Mitä ihmettä?

[hoo moilanen]

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kolme vuotta. Kaksi ekaa vuotta asuimme samalla paikkakunnalla, mutta tämän kuun alusta muutin toiselle paikkakunnalle opiskelun vuoksi. Poikaystäväni ei voinut vielä muuttaa perässäni,koska opiskelee ja tekee töitä kotikaupungissaan.

Poikaystäväni käytös on muuttunut viikon sisällä aivan yllättäen. Hän vastailee minulle puhelimessa väliinpitämättömästi usein äänessään jopa vihaa. Hän ei pahemmin minulle enää soittele ja kun minä soitan ei hän useinkaan vastaa puhelimeen. Myöskään viesteihini en saa vastausta. Kun hän sitten vaivautuu soittamaan,tuntuu että poikaystävälläni on kiire lopettaa puhelu milloin mistäkin syystä; ""olen kaverin kanssa"", ""akku loppuu kohta""...

Lisäksi minä olen se, joka keksii puheenaiheet. Jos kysyn, mitä olet tänään hommaillut saan vastaukseksi ""en oikeen mitään"". Jos taas kerron jonkin asian mikä minulle on tapahtunut saan vastaukseksi ""a-ha"".

Olen todella surullinen, enkä tiedä mitä tällainen käytös oikein tarkoittaa ja mitä oikein tapahtuu. Kysyin murulta tänään, että mikä nyt on vialla. Olenko minä tehnyt jotakin pahaa, ärsytänkö jotenkin, oletko löytänyt uuden...mutta kaikkiin on vastaus ei.

Olen todella surullinen, sillä tällainen alakuloisuus ja jos voisi sanoa jopa töykeä käytös ei kuulu poikaystäväni käyttäytymiseen. Jotain on pakko olla vialla. Miksi hän ei voi kertoa sitä minulle? Kokemuksia? Myös miesten näkökulmaa kaipailen!

 

[ohhoh]

Kuulostaa mun mieheltä.
Paa vaihtoon ja sassiin, fiksumpiakin on tarjolla!

 

[ikävä]

Entäpä, jos hänen tekisi mieli sanoa, että hänellä on ikävä, mutta ei saa muotoiltua sitä luontevasti, kun se ahistaa. Sinun äänesi kuuleminen tuntuu 'pahalta', kun olet kaukana, niin että ette voi tavata. Ikävä häiritsee puhumista ja saa kuulostamaan töykeältä.

 

[niin]

Viisaasti sanottu tuo edellinen!
(alan itsekin miettiä...)

 

[no mie]

tai sitten se lurjus on löytäny uuden ja yrittää nyt saada sinut jättämään hänet??? ettei ite joutuis tekeen paska hommia....

 

[jhyt]

toi mitään viisasta sanottu ole vaan loogikkaa!
se on tällaista 1+1 = 2 miehen käytöstä ei tarvitse muuta kuin arvaa mistä tommonen kusipää käytös johtuu..

 

[Nonna]

Ai että on poikakaverilla ikävä, kun ""akku loppuu just"" tai ""olen kaverin kans, en voi puhua.""

Jos ikävä olisi, niin soittaisi itse ja usein! Täähän on silkkaa matematikkaa.

Naisilla on aina tapana kierrellä ja keksiä kaikenlaisia omia selityksiä, hakea miehen käytöksestä jotain muuta kuin sitä, mitä se selkeästi on. Että kun se ei nyt puhu mulle mitään ja on niin kuin välinpitämätön, niin olisko se mahdollisesti niin suuren rakkauden vallassa, ettei se pysty mitään puhumaan, suorastaan mykistynyt... Kaikkee muuta, kuin sitä, että se mies on todella vaan - sori nyt - välinpitämätön.

Eiks helpointa olis kysyä mieheltä itseltään, että missä mennään. Ja pyytää miestä soittamaan silloin, kun on aikaa ja halua siihen.

