MISTÄ SYISTÄ OLETTE YH?

Minäkin
Ekan kerran yh:ksi koska 4-vuotta kestänyt suhde muuttui lapsen myötä. Olin käytännössä yksinhuoltaja ennen eroa, mies oli vain töissä, harrastuksissaan ja lopulta tuli kuviin toinen nainen, joka johti lopulliseen eroon.
Toisella kerralla ja toisen neljän vuoden päästä, eri mies,vähän saman tyylinen kuvio. Lapsen synnyttyä olin käytännön yh, mies aina töissä, työmatkoilla ja kävi kotona vain viikonloppuisin nukkumassa ja viihdyttämässä itseään. Lisäksi hoiti raha-asiansa todella välinpitämättömästi ja yritti saada minut taloudelliseen konkurssiin mukanansa.
Lapset vain muuttavat parisuhdettaa, toiset suhteet ja ihmiset kestävät sen, toiset eivät. Ja moni "onnellinen" perheenäiti elää varmasti samanlaisessa tilanteessa, joista itse erosin. Meistä kaikki kun eivät halua olla yksinhuoltajia kaksin, vaan ovat sitä mielummin ihan yksin! =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.09.2005 klo 10:02 ihmettelijä kirjoitti:
Taisipa kolahtaa aika monen yh:n nilkkaan kuin tuli niin kärkkäitä vastauksia :LOL:
Moni nainen haluaa perheen vaikka väkisin. vaikkei parisuhde toimikaan, niin lapset on saatava. todella itsekästä ajattelua. Siinä ei lapsia ajatellal vaan itseään, jos vaikka tämä sittenkin toimii. Suomessa olisi huomattavasti vähemmän ruikuttavia yh-äitejä, jos vain olisivat ensin miettineet suhteen toimivuutta ennen kuin aletaan tekemään lapsia. Kuinka moni yh-äiti voi sanoa suoraan sydämestä, että suhde oli tosi hyvällä mallilla kun lapsia tehtiin. En sääli yhtään teitä ruikuttavia yh-äitejä, joiden exät ovat viinaan meneviä. Ja jos vieraissa pitää käydä, se kielii jo suhteen vaakalaudasta. Kyllä te olette olleet naiiveja. Kyllähän rakkaus on ihmeellistä, mutta eiköhän suurin syy ole siellä rakkauden takana piilossa se asia, ettei osaa olla yksin tai haluaa väen väkisin perheen. ette te itse ole edes kypsiä äideiksi jos olette huomanneet suhteen olevan huonoissa kantimeissa, mutta yhä teette lapsia!!!!
Rehellisesti sanottuna: olet aika sairas tai vain kade tai provo. Silläkö voi kuitata, että kun tulee kärkkäitä vastauksia tuollaiseen paskan heittoon mitä harrastat, niin olet oikeassa. Elämäsi on aika yksipuolista ja tylsää kun tarvitsee tuollaista viihdykettä kankkia.

Ja ennenkuin mitään sanot, en ole yh. Mutta kuitenkin elämää nähnyt sen verran, etten syyllistä yksin olevia .
 
Selailin tuossa sivuja ja otsikoita ja ajttelin, että tuossa voisi olla ihan opettavainen juttu:

No, ja sen opettavuus oli siinä, että jos ihminen (joka väittää olevansa fiksu, sivistynyt ja onnellinen) voi kirjoittaa tuollaista tekstiä, niin kaiken väittämänsä voi unohtaa.

Jotain on todella pahasti vinossa omasssa elämässäsi ap!

Ja sen toisin sanoen -tekstin oli taaatusti kirjoittanut sama aloittaja mutta eri nimellä.

Toivon sinulle ihmettelijä, että huomaat miten onneton ja sairas olet (olet sitten provo tai todellinen) ja haet apua!
 
