Mistä te riitelette puolison kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja toisesta ketjusta mieleen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

toisesta ketjusta mieleen

Vieras
Tuli mieleen, että varsinaisesti meillä ei olla riidelty enää lasten saannin jälkeen (viiteen viimeiseen vuoteen siis)
Kyllähän joskus jotain erimielisyyttä tulee, mutta ei meillä enää huudeta toisillemme tai sillä tavalla riidellä niinkuin nuorempana ennen lapsia. Lähinnä yritetään ymmärtää toisenkin näkökulmaa ja joustetaan sitten kompromissi aikaiseksi ilman sen suurempaa tappelua.
Eli mistä teillä tulee riitaa?
 
Mies on mustasukkainen, siitä me riidellään.

Olen kurkkuani myöten täynnä. Viimeksi huusin sille että "mitä vittua sä sit teet mun kanssa kun petän kuitenkin jossain vaiheessa".

Ihan lapsellista.
 
Ei hirveästi nykyään mistään, tietenkin välillä tulee sanomista mutta sellaista kunnon huutoitkupotkuraivarilusikatjakoonhetimitentälläsekunnilla riidat on jääneet.
 
Meillä ei oikeastaan riidellä-riidellä. Meillä tiuskitaan. Eli tavallaan riidat kestää sen 20 sukuntia- minuutin.
Yleensä aiheet on ihan naurettavia, mut väsymyksestä tai muusta johtuen ne vaan saa kiehahtamaan.
Viimeisin tilanne johtui miehen mulle täysin käsittämättömän lyhyestä ja olemattomasta arkimuistista, tai siis lähinnä sen puutteesta...
Meille syntyy toinen vauva kesäkuun alussa ja mies on nyt satakolmemiljoonaa :xmas: kertaa kysynyt multa, että onko meillä sille vauvalle nyt sänkyä. (on, itse sen kuukausi sitten tarkisti (kasasi varastossa ja purki vielä odottamaan) ja putsasi) Ja silti, kun tulee puhetta hankinnoista niin toi luupää kyselee äänellä, joka ilmaisee hänen keksineen asian just sillä sukunnilla ihan itse ja yllättäin, että hei, miten se sänky, onks meillä vielä sitä?
Viimeksi alennuin suhahtamaan hampaiden välistä et "v*ttu arvaa"... Sain siihen yhtä kipakan vastauksen :wave:
 
Turhista jutuista. Mua esim. ärsyttää jos mule puhuu ikävään sävyyn.

Olishan aika kauheeta sekin jos ei mistään riideltäis. Tuntuis että oltas yhdentekeviä toisillemme.
 
Todella harvoin riidellään, ja silloin kun riidellään, niin voin kyllä myöntää että ne on jotain mun hormooniskitsoomis kohtauksia :D Viimeksi riitelemme siitä kun tein puolukkarahkaa ja murskasin ne puolukat sinne rahkan sekaan, mies tuli viereen ja sanoi että "Miks sä murskaat ne puolukat, kivempi jos ne ois kokonaisena siellä rahkan seassa." No tästähän mulla repes ihan hirvee itkuparku show, menin sänkyyn mököttämään ja itkien söin siellä sitä "epäonnistunutta" rahkaa ja huusin miehelle että vittu tehkööt ite omat rahkansa jos ei kelpaa :D
 
[QUOTE="Mie";28349109]Todella harvoin riidellään, ja silloin kun riidellään, niin voin kyllä myöntää että ne on jotain mun hormooniskitsoomis kohtauksia :D Viimeksi riitelemme siitä kun tein puolukkarahkaa ja murskasin ne puolukat sinne rahkan sekaan, mies tuli viereen ja sanoi että "Miks sä murskaat ne puolukat, kivempi jos ne ois kokonaisena siellä rahkan seassa." No tästähän mulla repes ihan hirvee itkuparku show, menin sänkyyn mököttämään ja itkien söin siellä sitä "epäonnistunutta" rahkaa ja huusin miehelle että vittu tehkööt ite omat rahkansa jos ei kelpaa :D[/QUOTE]

No mut ei ne kokonaisina olis todellakaan kivoja.
 
Riitelyä ei varsinaisesti harrasteta, ei haukuta tai huudeta tms. Väsyneenä lähinnä ollaan enemmänkin hiljaisia. Oikein pinna tiukalla saatetaan jostain näpäytellä, mies kuittailee minun työmatkoista (että niitä on liikaa) tai minä marmatan ettei mulla ole muuta elämää kuin työ ja koti (joka ei pidä oikeasti paikkaansa) :D Mutta ei siis riidellä, ehkä kerran kolmessa vuodessa joku oikea loukkaantuminen aiheesta on :) Mutta nekin täysin selvitettäviä asioita, ei siis mitään pettämistä, väkivaltaa tms. epäluottamusjuttua.
 
Eipä oikein riidellä. Se menee aika "intohimoiseksi" keskusteluksi kuin espanjalaislla. Äänen korotuksia ja elekieltä eli joku voi ottaa riitelynä, mutta erona riitaan on, ettemme ole vihaisia tai suutu toisillemme.

Jos on verensokeri alhaalla ja mies vaikka käyttää liian hitaasti tietokonetta ja pitäisi jokin juttu sieltä saada, niin hermothan siinä menee. Ähisen ja murisen mutta mies senkun nauraa mulle. Jos kiukustunun jostain kumman syystä, sen jälkeen teen selväksi etten ole vihainen vaan omaa kärsimättömyyttäni ja epäymmärrystä murisin. Ei ole kiva olla negatiivisessa ilmapiirissä :)
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Me riidellään niin vähän varmasti siitä syystä että me puhutaan niin paljon keskenään. Joka ilta istutaan alas ja jutustellaan kaikesta mitä on mielen päällä tai tapahtunu. Sit istutaan pitkän kaavan mukaan saunassa viikonloppuisin ja siellä sitten parin kaljan kanssa höpötellään myös negatiiviset asiat tai sellaiset jotka mahdollisesti hiertäisi ilman puhumista. Joku joskus sanoi että me puhutaan kyllä käsittämättömän suoraan ja rehellisesti asioista joista moni pari suuttuisikin toisilleen. Mut ei me suututa, joskus kiihkeästikin keskustellaan mutta tarkoituksena on siis puida se asia, ei suuttua ja ryhtyä riitelemään. Asiat puhutaan avoimesti niin ei sitten mikään pääse pakkautumaan ja tavoitteena on puhdas mieli ja sydän.
 
Täysin merkityksettömät asiat ovat yleensä niitä, jotka päätyvät maadoittamaan aivan muista jutuista johtuvaa pahantuulisuutta. Nämä sitten purkautuvat puolison niskaan (molemmin puolin) koska olemme toisillemme läheisimmät.

Varsinaisista, todellisista aiheista ei riidellä, niistä keskustellaan.
 
Tiuskitaan kiireessä + väsyneinä. Silloin mua ärsyttää miehen tiukat aikataulut (paljon töitä +opiskelee lisäksi) ja se, ettei se kuuntele yhtään. Näpyttää vaan tietokonetta/ kännykkää. Ja sitten ihmettelee jotain juttua jonka olen kolmeen kertaan selittänyt...

Rasittavaksi asian tekee myös poikamme joka on lievästi tarkkaavaisuusprobleemainen; saan selittää myös hänelle kaiken moneen kertaan.....
 
Miehen ajankäytöstä, kun ikinä ei voi tietää kuinka pitkään työpäivät kestää ja vaikka olisi jo sovittuna miehen tulo kotiin niin saattaakin taas yhtäkkiä tulla joku työjuttu. Eihän noille minkään voi mutta kyllä se välillä sapettaa. Minä siis kiukuttelen, mies ei yleensä lähde mun tappeluihin mukaan vaan lähinnä naureskelee kun olen niin "pahana".
Siihen aika usein mun kiukuttelu/marmatuskohtaukset loppuukin kun mies alkaa lässyttämään ja naureskelemaan.

Mies saattaa väsyneenä tiuskia, varsinkin jos se on unohtanut jotain sovittua mutta se kestää tasan sen 5minuuttia. Ja se kuulema ei halua suututtaa mua kunnolla koska olen silloin niin pelottava, sitten kun olen todella suuttunut niin olen ihan hiljaa ja se miehen mielestä on kaikista pahinta.
 

Similar threads

Yhteistyössä