Ajattelen lyhyistä avioliitoista yleensä näin:
1) Yhdessä on oltu jo pidempään ja suhteessa on ollut ongelmia jo ennen avioliittoa. Naimisiin menemällä yritetään nyt jotenkin korjata suhdetta - huonolla menestyksellä.
tai
2) Pari ei ole tuntenut toisiaan kuin lyhyen aikaa ennen avioliittoa - ei mikään ihme ettei liitto kestä, kun ensihuuma alkaa haihtua ja arki tulee vastaan.
tai
3) Jompikumpi osapuoli rakastuu tulisesti johonkin kolmanteen osapuoleen ja pettää.
tai
4) Toinen osapuoli alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti tai tekee jotain muuta täysin anteeksiantamatonta.
1) Yhdessä on oltu jo pidempään ja suhteessa on ollut ongelmia jo ennen avioliittoa. Naimisiin menemällä yritetään nyt jotenkin korjata suhdetta - huonolla menestyksellä.
tai
2) Pari ei ole tuntenut toisiaan kuin lyhyen aikaa ennen avioliittoa - ei mikään ihme ettei liitto kestä, kun ensihuuma alkaa haihtua ja arki tulee vastaan.
tai
3) Jompikumpi osapuoli rakastuu tulisesti johonkin kolmanteen osapuoleen ja pettää.
tai
4) Toinen osapuoli alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti tai tekee jotain muuta täysin anteeksiantamatonta.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Asian vierestä:
Jokaisella on varmaan syynsä. Me mentiin maistraatissa naimisiin 15 vuoden yhdessäolon jälkeen. ja ainoa syy siihen on miehen työkomennus. Perhesopimuksen tekevän pitää olla avioliitossa komennuksen alkaessa.
mä tiedän yhden parin jossa oli ongelmia jo ennen häitä,eivät vaan "kehdanneet" perua niitä ku anoppi ym sukulaiset niin innoissaan niitä järjesteli. toisen äiti otti jopa lainaa että sai järjestettyä ne unelma häät,kaikki olikin juhlissa niin viimesen päälle ja kaunista,ihanat juhlat. mutta eipä menny kuin muutama kk niin pari muutti erilleen,alle vuodessa oli jo ero selvä :/ siinä sitten äiti makseli lainaa pois vaikka pari oli jo eronnut...
A
Asian vierestä
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tottamooses jokaisella on omat syynsä tuohon, kuten kaikkeen muuhunkin. Se ei kuitenkaan ollut pointtina mun kirjoituksessani.
V
v
Vieras
V
vieras
Vieras
Mulle on ihan sama. Ei ole mun asia hyväksyä tai olla hyväksymättä, kuten ei ole kenenkään teidän muidenkaan.
Ystäväni meni onnellisena naimisiin ja vuoden sisällä tuli ero kun selvisi että miehellä oli suhde toiseen. En todellakaan ajattele yhden yhtä negatiivista ajatusta ystävästäni tämän takia -enkä salli kenenkään muunkaan ajattelevan. Avioliittoonkin mentiin kun suhde voi ystäväni mielestä hyvin ja seurusteltu oli lähes viisi vuotta.
Ystäväni meni onnellisena naimisiin ja vuoden sisällä tuli ero kun selvisi että miehellä oli suhde toiseen. En todellakaan ajattele yhden yhtä negatiivista ajatusta ystävästäni tämän takia -enkä salli kenenkään muunkaan ajattelevan. Avioliittoonkin mentiin kun suhde voi ystäväni mielestä hyvin ja seurusteltu oli lähes viisi vuotta.
A
Aune
Vieras
No itse olen aika harkitseva luonteinen ihminen.
Mutta jos menisin naimisiin niin ei eroa hakisin aivan varmasti sillä sekunnilla jos mies
a) Pettäisi minua
b) Olisi väkivaltainen
c) Tekisi jotain pahaa lapsille (hyväksikäyttö tms.)
Ja sillä ei olisi mitään merkitystä olisinko ollut naimisissa 60 vuotta vai 6 päivää.
Mutta jos menisin naimisiin niin ei eroa hakisin aivan varmasti sillä sekunnilla jos mies
a) Pettäisi minua
b) Olisi väkivaltainen
c) Tekisi jotain pahaa lapsille (hyväksikäyttö tms.)
Ja sillä ei olisi mitään merkitystä olisinko ollut naimisissa 60 vuotta vai 6 päivää.
H
HelloShitty
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja pienenhetken:Alkuperäinen kirjoittaja Asian vierestä:
no sanos muuta. me on oltu yhdessä 9vuotta, kolme lasta saatu ja kaikki mitä meillä on,on yhteistä kun niin nuoresta on yhdessä oltu. en ymmärrä miksi kaikki kyselee millon mennään naimisiin,kun ei se muuttais mitäänjos erotaan niin kaikki menee tasan,jos ollaan yhdessä niin mikään ei muutu.
jos naimisiin mentäis niin pitäisin varmaan oman sukunimen,eli sekään ei voi ollla se "syy"
Mites sitten perinnönjako-hetkellä?
Enkä tarkoita, että sun tarvitsisi välttämättä olla se joka jää eloon ja taistelee omasta osuudestaan...
mitä hyväksymistä niissä on.. jos ei onnistu niin ei onnistu. itse ehdin olla naimisissa 1v9kk, mutta kun toinen puolisko ei sitä enää halunnut niin minkäs teet, ei siinä kehtaamisia kysellä. kyllähän itsestä tuntuu pahalta eroaminen, varsikin kun meni sillä ajatuksella naimisiin että yhdessä ollaan koko ikä, mut en ole kyllä osannut ajatella että joku paheksuisi sitä että ero tuleekin niin pian avioitumisen jälkeen.
2v ehdittiin olla naimisissa kun ukko päätti että haluaa elää vapaana ilman mitään sitoumuksia... No mitäpä siihen sanomaan, varsinkin kun viikko ilmotuksen jälkeen avioeropaperit ootti keittiönpöydällä kun tulin kotiin... Turha oli enää ruikuttaa takas..
Eroava pari varmasti itse tietää syyt siihen eroon.kertoo muille jos haluavat tai sitten eivät.
itsellä päättyi liitto alle vuodessa,enkä nyt jaksa alkaa syitä erittelemään... :snotty:
mun mielestä säällittävintä olisi kituuttaa kurjassa liitossa hamaan tappiin asti vain sen tähen että miettii toisten mielipiteitä.
itsellä päättyi liitto alle vuodessa,enkä nyt jaksa alkaa syitä erittelemään... :snotty:
mun mielestä säällittävintä olisi kituuttaa kurjassa liitossa hamaan tappiin asti vain sen tähen että miettii toisten mielipiteitä.