Eiköhän ydinperheissä ole myös väkivaltaisia, alkoholisti-isiä, mutta äidit eivät ole jostain syystä lähteneet. Jos em. syynä eroon tai jatkuva pettäinen on lasten ja äidin edun mukaista ehdottomasti lähteä elämään omaa tasapainoista elämää. Ei se ydinperhe ole aina se paras vaihtoehto.
 
minä myös
Minäkään en ole yh, ja kyllä ihmettelijää ihmettelen kovasti... et ole tainnut saada purkaa negatiivisia tunteitasi aikoihin... mutta toivottavasti helpotti! =)

Se helpottaa, kun antaa tulla kaiken ulos, mikä harmittaa ja kismittää. Mulla itselläni vaan usein tulee paha mieli jälkeenpäin jos tulee rähjättyä sellaiselle/sellaisille joilla ei oikeastaan ole osaa eikä arpaa omaan pahaan olooni. Valitettavasti sen huomaa vasta jälkeenpäin, mutta onneksi anteeksi pyyntö on keksitty!

Ja sitten aiheeseen. Joku kirjoitteli että mies yritti viedä mukanaan taloudelliseen konkkaan. Meillä kanssa mies ei osaa yhtään huolehtia raha-asioistaan ja tämän tästä on nostellut lasten tililtä "lainaks". Euroakaan ei ole sinne ennakkoon laittanut, siis lapsille säästöön tarkoitan. Nykyisin minäkään en enää laita, vaan säästän ne rahat omalle tililleni...
 
Rohkeutta ja voimia
Minäkin täälä ihmettelen ihmettellijää. Älkää rakkaat yksinhuoltaja äidit ottako tommosta pahaa ihmistä tosissanne!!! Ihmettelijä kertoo enemmän oman sielunsa tilasta paapomalla tommosta katkeraa tekstiä.. Olen itse onnellisesti naimisissa lapsen isäni kanssa eikä IKINÄ tulisi mieleen sanoa noin rumasti RYHMALLE IHMISIÄ joiden tilannetta ei tunne lapikotaisin. Tuskin moni hullun ja sairaan miehen kanssa tahallaan lahtee lapsia hommaamaan. Olen monesti miettinyt pienen lapsen äitina miten te yh äidit jaksatte, nostan teille hattua ja KUMARRAN ERITTAIN SYVÄSTI että jaksatte yksin hoitaa lapsia yksin :flower:
Maailmassa löytyy ilkeitä ihmisiä, ja niiden kannattaa paasata ihan yksinään, säälittää itseasiassa tuota ihmettelijää, sinulla ei ihan selväastikikään ole itsella asiat hyvin, et viitsisi purkaa sitä ihmisryhmään joka on jäänyt niiden lapsien kanssa eikä hylkää heitä vaikka isä on hylännytkin joissakin tapauksissa. :flower:
 
ex-yh
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.09.2005 klo 10:02 ihmettelijä kirjoitti:
Taisipa kolahtaa aika monen yh:n nilkkaan kuin tuli niin kärkkäitä vastauksia :LOL:
Moni nainen haluaa perheen vaikka väkisin. vaikkei parisuhde toimikaan, niin lapset on saatava. todella itsekästä ajattelua. Siinä ei lapsia ajatellal vaan itseään, jos vaikka tämä sittenkin toimii. Suomessa olisi huomattavasti vähemmän ruikuttavia yh-äitejä, jos vain olisivat ensin miettineet suhteen toimivuutta ennen kuin aletaan tekemään lapsia. Kuinka moni yh-äiti voi sanoa suoraan sydämestä, että suhde oli tosi hyvällä mallilla kun lapsia tehtiin. En sääli yhtään teitä ruikuttavia yh-äitejä, joiden exät ovat viinaan meneviä. Ja jos vieraissa pitää käydä, se kielii jo suhteen vaakalaudasta. Kyllä te olette olleet naiiveja. Kyllähän rakkaus on ihmeellistä, mutta eiköhän suurin syy ole siellä rakkauden takana piilossa se asia, ettei osaa olla yksin tai haluaa väen väkisin perheen. ette te itse ole edes kypsiä äideiksi jos olette huomanneet suhteen olevan huonoissa kantimeissa, mutta yhä teette lapsia!!!!
TOTTA PUHUT. Näin se menee.
Kyllä minä tunnistan itseni tuolta sinun piikittelyn takaa.
Olin nuori, halusin kovasti perheen, pysyvyyttä. Että olisi joku jota rakastaa ja joku joka rakastaisi minua.

