Mistä tietää, onko masentunut vai vaan väsynyt?

[ImpiEllenAnna]

ja olen kyllä samaa mieltä siitä, että miehesi olisi syytä osallistua lastensa ja kodin hoitoon. Miksi se olisi pelkästään sinun velvollisuutesi? Ja tuolla unimäärällä ei ole ihme, jos mielenterveys alkaa pettää. Se on lähes väistämätöntä. Sinun on saatava enemmän unta. Puhu miehellesi asiasat ihan vakavissaan. Onhan hänenkin tajuttava tilanne. Mutta joka tapauksessa juttele myös esim. sen terveydenhoitajan kanssa.

Jotenkin hankala juttu toi, että miehen pitäis osallistua enempi.. mä olen ihan samaa mieltä, mutta kun mies ei ole.. ei tule ns. kysymykseenkään, että hän tekisi ruokaa tai siivoaisi.. kerrassaan mahdotonta.. :kieh: ja kun miestä ei ainakaan tällä hetkellä hiukkaakaan kiinnosta auttaa.. kyllähän se välillä yrittää auttaa, esim. pesi saunan just.. mutta mä kaipaisin ehkä jatkuvampaa apua.. just vaikka lelujen keräämisessä iltaisin.. mutta kun ei ne kuulu hänen hommiinsa.. mä en oikeesti tiedä, mitä pitäis tehdä tai mikä ois paras ratkasu..

 

[ImpiEllenAnna]

Kävin tänään terveydenhoitajan luona.. vastaus oli, että elämäntilanne väsyttää eikä siihen mitään ratkasua ole.. ja sitten on pienen pieni mahdollisuus että olis joku kilpirauhasen vajaatoimintahäiriö.. sen tutkimista varten terkka olis voinu varata lääkärin mutten halunnut.. eli ei se ainakaan mitään auttanut..

 

[Aaban]

Hieno homma, että sait kuitenkin käytyä siellä! Toivottavasti saisit ainakin nukuttua enemmän, sekin voisi auttaa jo paljon.

 

[ImpiEllenAnna]

Hieno homma, että sait kuitenkin käytyä siellä! Toivottavasti saisit ainakin nukuttua enemmän, sekin voisi auttaa jo paljon.

Nukkumisesta terkkakin kyseli.. ja totesi, ettei siihenkään oikeen mikään auta.. mä kun en nukahda illalla vaikka menisin miten aikasin nukkumaan.. vasta klo 24 jälkeen tulee uni.. ja aamulla täytyy herätä 6.30.. lapset sitten valvottaa vielä välissä..

 

[vieras]

Mä olin yhdessä vaiheessa niin masentunut ja ahdistunut elämäntilanteeni (miehen tekojen) takia, etten meinannut aamuisin jaksaa nousta sängystä. Sisällä puristi, ja piti pakottaa itsensä liikkeelle. Silti en mennyt lääkäriin, koska ainoa joka pystyi auttamaan, oli mieheni ja siis muuttamalla tekemisiään. Minä olin onnekas, että mieheni rakasti niin paljon, että halusi muuttua ja muuttui.

 

[vieras]

En ymmärrä miksei nykyään saa apua vaikka sitä menee hakemaan. Ei ole helppo mennä kertomaan toiselle mitä tuntee ja kuin masentaa. Iso kynnys ylitetty ja sitten vastataan, että eipä tuolle mitään voi. Ärsyttää!!!

Just ton takia moni jättää varmaan menemättä. Ajattelee ettei ne kuitenkaan ota tosissaan, eikä ne usko et mua jokin vaivaa...

 

[SaNi-81]

Itse tein tuon testin, jonne oli alussa linkki. Sen mukaan olen kohtalaisesti masentunut...

 

[ImpiEllenAnna]

En ymmärrä miksei nykyään saa apua vaikka sitä menee hakemaan. Ei ole helppo mennä kertomaan toiselle mitä tuntee ja kuin masentaa. Iso kynnys ylitetty ja sitten vastataan, että eipä tuolle mitään voi. Ärsyttää!!!

Just ton takia moni jättää varmaan menemättä. Ajattelee ettei ne kuitenkaan ota tosissaan, eikä ne usko et mua jokin vaivaa...

Just sen takia mäkään en enää ole mihinkään menossa.. hitto vieköön.. vuoden mietin ja sit sain vastaukseksi sen minkä itekin tiesin.. eli elämänvaihe väsyttää.. :kieh: