä jo paljon aiemmin,
lattialla oli välillä ihan itekseen jos tein ruokaa tms kun oli myös hereillä.
Siivosin kun nukkui, suihkussa kävin ku nukku tai vauvan kanssa yhessä,
ulkoiltiin kun oli vielä hereillä, osan päikyistä ehti nukkua ulkosalla myös.

 

[vieras]

Istun koneella luen, syön ja siivoon. Vauva pääasiassa lattialla. Viihtyy hyvin yksin ja otan syliin vaan jos itkee.

sääliks käy.. :'(

 

[halipupu harmaana]

Siitä on nyt jo vähän aikaa, mutta ainakin jumpattiin yhdessä, laulettiin ja leikittiin muskarissa opittuja juttuja, kateltiin ja leikittiin leluilla mm. legoilla, pallolla jne...

Tein kyllä myös kotihommia ja lapsi oli lattialla tai sitterissä, ei lasta tartte ihan koko aikaa viihdyttää.

 

[Piika-äiti]

Sen ajan kun vauva on tyytyväinen leluineen teen kotihommia. Kun tulee liian pahamieli ja alkaa vonuta, otan syliin tai liinaan ja tilanteen mukaan jatkan kotihommia tai keskityn vauvaan.

Yksin viihtyminen vaihtelee valtavasti, joskus joku twixpaperi on niin ihana, että sitä rapistellessa ja kieriessä, ryömiessä ja kurluttaessa menee puolisen tuntia, joskus ei mikään rekvisiitta riitä kinisemättömään viiden minuutin yksin oleiluun. Meillä on melkein kolme vuotias, ja häntä katsellen vauva viihtyy pitkiä aikoja lattialla.

Minä laulan lapselle, tanssin hänen kanssaan, luen runoja hänelle, selaamme ensimmäisiä kirjoja, heiluttelen silkkihuivia, leikitän peililelulla, ollaan häisäisäätä, körökörökirkkoa, nuotanvetoa ja kiertää kaartaa -tyyppisiä kutitusrunoja.

 

[Mum]

Meillä jo vähän vanhempi taapero, mutta jos olen lapsen kanssa kahdestaan, olen aina suurimman osan ajasta ihan aktiivisesti hänen kanssaan ja päiväunien ajan rentoudun omien juttujen parissa tai nukun. Kotihommia tehdään meillä silloin, kun molemmat on kotona.

En kuitenkaan välttämättä hösää mukana lapsen leikeissä koko aikaa, vaan annan lapsen viihtyä itsekseen, jos on viihtyäkseen. Olen siinä lähistöllä saatavilla kuitenkin ja perään katsomassa.

Puolivuotiasta en kyllä varmaan juuri sitterissä pitänyt. Lattialla oltiin, että sai treenailla liikkumista. Sylissä meillä on myös oltu paljon. Kirjojen katselu oli siinä(kin) iässä kivaa, samoin sellaiset pinottavat lelut, pallot jne.

 

[Rauhoittukaa]

Sopivassa suhteessa syliä ja rauhassa esim jumppamatolla oloa. Moni (varsinkin esikoisen) äiti luulee että vauvaa pitää koko ajan olla viihdyttämässä tai heiluttamassa lelua nokan edessä tms. Antakaa joskus niitten olla rauhassakin, sitäkin vauva tarvitsee. Meillä on sitterissä, leikkii jumppamatolla, kierii mahalleen ja takaisin, lauleskellaan, käydään vauvakerhossa, jumppaillaan ja ulkoillaan.

 

[sähköhellaElla]

Me käydään paljon kaupoilla ja kylässä. Meidän vauva tuntuu viihtyvän muualla tosi hyvin, joskus jopa paremmin kuin kotona, on niin uteliasta sorttia. Mutta kyllä me siis kotipäiviä pidetään ainakin muutama viikossa, jolloin ei käydä muualla kuin omalla pihalla tai lähikaupassa vaunuilla. Kotona lapsi leikkii aika paljon lattialla ja minä teen välillä kotihommia siinä lähellä ja juttelen vauvalle. Välillä olen itsekin siinä vieressä ja katsellaan vauvan leluja yhdessä, kieritellään palloa (vauva lähinnä syö sitä, mutta aina kun karkaa niin vieritän takas ), lauleskellaan (loruja en montaakaan valitettavasti osaa), välillä halitaan vauva kun tykkää sylissä ollessa tutkia mun kasvoja ja näprää kaulakoruani. Välillä laitan ihan hetkeksi kaukaloon, jos esim. käyn vessassa, kun sitteriin on jo liian painava ja muutenkin siinä jo istuskeli niin en uskalla pitää. Toisaalta eipä vauva siinä koskaan viihtynytkään...