HEikko itsetunto oli sillä kaverillakin, ei se muuten olisi niin huonosti minua kohdellut, vaan olisi näin epäkelvon ihmisen jättänyt.

Jälkeenpäin kun katson, tiedän että olisimme eronneet aiemminkin, kun tuli semmonen elämäntilanne että hän asui ja toimi vajaan vuoden muualla, ja sähläsi tyttösten kanssa.. mutta olin tuolloin raskaana, joten ei erottu. Hän tuli takaisin ja yritettiin pereh-elämään, nuoria oltiin, mutta kaverin oli vaikea sitoutua perheeseen ja lapseen ja tajuta vastuunsa, ei voinut enää elää nuoren elämää.

Lapsi oli toivottu ja haluttu.

Toisen lapsen jälkeen tajusin, ettei se elämä sen miehen kanssa koskaan muutu, se on aina semmosta, enkä jaksa sitä. Alistamista. Koko ajan. En jaksanut enää. Kun mikään ei kelvannut ikinä.

Ero oli hyvä ratkaisu enkä uikuttanut elämäni raskaudesta koska se oli helpompaa kuin ei ollut aikuista lasta hoidettavana, oli vain ne omat.
En valittanut rahan vähyyttä, sillä nyt pystyin itse päättämään mihin meidän rahat käytetään enkä ollut tilivelvollinen kenellekään ostoistani tai tekemisistäni.
Kavereita oli, en ollut yksinäinen.
Lapset sain hoitoon tai isälleen, joten pääsin iltarientoihinkin.
Seksiä en kaivannut, en tykännyt siitä. Kokemus oli vain tämän kanssa seksistä, ei kummosta siis.
En valittanut töiden määrästä tai siitä että vastuu oli vain minulla yksin: niin se oli ollut sitä ennenkin, nyt oli helpompaa kun ei ollut kuin omat lapset ja se jatkuva riitely loppui.

Silloin ei ollut nettiyhteyttä olemassakaan, kukaan ei voinut kuvitellakaan tämmöstä tulevan,esihistoriallisella 80-luvulla. joten en päässyt nettiin kertomaan hyvästä elämästäni.
 
Mä ainakin tiesin jo lapsentekovaiheessa minkälainen sen isä on. Että hänestä ei ole kokopäiväiseksi isäksi, toisinsanoen vastuuta kantamaan. Yritettiin kuitenkin lapsen synnyttyä vähän aikaa asua yhdessä kun hän sitä niin kovasti halusi. Ajattelin olevani sen hänelle velkaa ja kokeiltiin, mutta ei siitä mitään tullut hänen epävakaan elämäntyylin takia. En voinut antaa lapsen kasvaa sellaisessa kodissa, kun tiesin että voin tarjota parempaa!

En nähny kyllä mitään ongelmaa siinä että "jäin" yh:ksi. Otin vastuun lapsesta siinä vaiheessa kun päätin raskaaksi hankkiutua. Minä kyllä pystyn lapsen elättämään tulevaisuudessakin. En siihen miestä tarvitse.

Kai olen sitten itsekäs kun halusin lapsen. Mutta tosiaan, onko asia sitten jotenkin eri jos ollaan naimisissa, eikö lapsen haluaminen silloinkin ole aivan yhtä itsekästä?

En ole riistänyt lapselta isää.Hän on työtön minkä takia hänellä riittää lapselle paljon aikaa ja heillä on hyvä suhde. Tapaamis- ja kasvatusasiat hoidamme yhdessä, ilman katkeruutta ja riitoja, koska molempien mielestä se on parasta lapselle.

Jos lapsen isä tulevaisuudessa haluaa osallistua enemmän tähän vastuun kantamiseenkin niin ei mulla mitään sitä vastaan ole, mut jos ei niin hänen antama rakkaus riittää hyvin. Uskon että riittää myös lapselle kun äiti ei ole koko ajan ruikuttamassa ja vinkumassa lisää rahaa, kuten mun äiti teki aikoinaan kun vanhemmat eros.

Kaikki tilanteet on aina erilaisia, minkä takia yleistäminen on niin raivostuttavan TURHAA!

RESPECT! :)

Voimia teille kaikille yksinhuoltajille!
 
lena yh
Onko oikeesti tämänkin Kaks plussan chatti muuttunut tällaiseksi ivailuksi. Herran tähden ihmiset jutellaan nyt asiallisesti oli kysymys mistä tahansa elämään liittyvästä asiasta.
Käykää vaikka kävelyllä ulkona, salilla rentoutumassa, ettei tarvi huonoa energiaa tälle palstalle purkaa.


Toivon kaikille mukavaa torstai-illan jatkoa :heart:
 
Näin meillä
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.09.2005 klo 15:48 ihmettelijä kirjoitti:
miksi sitten olette tehneet lapsia exän kanssa, jos he olivat alkoholisoituneita oman tien kulkijoita. Ei lapset vahingossa tule...Vai halusitteko perheen?
mielestäni siinä on jo äidissäkin vikaa, jos " joutuu" yksinhuoltajaksi. Olisiko kannattanut ajatella siinä vaiheessa kun mukuloita tekee, että parisuhde on kunnossa.
Aika itsekästä ajattelua, että tehdäänpä lapsi, vaikka parisuhde ei oikein toimikaan....
Harva hyvä suhde kaatuu
Ei ollut ukko alkkis viel seurustelun alkuvaihees,tai ainakin luulin niin,oli "piilotissuttelija"...Pillerit petti,aborttia vastustan ja vastuut teoistani olen aina kantanut,kuten nytkin ja pätkääkään en ole katunut...Eli kait minussa on sit vikaa kun pillerit eivät olleet 100%varmoja(ja en ole unohtanut syödä niitä...) ja ukkoa rupesi viina viemään...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.09.2005 klo 10:29 ihmettelijä kirjoitti:
Anne-68:lle. Toivottavasti olet parempi äiti kuin ulosannistasi saa kuvan. Tekstisi pursuaa kateellisuutta ja uskomattoman ala-arvoista tekstiä. Näyttää ettet pysty kommunikoimaan fiksusti aikuisten kanssa, toivottavasti sentään lapsiesi kanssa.
Melkein säälin sinua. Herättääkö perheet sinussa noin katkeraa ja kateellista mieltä??? Vai onko miehesi syrjähypyt saaneet sen vaikutelman, että kaikkialla niitä harjoitetaan? Joudun herättämään sinut päiväuniltasi ja kertomaan ,että ei se näin ole.

Ihmettelijä voi vapaasti käydä missä palstalla hän haluaa. Hän ei ole missään vaiheessa sanonut yh:tä luusereiksi, vaan kyllä eräs yh-nimimerkki sen nimen itsestään keksi.

Profiilisi Ihmettelijästä herätti naurun pyrskähdyksiä, kertoi aika selkeästi sinun elämän asenteesi. Mutta kerro toki lisää, jotta saamme ystäviemme kanssa nauraa lisää

:LOL:
Minä en alennut tekemään vastaavaa

voidaan etsiä syitä miksi maailmassa on yh:tä. Huono esimerkki oli jonkun vetämä kuolen johdosta. Ei mennä etsimään äärilaitoja, vaan pysytään asiastaa. Viestien otsakkeen perusteella olevista vastauksista on kyse, että ex löyti uuden / ei ollut kypsä isäksi / alkoholisti / jne.
Minussa herätti vaih ihmetystä, että mitenkä tämmöisiä ominaisuuksia ei miehessä ole nähnyt aiemmin kuin vasta siinä vaiheessa kun oli raskaana tai mukuloita jo maailmassa.

