Mun mielestä on kaksi eri asiaa puhua LEMMIKIN taposta kuin itikoitten läpsimisestä. Lemmikki on rakas ja mitä enemmän ihminen pystyy siihen samaistumaan, sitä rakkaampi se todennäköisesti on. Lemmikeistäkin esim. koira on yleensä rakkaampi kuin hiiri (Mikäli nämä siis on samassa perheessä ), koska koira on käytökseltään lähempänä ihmisen käytöstä.
Tietenkin oma lemmikki, eläin jota rakastaa, josta huolehtii ja jolle osoittaa läheisyyttä, on tärkeä. Varsinkin mikäli tämä eläin myös osoittaa lämpimiä tunteita omistajaansa kohtaan. Ei voida puhua vain eläinlajista, tietenkin siinä on eroa puhutaanko lemmikkihiirestä vai villistä hiirestä. Ei villi hiiri ole läheinen ihmiselle.
Eläinrääkkäystä esim. siipien repimistä kärpäseltä en hyväksy. Yksi tärkeä syy on jo se, että lapsi ei osaa vielä erotella mielessään sitä, että toista eläintä saisi satuttaa ja toista ei. Aikuisena tiedämme, että kaikki eläinlajit eivät tunne kipua yhtä voimakkaasti kuin toiset, mutta lapselle on turha tällaista selittää. Enkä edes itse tiedä mitkä eläinlajit eivät kipua tunne.
Jos eläin pitää tappaa, ihmisen tai eläimen ruoaksi tai jostain muusta syystä, on tappo suoritettava mahdollisimman nopeasti ja vähän kipua tuottavasti. Mielestäni tämä on syytä opettaa lapsille.
Eläimen tappamiseen/kuolemaan liittyy siis kaksi näkökulmaa; 1. Minkä merkityksen ihminen on antanut kyseiselle eläimelle ts. paljonko eläimen kuolema surettaa ja voiko se jättää jonkinasteisen trauman. Eli sen näkökulma jota eläimen kuolema jotenkin koskettaa. 2. Millä tavalla eläimiä saa kohdella ja miten niitä tulee kunnioittaa. Eli sen näkökulma joka eläimen kuolemasta vastuussa.
.
En tykännyt tästä yhtään ja pisti pojan portaalle jäähylle ja lupasin, että aina kun tekee samalla tavalla pahaa, joutuu portaille miettimään.
