Missä kulkee uhman raja?

[Huolestunut äiti]

Hei. Osaako kukaan kertoa, mikä on vielä uhmaa ja milloin olisi syytä epäillä jotain sairautta?? Tyttäreni on 2v 8kk (muut lapset 5v. ja 1v.) ja käyttäytyy välillä todella väkivaltaisesti sisaruksiaan kohtaan. Lisäksi saa myös kamalia raivokohtauksia ja saattaa huutaa lattialla pitkiä aikoja. Yritämme antaa huomiota, mutta mikään ei tunnu riittävän. Lisäksi tilannetta hankaloittaa se, että vain minä kelpaan kaikissa asioissa enkä näin ollen voi lähteä mihinkään ilman tyttöä. Olen vakuutellut itselleni, että se on vain uhmaa, mutta missä kulkee raja, oikeasti? Välillä tyttö on kuitenkin kuin pieni enkeli. Onko kenelläkään kokemuksia? Antakaa neuvoja, kohta alkaa keinot olla vähissä ja raivoaminen alkaa vaikuttaa jo sisaruksiinkin.

 

[Sonja]

Voi olla,että tytöllä on voimakas uhma.Poikamme on myös kovakourainen siskoaan kohtaan.Tönimistä,tukasta repimistä,ym.Sisko antaa kyllä samalla mitalla takaisin.Olen laittanut molemmat jäähylle kun otteet menevät liian rajuiksi.Poikamme saa myös raivokohtauksia ja testaa joskus montakin kertaa päivässä pinnani pituutta.
Pojalla oli aiemmin vaihe,että vain äiti kelpasi.Se meni ohi kun sanoin äiti ei nyt ehdi,välillä on isän vuoro.Vaikka poika protestoi,isä hoiti silti homman.Aina äiti ei ole saatavilla.

 

[jansku]

Kyllä tuo ihan normaalia uhmaa on, nuo raivokohtauksetkin. Meillä tytöllä n. 2,5v paikkeilla niitä (myös öisin!) ja ihmettelin asiaa kahdelle lasten lääkärille jotka olivat sitä mieltä että on voimakasta uhmaa, eli lapsella kehittymässä kova oma tahto. Oikealla henkisellä otteella lapseen sen saa kääntymään parempaan päin, vaikka rankkaa se on. Aikuisen huutaminen ja raivoaminen vain pahentavat asiaa. Lempeä mutta napakka henkinen ote yleensä tehoaa. Anna lapselle esim kaksi vaihtoehtoa joista valitsee; jos tyttö ei hyväksy omaasi annat toisen, huonomman, niin johan tehoaa... (vaikka jos suostu pukemaan niin sanot että sitten äiti/isi pukee jos et itse tee). Oman paikkakuntasi perheneuvojalta tms saat apuja näihin tilanteisiin, hän voi tulla kotiin katsomaan miten tyttö (ja äiti) käyttäytyy näissä tilanteissa joissa ongelmia. Antaa sitten yksilölliset neuvot juuri teille. Kysy neuvolasta yhteystiedot. Voimia näihin rankkkoihin hetkiin, kyllä ne ajan kanssa helpottavat, vaikka nyt tuntuu että pikkuenkeli on muuttunut "raivottareksi".. :hug: B)