 

[kumikameli]

Sen ajan kun vauva on tyytyväinen leluineen teen kotihommia. Kun tulee liian pahamieli ja alkaa vonuta, otan syliin tai liinaan ja tilanteen mukaan jatkan kotihommia tai keskityn vauvaan.

Yksin viihtyminen vaihtelee valtavasti, joskus joku twixpaperi on niin ihana, että sitä rapistellessa ja kieriessä, ryömiessä ja kurluttaessa menee puolisen tuntia, joskus ei mikään rekvisiitta riitä kinisemättömään viiden minuutin yksin oleiluun. Meillä on melkein kolme vuotias, ja häntä katsellen vauva viihtyy pitkiä aikoja lattialla.

Minä laulan lapselle, tanssin hänen kanssaan, luen runoja hänelle, selaamme ensimmäisiä kirjoja, heiluttelen silkkihuivia, leikitän peililelulla, ollaan häisäisäätä, körökörökirkkoa, nuotanvetoa ja kiertää kaartaa -tyyppisiä kutitusrunoja.

tähän peesi, miinus tuo kolme vuotias

 

[voihan]

no, ei äidin/isän tarvii olla 24/7 mikään viihdytyskeskus kuitenkaan... Realismia! Eikä vauvankaan kannalta palvele tarkoitusta jos joku hässää vieressä jatkuvasti. Kyllä yksinleikkiä saa/pitää olla sopivassa suhteessa! Enkä jaksa uskoa että joku leikkii/laulaa/tanssii/ihmettelee vauvan kanssa kuukausitolkulla joka hetki.

 

[liikkuvaa väkeä]

Meillä 6-kuiset jo nousivat pystyyn ja alkoivat kulkea puuuta pitkin ja usein kaatuilivat. Sai varoen olla aina. Ei pysyneet enää pikoillaan. Yksi käveli 8kuisena, toinen 9-kuisena ja yksi 10-kuisena.

 

[jep]

Meillä 6-kuiset jo nousivat pystyyn ja alkoivat kulkea puuuta pitkin ja usein kaatuilivat. Sai varoen olla aina. Ei pysyneet enää pikoillaan. Yksi käveli 8kuisena, toinen 9-kuisena ja yksi 10-kuisena.

Sama täällä..!! Vähä vailla 7kk noustiin pystyyn ja nyt sitten kyylätään perässä.. Hirvee touhotus kokoajan.. Varsinaisesti ei "tarvii"viihdyttää..

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Me taas ollaan kotona aika paljon, tykkään itse eniten näistä päivistä kun ei ole tarvetta mennä minnekään (kotikissa )

Jonkun verran vauva on yksistään lattialla, siinä viihtyy tosi hyvin ja etenkin nyt kun on oppinut liikkumaan. Tutkii jotain lelua tai tavoittelee jotain kauempaa ja ryömii hi_taas_ti sitä kohti. Sinä aikana teen sitten jotain pieniä kotihommia alta pois.. tai kurkkasen koneelta jotakin :snotty: Neuvolassa taisi olla puhettakin siitä että ihan hyvä vaan tehdä kotitöitä lapsenkin aikana, samalla selostaen mitä on tekemässä jos lapsi on esim. sitterissä katsomassa.

Yhdessä sitten myöskin tutkitaan niitä leluja tai sijoittelen niitä vähän kauemmaksi niin että kannustan niillä liikkeelle. Lauletaan yhdessä ja tehdään loruleikkejä, hyppyytän ja halaillaan. Välillä vaan kanniskelen sylissä ja vauva siitä katsoo ympärilleen, tutustutaan yhdessä koiraan. Luetaan ensikirjoja. Leikitään huivilla (sellaista kevyttä huivia heilutan päälle, vauva tykkää ihan hirveästi!) tai minun hameen helmalla

Sitterissä on vain sen ajan kun syötetään soseita tai jos käyn suihkussa niin otan sitteriin mukaan, tosin yleensä käyn sitten suihkussa kun mieskin on kotona.

 

[Rötväles]

Anna Wahlgrenia lainatakseni "Lapsesta ei saa tehdä kodin keskipistettä, vaan lapsen on oltava kodin keskipisteessä. Yksi parhaista neuvoista mitä olen kuullut.