 

[salapoliisi]

Tämä on starttikirjoitus.
En sano provo koska kirjoituksessa ei ollut mitään niin negatiivista. Starttikirjoittajat ottavat aiheen jossa jokainen tuntee itsensä puhutelluksi ts arvelee voivansa vastata. Näin pidetään elämää palstalla. Valitettavasti tunnistan tämän ihmisen käsialan jo kaukaa.
Kirjoituksen sisältö on fiktiivinen.

 

[utelias]

Miksi sanoit valitettavasti? Onko sinulla jotain negaatioita kyseistä ihmistä kohtaan?

 

[Tuttu juttu]

Olen itse käyttäytynyt aivan samalla tavalla joskus nuorempana. Silloinen tyttöystävä asui kaukana ja näimme toisiamme vain viikonloppuisin.

Niinkuin arvaat, uusi ja mielenkiintoinen tyttö löytyi läheltä, mutta en iljennyt sitä tyttöystävälle kertoa päin naamaa. Raukkamaisesti, täytyy myöntää, yritin kohdella tyttöystävää huonosti, en soitellut, en vastannut puhelimeen ja jos vastasin, niin puhe oli just niin mielenkiinnotonta kun nyt itse kuvailet.

Eli, pelkään pahinta! Suosittelen että tenttaat poikaystävääsi kunnolla kun seuraavan kerran tapaatte kasvotusten. Niin se minunkin ex-tyttöystävä sai asian ulos puristettua.

 

[salapoliisi]

""Valitettavasti tunnistan...""

Ei minulla ole mitään tätä henkilöä vastaan. Kirjoitin tunnistavani VALITETTAVASTI hänen kirjoituksensa = menee pohja pois stoorilta kun tiedetään että on keksitty juttu. En kirjoittanut tunnistavani hänen valitettavaa tekstiään.

 

[hoo moilanen]

En usko että ikävä voisi aiheuttaa tällaisen reaktion. Luullakseni tunnen poikaystäväni kolmen vuoden perusteella jos en hyvin niin ainakin kohtalaisen hyvin. Tiedän miten hän käyttäytyy kun hänellä on ikävä; soittelee paljon, pyytää käymään, lähettelee hyvän yön suukkoja jne. Nyt hän vain tuntuu niin etäiseltä.

 

[NIIN]

No ikävä kyllä jotkut imbesillit miehet eivät sitten saa sanotuksi, etteivät halua jatkaa suhdetta! Tuo on kiduuttavaa.

Kysy haluaako olla vielä kanssasi yhteydessä? Jos vastaus on jotain muuta kuin yksinkertaisesti HALUAN. Niin ota vihjeestä opiksesi.

Ikävä kyllä mies ei halua jatkaa suhdetta kanssasi enää.

 

[hoo moilanen]

Valitettavasti olet huono salapoliisi.
Kirjoituksen sisältö ei todella ole fiktiivinen vaan totisinta totta. Olen todella henkisesti väsynyt poikaystäväni käytöksen takia. Lopuksi voinen vielä lisätä sen, etten ole aiemmin tänne edes kirjoittanut, ei ole ollut tarvetta. Lukenut olen kyllä silloin tällöin.

 

[hoo moilanen]

Itseasiassa tätä samaa olen tässä viikon aikana ehtinyt pohdiskella. Olen kysynyt asiaa suoraan häneltä mutta poikaystäväni on kieltänyt sen joka kerran sanomalla: ""En tarvitse toista.Tiedät hyvin, että sanoisin sinulle jos en haluaisi olla kanssasi enää.""
Itsekin nimittäin mietin sitä miten helppoa on vain yksinkertaisesti jättää vastaamatta soittoihin. Kun sitä on tarpeeksi tehnyt toinen kyllästyy väistämättä ja laittaa poikki. Eipä tarvitse sitten tehdä sitä ""likaista työtä"".

