Missä vauvat nukkuvat? Mies ei halua samaan sänkyyn.

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...[/quote]

Voi elämä!!!:O

 

Meillä ei oo vielä lapsia ,mut sit kun on niin samassa huoneessa mut pinnasängyssä... Meillä nukkuu jo kaks koiraa sängyssä niin ei siihen vauvaa mahdu

ei ehkä kannata niitä lapsia hankkiakaan ennen kuin asenne muuttuu

Ai miten niin? Ai että lapsen takia nyt yhtäkkiä koirat joutuu sängyn alle tai toiseen huoneeseen? Kas kun ei mieskin...

Ja oot myöhässä, oon nimittäin raskaana jo

Meillä ennen lasta koirat nukkui jalkopäässä, mutta jo raskausaikana opetin koirat siitä tavasta pois. Hassu ajatus, että mielummin ottaisin viereeni koirat kuin vauvan. :|

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Miten sä olet ajatellut yöimetykset hoitaa? Ihan mielenkiinnosta vaan, ei milään pahalla.

Siis mitä miten? Kai sen vauvan voi siks aikaa siihen ottaa, tai meen sohvalla tai missä nyt yleensä imetetään... ?

Ok, ajattelin vaan että hankala mahtua imettämään jos sängyssä on kaksi aikuista, kaksi koiraa ja vauva. Meillä kesti imetykset vauva-aikana helposti tunninkin niin imetin aina sängyssä öisin, sai siinä itsekin torkkua samalla.

Kyllä se pikkuinen tuohon viereen mahtuu, koirat nukkuu kumminkin jalkopäässä

 

Siis mitä miten? Kai sen vauvan voi siks aikaa siihen ottaa, tai meen sohvalla tai missä nyt yleensä imetetään... ?

Sitten sinä heräät kunnolla, samoin vauva, mutta jos se ei haittaa sinua niin ei kai siinä mitään

Tuskinpa tuo haittaa, nyt kun alan muistelemaan niin kavereidenkin vauvoista ne mistä tiedän nukkuu kyllä ihan omissa sängyissään... taitaa tuo vieressä nukuttaminen olla se harvinaisempi tapa.

Mä oisin varmaan kuollut väsymykseen jos ois pitänyt joka yö lähtee monta kertaa sohvalle imettämään.

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Voi elämä!!!:O[/quote]

Siinäpähän kauhistelet... taidat olla niitä ihmisiä joiden mielestä on vain yksi _oikea_ tapa hoitaa asiat, eli sun tapa...

 

Meillä oli koira ja kissat samassa sängyssä ennen vauvaa. Nyt eläimillä porttikielto makkariin ja on aika ihanaa ku lakanat ei oo enää täynnä karvoja Hyvin ne sopeutuu.

 

Siis mitä miten? Kai sen vauvan voi siks aikaa siihen ottaa, tai meen sohvalla tai missä nyt yleensä imetetään... ?

Sitten sinä heräät kunnolla, samoin vauva, mutta jos se ei haittaa sinua niin ei kai siinä mitään

Tuskinpa tuo haittaa, nyt kun alan muistelemaan niin kavereidenkin vauvoista ne mistä tiedän nukkuu kyllä ihan omissa sängyissään... taitaa tuo vieressä nukuttaminen olla se harvinaisempi tapa.

Mä oisin varmaan kuollut väsymykseen jos ois pitänyt joka yö lähtee monta kertaa sohvalle imettämään.

Sittenpähän tuo selviää ja niinkuin jollekin tuossa sanoin, niin voinhan nukuttaa sen tuossa sängyssä ja sit laittaa pinnikseen.

 

Muita vastauksia lukematta: Nukuta vaan se mies omaan huoneeseensa. Olohuonekin käy, jos sille ei ole omaa huonetta. (Vakavasti puhuen, käytännön syistä joissakin perheissä käy näin. Jos on huonosti nukkuva vauva, isän on joskus parempi nukkua eri huoneessa kuin äiti ja vauva, jos kukaan aikoo saada nukuttua.)