Oli ihan pakko lukea näitä vanhempia ihmettelijän juttuja...ja täytyy myöntää ettää olinpa itsekin hieman huh huh. Olisi oikeasti kiva nähdä miltä näyttää ihminen (nainen?) joka tämänsävyisiä tekstejä kirjoittelee (kirjoittelevat?)
Tulee väistämättä sellainen olo että on tämä netti upea asia...voi ilkeillä toisille "mutkan kautta", ilman että naama näkyy...eikä tarvitse ottaa sen suurempaa vastuuta sanoistansa.
Ihmettelijä (-t ?) puhuu paljon säälimisestä...kannattaisikohan hänen käyttää energiaansa täysin muuhun kuin toisten säälimiseen???
En usko että säälimällä ja ylenkatsomalla muita saa aikaiseksi mitään hyvää.Pelottaakin ajatella millaisia ajatuksia ja asenteita hän syöttää omille lapsilleen siitä ketkä ovat parasta A-luokkaa ja ketkä eivät (yh:t).....
Huhhuh heleijjaa.
 
Pakko kyllä sanoo että nyt liiotellaan vähän puolin ja toisin, varmasti on äitejä jotka on ihan aiheesta yh,omaki äitini on..Mutta pakko kyllä sanoa ilkeästi että jotkut äitit on varmasti tehneet lapsensa ajattelematta lapsensa tulevaisuutta ja olleet tasan tietosia miehensä vioista jo ennen lapsen tuloa,toisille se on vain vaikea myöntää. Ja varmasti on maailma pullollaan yksinhuoltajia jotka parempia ko monet muut äitit.Mutta löytyy niitä huonojaki ja siksi ihan syystä moni ajattelee joistain yh:sta pahaa,te yh jotka oikeasti oletta hyviä äitejä ei kukaan teitä rupea syytteleen mut eikö voi myöntää että myös teijän joukosta niitä mätiä löytyy,ikävä kyllä paljonki.Ja toiseksi kun näitä syitä lukee niin yksikään teistä ei sano että eroon ois ollu syytä teissä itessäki..Tunnen paljon perheensä jättäneitä miehiä joilla on myös monesti omat syynsä ja tähän mennessä en ole miestä tavannu joka sanois että ei tilanteesta kärsis,harva isä nauttii siitä että joutuu lapsensa jättämään..On tietenki niitäki.Mutta tosin miesten kertomia..Vaimo ihana kunnes viimein saa lapsen,sitte kas kummaa miehellä ei muuta virkaa ko käyä töissä jotta saadaan menot maksettua,akka lihoo 50 kg ja makaa vain sohvalla vauva kainalossa ja miehen on ihan turha oottaa vaimolta mitään huomiota..kaikki menee lapselle..jne jne.Että monenlaista on ja hyvinki usein vikaa myös meissä äideissä, kukaan ei vain voi sitä myöntää..Ja en nyt sitte tarkota ku osaa yksinhuoltajista joten älkää suuttunuko,mutta totuutta on monenlaista.Jaksamisia kuitenki kaikille äiteille,meitä on moneksi.
 
Hei äiskä!
Mitä sä tarkoitat sillä että joku on mätä ja huono äiti? Kun en oikeen tosta sun kirjoituksesta löytänyt muutakuin sen että huonot äidit ovat luovuttaneet parisuhteessa ja tietäneet alunperin minkälaisia juoppoja jne. lasten isät on. Tajusinko oikein? Olet onneksi tainnut törmätä vain todella hyviin äiteihin, jos tämä sun mielestä on ongelma.

Huonot äidit ovat äitejä jotka ei välitä ja rakasta lapsiaan ja kohtelevat heitä huonosti. Lyövät, huutavat, hylkäävät. Huono äiti ei näe lastensa hätää vaan jää huonoon avioliittoon, missä lapset joutuvat näkemään päihteiden käyttöä ja väkivaltaa. Kaikilla nuo hoksottimet ei ole parasta laatua ja ajautuvat suhteeseen alkoholistin kanssa, minkä ihminen sille voi jos ei kerta kaikkiaan ole tajunnut mitä siitä saattaa seurata. Hyvät äidit viisastuvat vahingosta ja hoitavat vastuunsa jättämällä miehen. Sitten on sellaisia todella kunnollisia perheenisiä, joilla hyvä työpaikka jne. jotka 10v. avioliiton jälkeen sairastuvat alkoholismiin, usko tai älä! Edelleen, jos tilanne menee rumaksi- hyvä äiti vie lapsensa pois.

Sitten on vielä sellaisia itsekkäitä ihmisiä kuin minä, jotka tieten tahtoen tekevät lapsen miehen kanssa, josta ei ole perinteiseksi isäksi. Kyllä, voi olla että se tekee musta itsekkään, mutta ei huonoa äitiä. Olen omistanut elämäni lapsen kasvattamiselle, se on tärkein tehtävä, mikä mulla tulee koskaan olemaan. Jos yritystä on näin paljon, kun välitän näin paljon- olen hyvä äiti. Lapsi näkee isäänsä lähes päivittäin, enemmän kuin jotkut ydinperheen lapset, joiden isä painaa pitkää päivää. En voi ymmärtää, mitä pahaa olen lapselleni tehnyt kun olen päättänyt olla yh?

Huonoja äitejä on, mutta ei yhtään sen enempää yksinhuoltajien joukossa kuin avio/avoliitossa elävien joukossa!

Häntä pystyyn yksinhuoltajat! :)
 
Tätäpä juuri ajoin takaa että on kaltaisiasi oikeasti hyviä äitejä ja sitte niitä ei hyviä..siis tarkotus oli juuri sanoa ettei silti kaikki ole yksinhuoltajia vaan isän kuoleman tai juomisen jne takia vaan on myös paljon yksin huoltajia jotka vois vilasta peiliin ku syitä hakee.. Ja täytyy sanoa etten tod elä missään pilvilinnoissa vaan kuvitellen kaikenlaista,on tullu nähtyä monensorttista yksinhuoltajaa hyvää ja huonoa.Ja pakko sanoa ettei itellä kyllä mieleen tulis tehä lapsesta tarkotuksella isätöntä,joillekki niin käy..okei mutta että tarkotuksella. Kovasti vähätellään isän merkitystä lapsen elämässä,eikö se lähtökohta ois kuitenki hyvä olla yhtenäinen perhe jos asiat myöhemmin kääntyy päälaelleen niin se on luku erikseen.
 
Ja edelliseen vielä lisäten että tuntuu taas että ajattelet että kaikki äitit on vaan sankareita ku jättää huonon äijän,sanonpa vaan sulle että joskus se menee toisinki päin,osaa ne äititki pettää ja ryypätä ja hakata..Ja Ei kaikki yksinhuoltajat niin kauhean tunnollisesti niitä lapsiaan hoida..turha varmaan edes selittää mitä ne tekee mutta ne on just niitä mätiä..Tunnenpa jopa kaksi äitiä jotka sano että teen lapsen 3 vuoden välein ettei tarvi mennä töihin..tai eräs jo valmiiksi yhen lapsen yh loysi uuen ja sano et hankkiutuu heti raskaaks ettei ukko voi jättää..näitä älykääpiöitä kö sie niin hanakasti puollustat, kannattaa itte ensin vähän tutustua todellisuuteen ennenku puhuu mitään.Niin moni äiti tekee lapsensa vääristä syistä ja vain ja ainostaan lapsi siitä kärsii mutta onneksi kuitenki moni lapsi asuu perheessä jossa aidosti haluttu näin ei aina ole ja tätä mie tarkotin,ymmärsitkö?
 
Vaikee selittää.. Yhdessä vaiheessa olin varma isän narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, mutta nyt kun oon nähny kuinka hän lapsesta välittää, en oikein sitä enää usko. Pakonomainen tarve valehdella raha-asioistaan, peitellä virheitään, haluaa miellyttää kaikkia oman mielenterveytensä uhalla, lääkkeiden väärinkäyttöä.. Pari vuotta yritin auttaa häntä, mut ajoin itteni aivan loppuun. Vaatis vähintään pitkän terapian ja ihmeen, että hän voisi mua rakastaa ja olla aidosti oma itsensä, jättää kaikki valheet ja kulissit pois. En ole luopunut toivosta, ehkä vielä joskus.. :) Mut siihen asti meidän on tytön kanssa pärjättävä yksin.
 

Yhteistyössä