Seuraavaksi mieleen tuli sitten sellainenkin asia, että onkohan tullut tehtyä syrjähyppy ja nyt raukkaparka kieriskelee huonossa omassa tunnossaan...

Pari kertaa aikaisemmin poikaystäväni on ollut todella vihainen ja ärtyinen. Kun olen kysynyt mikä hätänä ,hän on sanonut suoraan ""Ole kiltti, älä puhu minulle nyt mitään. Haluan miettiä tämän asian rauhassa."" Olen ymmärtänyt jättää rauhaan. Kun hän on saanut mietiskellä asiansa rauhassa hän on tullut itse juttelemaan asiasta minulle ja pyytänyt anteeksi huonoa käytöstään.

Kummallista tässä on nimenomaan se, että olemme aina tähän asti pystyneet puhumaan asioista ilman riitoja. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, etten saa poikaystävääni mitään kontaktia tämän asian puitteissa. Hän ei ole mitenkään kommentoinut edes siihen, kun kerroin että minulla on todella paha olla. Eikö jo siinä vaiheessa voisi toiselle sanoa, että kuljetaan omia polkuja jos sitä kerran haluaa?

Huokaus, en ymmärrä mistään mitään. Alan olla jo aika väsynyt.

 

[hoo moilanen]

Tätä itse pohdiskelin. Kysyin häneltä asiaa jopa kahteen kertaan ja vastaus oli molemmilla kerroilla ""En tarvitse toista. Tiedät varsin hyvin, että kertoisin sinulle jos en haluaisi olla kanssasi enää"".

Puhelun päätteeksi tein testin ja lähetin paljon suukkoja. Vastaus: ""suukkoja"". Sanoin myös, että on kova ikävä ja että rakastan häntä koko sydämestäni. Vastaus: ""samoin sinua"".

En tajua ollenkaan missä mennään...

 

[A-ha]

""Näin pidetään elämää palstalla.""
Ja sä sitte iha pokkana väität että tällä palstalla on hiljasta?
Voi sissus!
Taidat olla ite ""starttikirjoittelija"".

 

[kokemus]

Pakko sanoa, et tuli heti mieleen juuri tuo mitä itsekin ja muutama muukin epäili eli toinen nainen...

Ex-poikaystäväni käyttäytyi JUURI SAMALLA TAVALLA, kun oli ihastunut toiseen. Kun kysyin asiasta niin ei myöntänyt. Jonkin aikaa tilannetta seurattuani sain selville keneen hän oli ihastunut ja kysyin häneltä asiasta suoraan. Kovasti poikaystäväni ihmetteli, et mistä voi tietää hänen ihastuksensa, mut myönsi lopulta ja sanoi, et haluis yrittää seurustelua tuon toisen kanssa. Yhteisestä sopimuksesta sitten erosimme.
Poikaystäväni ei kuitenkaan ollut pettänyt mua. Tämän tiedän varmuudella erinäisistä syistä.

Eli voisiko olla, et sunkaan gubbe ei ole ehkä vielä pettänyt sua, mut on ihastunut toiseen eikä oikein tiedä mitä tekisi itsensä/teidän suhteenne. Tai voi olla jo jotain säpinääkin toisen kanssa, mut ei vielä mitään varmaa tai kuitenkin tykkää sustakin ja ratkaisevan liikkeen teko on vaikeaa.

Sinuna eroaisin ystävinä vielä kun se on mahdollista vedoten mm. siihen, et vaikuttaa siltä et molemmat/pooikaystäväsi tarvitsee miettimisaikaa. Voihan olla, että hetkellinen ero selvittää myös poikaystäväsi pään eli voi haluta takaisin sut. Mun exäni olisi eromme jälkeen halunnut mut uudestaan takaisin edes yrittämättä seurustelua tuon ihastuksensa kanssa, mut mä en jaksanut enää sellaista vääntöä. Niinpä hän sitten päätyi lämmittelemään tuota ihastustaan, mut siitäkään ei tullut mitään vakavaa... Joskus elämä menee näinkin.