 

Meillä ei oo vielä lapsia ,mut sit kun on niin samassa huoneessa mut pinnasängyssä... Meillä nukkuu jo kaks koiraa sängyssä niin ei siihen vauvaa mahdu

ei ehkä kannata niitä lapsia hankkiakaan ennen kuin asenne muuttuu

Ai miten niin? Ai että lapsen takia nyt yhtäkkiä koirat joutuu sängyn alle tai toiseen huoneeseen? Kas kun ei mieskin...

Ja oot myöhässä, oon nimittäin raskaana jo

Meillä ennen lasta koirat nukkui jalkopäässä, mutta jo raskausaikana opetin koirat siitä tavasta pois. Hassu ajatus, että mielummin ottaisin viereeni koirat kuin vauvan. :|

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Miten sä olet ajatellut yöimetykset hoitaa? Ihan mielenkiinnosta vaan, ei milään pahalla.

Siis mitä miten? Kai sen vauvan voi siks aikaa siihen ottaa, tai meen sohvalla tai missä nyt yleensä imetetään... ?

Ok, ajattelin vaan että hankala mahtua imettämään jos sängyssä on kaksi aikuista, kaksi koiraa ja vauva. Meillä kesti imetykset vauva-aikana helposti tunninkin niin imetin aina sängyssä öisin, sai siinä itsekin torkkua samalla.

Kyllä se pikkuinen tuohon viereen mahtuu, koirat nukkuu kumminkin jalkopäässä

Joo no sitten siinä ei ole mun mielestä mitään ongelmaa. Kannattaa pitää avoin mieli tuon vieressä nukkumisen kanssa, se saattaa olla kaikkein toimivin konsti joskus, vaikka hyvä sekin jos vauva omassa sängyssään viihtyy.

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

sinä aikuisena haluat viereesi kaksi vartijaa, mutta pieni vauva ei mielestäsi tarvi viereensä ketään? "Vauva" voi olla vieressä satunnaisesti pitkänkin aikaa. Aika vanhanakin lapset kipeinä usein haluavat vanhempien viereen nukkumaan (ja itse haluaa lapsen viereen sairaana, pystyy helpommin vahtimaan oloa).

No onhan se vauva siinä vieressä, pinnasängyssä... Laitan sen ihan tuohon viereen että voin laittaa käden pinnojen välistä, ja toki nukutan sen rinnalla ja sit siirrän pinnikseen... Eihän tuo nyt mitenkään vaikeaa ole?

Meillä tuo rinnalla nukuttaminen ja sitten siirto ei oikein toiminut. Vauva havahtui yleensä heti ja vaati päästä takaisin viereen. Mutta vauvoja on erilaisia, toisilla toimii

 

Mä oisin varmaan kuollut väsymykseen jos ois pitänyt joka yö lähtee monta kertaa sohvalle imettämään.

Mulle olis riittänyt ihan kertakin yössä, tai kaksi kertaa.

Nousen sängystä, haen vauvan, menen sohvalle, imetän, vien vauvan takaisin (paitsi ettei se enää nukukaan)....ei, en jaksaisi, oon liian laiska . Perhepedissä ei tarvinnut itse edes herätä :xmas: eikä vauvakaan herännyt, simahti heti kun sai tissin suuhunsa.

Mutta minä olinkin pirteä vauva-aikoina, vaikka imetin useammankin kerran yössä. Sainhan kuitenkin nukuttua.

 

Meillä ei oo vielä lapsia ,mut sit kun on niin samassa huoneessa mut pinnasängyssä... Meillä nukkuu jo kaks koiraa sängyssä niin ei siihen vauvaa mahdu

ei ehkä kannata niitä lapsia hankkiakaan ennen kuin asenne muuttuu

Ai miten niin? Ai että lapsen takia nyt yhtäkkiä koirat joutuu sängyn alle tai toiseen huoneeseen? Kas kun ei mieskin...

Ja oot myöhässä, oon nimittäin raskaana jo

Meillä ennen lasta koirat nukkui jalkopäässä, mutta jo raskausaikana opetin koirat siitä tavasta pois. Hassu ajatus, että mielummin ottaisin viereeni koirat kuin vauvan. :|

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Miten sä olet ajatellut yöimetykset hoitaa? Ihan mielenkiinnosta vaan, ei milään pahalla.

Siis mitä miten? Kai sen vauvan voi siks aikaa siihen ottaa, tai meen sohvalla tai missä nyt yleensä imetetään... ?

Ok, ajattelin vaan että hankala mahtua imettämään jos sängyssä on kaksi aikuista, kaksi koiraa ja vauva. Meillä kesti imetykset vauva-aikana helposti tunninkin niin imetin aina sängyssä öisin, sai siinä itsekin torkkua samalla.

Kyllä se pikkuinen tuohon viereen mahtuu, koirat nukkuu kumminkin jalkopäässä

Joo no sitten siinä ei ole mun mielestä mitään ongelmaa. Kannattaa pitää avoin mieli tuon vieressä nukkumisen kanssa, se saattaa olla kaikkein toimivin konsti joskus, vaikka hyvä sekin jos vauva omassa sängyssään viihtyy.

Joo en mä mitään ehdottomia sääntöjä oo vielä tehnyt, voihan olla että mieli muuttuu, näkee sit miten käy

 

meillä myös jos vauva nukkunut vieressä, niin ei se tarkota et on nukkunut miehen ja mun välissä, vaan meillä oli usein niin että sänky oli seinän vieressä että vauva nukkui mun ja seinän välissä
nyt on nukkunut sivuvaunussa pari yötä, ja ihan kivaa kun saa nukkua leveemmin, mutta se on kuitenkin mun vieressä eikä tarvii nousta eikä pinnoja välissä

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

sinä aikuisena haluat viereesi kaksi vartijaa, mutta pieni vauva ei mielestäsi tarvi viereensä ketään? "Vauva" voi olla vieressä satunnaisesti pitkänkin aikaa. Aika vanhanakin lapset kipeinä usein haluavat vanhempien viereen nukkumaan (ja itse haluaa lapsen viereen sairaana, pystyy helpommin vahtimaan oloa).

No onhan se vauva siinä vieressä, pinnasängyssä... Laitan sen ihan tuohon viereen että voin laittaa käden pinnojen välistä, ja toki nukutan sen rinnalla ja sit siirrän pinnikseen... Eihän tuo nyt mitenkään vaikeaa ole?

Meillä tuo rinnalla nukuttaminen ja sitten siirto ei oikein toiminut. Vauva havahtui yleensä heti ja vaati päästä takaisin viereen. Mutta vauvoja on erilaisia, toisilla toimii

Sen n äkee sit... ja jos ei oikeasti muuten toimi, niin sitten koirat pois sängystä ja vauva viereen, tai jotain. Aika näyttää.

 

Vauvana nukkui jonkin aikaa omassa sängyssä, mutta pian alkoi nukkumaan meidän välissä kun en jaksanut poiskaan nostaa. Taaperosta lähtien on sitten nukkunut välissä ja poika täyttää syksyllä 6 vuotta. Ihan turhaan on oma sänky viereiseen huoneeseen hommattu kun ei ole yhtään yötä siellä pysynyt.

 

Voitko sä etukäteen tietää, että koirat suhtautuu vauvaan hyvin? Että uskallat antaa niiden olla samassa huoneessa ja sängyssä öisin, kun saatat itse olla todella väsynyt?
Siltä varalta, että koirat olisi mustiksia, varmaan olisin jo alkanut totuttaa niitä siihen, ettei aina saakaan tulla sänkyyn. Sitten vauvan synnyttyä katsellut tilannetta rauhassa, että millaiselta vaikuttaa.

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Voi elämä!!!:O

Siinäpähän kauhistelet... taidat olla niitä ihmisiä joiden mielestä on vain yksi _oikea_ tapa hoitaa asiat, eli sun tapa...[/quote]

En ole niitä ihmisiä "joiden mielestä on vain yksi oikea tapa hoitaa asiat" vaan niitä ihmisiä, jotka eivät sitten millään voi ymmärtää sitä, että lemmikki menee oman lapsensa edelle missään asiassa...enkä kuulu mihinkään "eläinten vihaaja" -kerhoon vaan itsekin koko pienen lapsuusikäni elänyt eläinten parissa ja edelleen pidän eläimistä. Mä en ikimaailmassa uskaltaisi luottaa siihen, että pieni vauva olisi turvassa sellaisessa sängyssä jossa on koiria, kissoja tai mitä eläimiä sitten vaan. Ja onko se niin lyhyt aika välttämättä kun lapsi nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä? Sitä ei voi etukäteen tietää.

 

Mä pelkäsin niin paljon kätkytkuolemaa, että koira tosiaan sai lähtöpassit jopa koko makuuhuoneesta jo raskausaikana. Samoin nukutin pääsääntöisesti lasta pinniksessä meidän makuuhuoneessa, joskus aamuyöstä syöttöjen jälkeen jätin viereen nukkuun, kun heräsi muuten aina, kun olin omaan sänkyyn siirtämässä. Nyt vauva 1v7kk, enkä vieläkään ole raaskinut omaan huoneeseen siirtää. Tämä muodostumassa kohta ongelmaksi, koska tulee pian toinen. Mut tuntuu niin julmalta silti siirtää vanhempi lapsi nukkumaan ihan yksin, vaikka se oma huone aivan meidän huoneen vieressä onkin.

 

Mä oisin varmaan kuollut väsymykseen jos ois pitänyt joka yö lähtee monta kertaa sohvalle imettämään.

Mulle olis riittänyt ihan kertakin yössä, tai kaksi kertaa.

Nousen sängystä, haen vauvan, menen sohvalle, imetän, vien vauvan takaisin (paitsi ettei se enää nukukaan)....ei, en jaksaisi, oon liian laiska . Perhepedissä ei tarvinnut itse edes herätä :xmas: eikä vauvakaan herännyt, simahti heti kun sai tissin suuhunsa.

Mutta minä olinkin pirteä vauva-aikoina, vaikka imetin useammankin kerran yössä. Sainhan kuitenkin nukuttua.

Mua väsyttää jo pelkkä ajatus!

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Voi elämä!!!:O[/quote]

Musta on kyllä aika kamala ajatus, että aikuinen ihminen tarvii puolisonsa lisäksi kaksi koiraa sänkyynsä turvaksi, mutta voi ihan huottela laittaa vauvan nukkumaan yksin omaan sänkyyn ja jopa omaan huoneeseen. Mun mielestä todella surullinen arvojärjestys, toivottavasti muuttuu kun lapsi syntyy.

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Voi elämä!!!:O

Siinäpähän kauhistelet... taidat olla niitä ihmisiä joiden mielestä on vain yksi _oikea_ tapa hoitaa asiat, eli sun tapa...

En ole niitä ihmisiä "joiden mielestä on vain yksi oikea tapa hoitaa asiat" vaan niitä ihmisiä, jotka eivät sitten millään voi ymmärtää sitä, että lemmikki menee oman lapsensa edelle missään asiassa...enkä kuulu mihinkään "eläinten vihaaja" -kerhoon vaan itsekin koko pienen lapsuusikäni elänyt eläinten parissa ja edelleen pidän eläimistä. Mä en ikimaailmassa uskaltaisi luottaa siihen, että pieni vauva olisi turvassa sellaisessa sängyssä jossa on koiria, kissoja tai mitä eläimiä sitten vaan. Ja onko se niin lyhyt aika välttämättä kun lapsi nukkuu vanhempien kanssa samassa sängyssä? Sitä ei voi etukäteen tietää.[/quote]

No just nimenomaan en aikonut antaa vauvan nukkua sängyssä, vaan pinnasängyssä.... Mut joo, toi oli sun näkökantas, kiitos siitä.

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Voi elämä!!!:O[/quote]

Tästähän tuli näköjään päivän hupiketju

 

Koirat on ollut siinä aian, niin ei viiti häätää vaan sen takia et vauva on siinä vähän aikaa; ei se siinä loppuelämäänsä kuitenkaan nuku. Ja on niin tottunut siihen et on kaks vartijaa siinä vieressä, on turvallinen olo...

Voi elämä!!!:O

Musta on kyllä aika kamala ajatus, että aikuinen ihminen tarvii puolisonsa lisäksi kaksi koiraa sänkyynsä turvaksi, mutta voi ihan huottela laittaa vauvan nukkumaan yksin omaan sänkyyn ja jopa omaan huoneeseen. Mun mielestä todella surullinen arvojärjestys, toivottavasti muuttuu kun lapsi syntyy.[/quote]

No niinpä just... et oo lukenut mun viestejä kunnolla näköjään. Luepa, ja katotaan sit uudelleen... Ja ilmeisesti susta on ookoo et jotkut haluaa laittaa vauvan omaan sänkyyn jostain muusta syystä, kuin koirien vuoksi?

 

Mun exä ei kuulemma "pysty" nukkuun vauvan kanssa samassa huoneessa. No hänet toivotin tervetulleksi sohvalle nukkumaan. Mutta vauva ja äiti nukkuu samassa huonessa niin kauan kun siltä tuntuu. Erohan meille muutenkin tuli, ja hyvä, on melko tunnevammaista siirtää vauva omaan huoneeseen ihan yksin. Parin vuoden iässä vasta siirtäny kaikki omani, ja hyvin on sujunut. Jos isä ei saa nukuttua vauva samasa huoneessa, niin TUSKIN äiti pystyy nukkumaan vauvastaan kaukana.

 

Voitko sä etukäteen tietää, että koirat suhtautuu vauvaan hyvin? Että uskallat antaa niiden olla samassa huoneessa ja sängyssä öisin, kun saatat itse olla todella väsynyt?
Siltä varalta, että koirat olisi mustiksia, varmaan olisin jo alkanut totuttaa niitä siihen, ettei aina saakaan tulla sänkyyn. Sitten vauvan synnyttyä katsellut tilannetta rauhassa, että millaiselta vaikuttaa.

Sitähän ei voi tietenkään tietää, ja aluksi pitää olla varovainen... Mut koirat saattaisi olla enemmän mustasukkaisia jos siirtäisin ne pois sängystä vauvan takia. Ja onhan lapsi turvassa pinnasägyssä, jos koirat jotain päähänsä saisi... paremmin kuin siinä meidän vieressä. Mutta siis varovaisia ollaan, ja tilanteen mukaan edetään.

 

Meillä esikoinen nukkui perhepedissä n. 2v asti joka ikinen kerta sitä ennen rupes aina huutamaan kuin palosireeni kun vähänkin havahtui syvästä unesta jos ei ollu ketään kosketusetäisyydellä. Vauvanakin koitettiin pinnikseen, muttei siitä mitään tullu kun jompikumpi vanhemmista olis saanu roikottaa kättä koko yön pinniksessä. Pikkasen yli 2v siirtyi omaan sänkyyn meidän makkarissa ja 3,5v omaan huoneeseen. Mä en uskaltanut siirtää aikasemmin koska mies on yötöissä ja mä nukun niin sikeästi etten olisi herännyt neidin yöllisiin puuhailuihin. Esikoinen teki pitkään sitä että heräs keskellä yötä ja jos makkarin ovi ei ollu säpissä, niin puuhasteli millon mitäkin pitkin taloa.

Kuopus taas on nukkunu aina sivuvaunussa. Ensin pinniksessä ja sitten lastensängyssä joka on meidän sängyn vieressä. Hän taas on aina halunnut nukahtaa ja nukkua omassa rauhassa. Ei vauvanakaan nukahtanut syliin tms.

Meidän periaate tässä nukkumisjutussa on ollu se että miten KAIKKI saavat parhaiten nukuttua on meille paras vaihtoehto

Mä en olis itse voinu laittaa vauvaa toiseen huoneeseen nukkumaan koska en olisi herännyt yöllä kun vauva olisi tarvinnu maitoa, enkä laiskuuttani olis jaksanu lähteä toiseen huoneeseen vauvaa syöttämään :ashamed: