Missä iässä et itse enää tekisi lapsia?

[mamma84]

mä oon nuoresta asti ajatellu et 37v on raja jolloin voisin viimmeisintä kullan murua harkita.
joku täällä suunnittelee 40v lahjaksi sterilisaatiota niin mä haluusin kohdun poiston 38v eli mahdollisesti viimeisen vauvan jälkeen.

 

[myy]

en tiedä mistään "riski-iästä", mutta itse en tee lapsia sen jälkeen kun 25v on mittarissa. ihan jo sen takia että sitten kun lapset on muuttamassa kotoa pois, olen itse "vasta" n. 40v.
en missään nimessä haluaisi tilannetta että nuori lapseni joutuisi hautaamaan minut juuri kotoa muutettuaan, näitä tapauksia esiintyy nyt ala-aste kavereillani, he juuri saaneet opiskelut päätökseen ja muuttaneet omilleen tässä parin vuoden sisällä, yhdeltä kuoli isä ja toiselta äiti, 65-74v molemmat.

Mä en tiedä miten pitkään sun lapset ajatteli kotona asua, mutta aika pitkään saa asua jos on vasta sit muuttamassa pois kun vanhemmat 65-74v.. Mun vanhemmat on saaneet mut 28v ja siskon 31v ja ollaan molemmat asuttu jo vuosia pois lapsuudenkodista ja vanhemmat nyt 60v. Mun mielestä ei ole normaalia jos asutaan yli kolmekymppiseksi vanhempien helmoissa.

opettele lukemaan niin ymmärrät, kerroin että kavereiltani kuolleet juuri isä ja äiti, 65-74v ikäisiä. kertoisikohan se siitä, että he ovat lapsensa tehneet aika iäkkäällä iällä ?? eihän siinä kukaan kolmekymppisille asu vanhempiensa kotona, tällä hetkellä meidän ikäluokka on 22v

 

[äiti]

En tiedä mikä on riski-ikä, mikä se kellekin sitten on kun kaikki ovat erilaisia. Mutta mä oon itseni kohdalla ajatellut, että 30v on raja. Taitaa kuitenkin venyä, kun näyttää elämässä tulevan koko ajan jotain uutta eteen ja vauvan suunnittelua tulee lykättyä. Saa nähdä.

 

[Limone]

en tiedä mistään "riski-iästä", mutta itse en tee lapsia sen jälkeen kun 25v on mittarissa. ihan jo sen takia että sitten kun lapset on muuttamassa kotoa pois, olen itse "vasta" n. 40v.
en missään nimessä haluaisi tilannetta että nuori lapseni joutuisi hautaamaan minut juuri kotoa muutettuaan, näitä tapauksia esiintyy nyt ala-aste kavereillani, he juuri saaneet opiskelut päätökseen ja muuttaneet omilleen tässä parin vuoden sisällä, yhdeltä kuoli isä ja toiselta äiti, 65-74v molemmat.

Voihan sitä ihminen kuolla nuorenakin, jopa ennen kuin lapset lähtevät pois kotoa. Että ei ihan aukotonta logiikkaa. Oma mummoni sai nuorimmaisensa 45 vuotiaana ja kuoli vuosi sitten. Kuopus ehti asua pois kotoa reilut 10 v ja ikääkin kertyi hänelle 35 vuotta. Että ei se aina mene noin. Itse toivon lasteni lähtevän maailmalle 18-20 vuotiaina, kuten itsekin lähdin, en jäävän peräkammariin asumaan kunnes taloudellinen tilanne sen sallii.

 

[vieras]

38v

 

[myy]

Elämässä kun ei koskaan tiedä mitä se tuo eteensä, kun elää hieman vanhemmaksi ymmärtää senkin...

jos tämä oli minulle tarkoitettu, niin kyllä, voi kyllä ymmärrän hyvin että sitä ei koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan. minun mies on menettänyt isänsä kun itse oli parikymppinen (äkillinen sairaskohtaus) ja omalta puolelta sukua ihmisiä tässä lähi aikoina kuollut "ihan tosta noin vaan", ilman mitään sairauksia tms.

siksi minä haluan minimoida sen riskin, että omat lapset joutuvat vastaavaan tilanteeseen kuin oma mies aikanaan joutui, vaikkai hänen isänsä vanhuuteen kuollutkaan. ikähän tuo lisää riskejä sairastua ties mihin..

 

[myy]

Voihan sitä ihminen kuolla nuorenakin, jopa ennen kuin lapset lähtevät pois kotoa. Että ei ihan aukotonta logiikkaa. Oma mummoni sai nuorimmaisensa 45 vuotiaana ja kuoli vuosi sitten. Kuopus ehti asua pois kotoa reilut 10 v ja ikääkin kertyi hänelle 35 vuotta. Että ei se aina mene noin. Itse toivon lasteni lähtevän maailmalle 18-20 vuotiaina, kuten itsekin lähdin, en jäävän peräkammariin asumaan kunnes taloudellinen tilanne sen sallii.

niinkuin tuohon jo jollekin kirjoitin, että mä haluan ainakin minimoida sen mahdollisuuden. mutta tää palstahan onkin tunnettu siitä että takerrutaan ties mihin oma mummoni kuoli juuri, ei todellakaan vanhalla iällä ja kaikki lapset yli 40v. että juu, tiedän että koska vain täältä voi lähteä.

 

[wadelma]

Toivottavasti ei enää sitten kun ikä alkaa kolmosella..

 

[Vieras]

Hei! Minulla on lapsia hankittuna 25- ja 27- vuotiaana. Silloin ja pitkään sen jälkeenkin olin varma, etten enää lapsia halua. Elämäntilanteen muututtua sain vielä yhden lapsen 36-vuotiaana. Olen nauttinut nuorimman vauva- ja lapsuusajasta eniten taloudellisesta ja ammatillisesta tilanteesta johtuen. Isot sisarukset ovat edelleen iloisia pienimmästä myös. Toki iso ikäero on ongelma eikä mielestäni ole järkevää ihan tarkoituksella siirtää lapsen hankkimista kovin pitkälle tulevaisuuttakaan ajatellen. Molemmissa on puolensa - lasten nuorena saamisessa ja vähän vanhempanakin. Rakkaita ja hyvin kasvatettuja ovat kaikki kolme. Jokaista on huomioitu ja lohdutettu tarpeen mukaan. Rajat on jaksettu - ja jaksetaan! - asettaa vielä nuorimmallekin. Vastuu oman terveyden huolehtimisesta tuntuu mielessä nyt enemmän kuin nuorena.

 

[näin]

yli 40vuotiaana

 

[Dynamiitti]

en tiedä mistään "riski-iästä", mutta itse en tee lapsia sen jälkeen kun 25v on mittarissa. ihan jo sen takia että sitten kun lapset on muuttamassa kotoa pois, olen itse "vasta" n. 40v.
en missään nimessä haluaisi tilannetta että nuori lapseni joutuisi hautaamaan minut juuri kotoa muutettuaan, näitä tapauksia esiintyy nyt ala-aste kavereillani, he juuri saaneet opiskelut päätökseen ja muuttaneet omilleen tässä parin vuoden sisällä, yhdeltä kuoli isä ja toiselta äiti, 65-74v molemmat.

Mä en tiedä miten pitkään sun lapset ajatteli kotona asua, mutta aika pitkään saa asua jos on vasta sit muuttamassa pois kun vanhemmat 65-74v.. Mun vanhemmat on saaneet mut 28v ja siskon 31v ja ollaan molemmat asuttu jo vuosia pois lapsuudenkodista ja vanhemmat nyt 60v. Mun mielestä ei ole normaalia jos asutaan yli kolmekymppiseksi vanhempien helmoissa.

Ajatella, jos saa lapsen 40 vuotiaana ja lapsi muuttaa kotoa 25 vuotiaana niin äiti on silloin 65. Joku on silloin jo toinen jalka haudassa, joku toinen juoksee maratoonia...

Toisaalta, meidän tuttavaperheen isä sai aivoinfakrtin 42 vuotiaana ja niin siinä kävi, että juuri kotoa pois muuttaneet 21 v ja 19v lapset joutuivat hautaamaan isänsä.

Elämässä kun ei koskaan tiedä mitä se tuo eteensä, kun elää hieman vanhemmaksi ymmärtää senkin...

Minun äitini oli 65 kun minä olin 25. Tosin olin jo muuttanut kotoa 17-vuotiaana.

 

[Non compos mentis]

Minun äitini oli 65 kun minä olin 25. Tosin olin jo muuttanut kotoa 17-vuotiaana.

Mummini kuoli 63-vuotiaana. Itse olin tuolloin 15-vuotias. Olen tyytyväinen, että aikaa oli näinkin paljon.

 

[vieras]

Ei mitään yläikärajaa, mutta en sitten saanut lapsia lainkaan. Silti, vaikka yli 50 vuotiaana ottaisin lapsen vastaan jos ihme tapahtuisi.

Kaikkien elämä ei mene niin, että voisi päättää milloin lapsensa "hankkii", kuten täällä monet asian ilmaisevat.

 

[wadelma]

Ei mitään yläikärajaa, mutta en sitten saanut lapsia lainkaan. Silti, vaikka yli 50 vuotiaana ottaisin lapsen vastaan jos ihme tapahtuisi.

Kaikkien elämä ei mene niin, että voisi päättää milloin lapsensa "hankkii", kuten täällä monet asian ilmaisevat.

Peesi

Niitä saadaan jos on tarkoitettu niin

 

[nn]

en tiedä mistään "riski-iästä", mutta itse en tee lapsia sen jälkeen kun 25v on mittarissa. ihan jo sen takia että sitten kun lapset on muuttamassa kotoa pois, olen itse "vasta" n. 40v.
en missään nimessä haluaisi tilannetta että nuori lapseni joutuisi hautaamaan minut juuri kotoa muutettuaan, näitä tapauksia esiintyy nyt ala-aste kavereillani, he juuri saaneet opiskelut päätökseen ja muuttaneet omilleen tässä parin vuoden sisällä, yhdeltä kuoli isä ja toiselta äiti, 65-74v molemmat.

Mä en tiedä miten pitkään sun lapset ajatteli kotona asua, mutta aika pitkään saa asua jos on vasta sit muuttamassa pois kun vanhemmat 65-74v.. Mun vanhemmat on saaneet mut 28v ja siskon 31v ja ollaan molemmat asuttu jo vuosia pois lapsuudenkodista ja vanhemmat nyt 60v. Mun mielestä ei ole normaalia jos asutaan yli kolmekymppiseksi vanhempien helmoissa.

opettele lukemaan niin ymmärrät, kerroin että kavereiltani kuolleet juuri isä ja äiti, 65-74v ikäisiä. kertoisikohan se siitä, että he ovat lapsensa tehneet aika iäkkäällä iällä ?? eihän siinä kukaan kolmekymppisille asu vanhempiensa kotona, tällä hetkellä meidän ikäluokka on 22v

ok . en siis tajunnut että noin vanhana oli tehnyt lapsen (52v). Ajattelin että jos tekee 30-40v lapsen niin silti ehtii lapset hyvinkin muuttaa pois kotoa ja vanhemmat vielä elossa pitkään jos puhutaan ihan normaalista eliniästä ilaman vakavia sairauksia. Tokihan ihmisiä kuolee ihan vauvoinakin ja missä iässä tahansa.

 

[Dynamiitti]

Minun äitini oli 65 kun minä olin 25. Tosin olin jo muuttanut kotoa 17-vuotiaana.

Mummini kuoli 63-vuotiaana. Itse olin tuolloin 15-vuotias. Olen tyytyväinen, että aikaa oli näinkin paljon.

Nyt kun äitini täytti muutama päivä sitten 67 niin olen tosiaan alkanut ajatella ettei äidilläni ole välttämättä enää paljoa elinaikaa. Niin ja isäni on 70-vuotias.. Lapsillenihan se on varmasti suuri suru menettää mumminsa tai pappansa ehkä jo lapsuusiän aikana. Oma mummini kuoli vasta muutama vuosi sitten joten sain suht pitkään nähdä hänet elossa ja mummini ehti näkemään lapsenikin. Mummini ehti juuri nähdä kuopukseni vastasyntyneenä kunnes vähän sen jälkeen kuoli. On hauska kuvakin jossa kuopus makaa vauvana kaukalossa paluumatkalla synnytyssairaalasta ja mummini istuu vauvan vieressä. Elämän alku ja elämän loppu.

 

[M Y R K K Y]

40+

Alatko sä lämmetä ajatukselle, että vielä tulis?

Voi sua!! Ei kai enää...Miehellä kaamee vauvakuume taas,mutta...
Ei vielä ainakaan ja ehkä parin vuoden päästä oon jo liian vanha!!!
Oonhan mä nytkin jo,ei sillä.

 

[M Y R K K Y]

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että lapset olis tehty viimeistään 30-vuotiaana, ehkä jopa 25v. Haluan nyt elää äitiyttä täysillä ja myöhemmin on sitten muiden asioiden aika, sitten kun lapset eivät enää tarvitse 24/7. Ja haluan olla nuori lapset saadessani =) Ja vielä ku niistä "pääsen eroon" Olis kiva olla vaikkapa 43-45 ku kuopus täyttäis 18 ja alkais lentelee sekin pesästä. Sen jälkeen on isoäitiyden vuoro. En mä haluis sen ikäsenä lasta saada kun mun päässä se on mummi-ikää; oma äitini oli 40v saadessaan ensimmäisen lapsenlapsensa ja 44-vuotiaana hänellä on niitä jo neljä.

Musta kuulostaa oudolta, että ajattelet tehneesi lapsesi 25 ikävuoteen mennessä, vaikkei sinulla ole miestä. Meikäläisellä on ottanut vuosia päästä edes siihen tilanteeseen, että asiasta on voinut miesystävän kanssa kunnolla keskustella. Ja siltikin se oikea tuli vastaan vasta reilusti yli 3-kymppisenä.

No ei mun tarvii parisuhteessa olla tehdäkseni lapsia
:xmas:

En mä halua pistää koko elämääni paussille siks aikaa, että löytäsin miehen. Jos ei tää mikä nyt on harkinnassa nappaa yhtään, niin suattaapi olla, että teen ainakin seuraavan lapsen yksin. Tai en ihan yksin, mutta siis parisuhteen ulkopuolella.

Musta on kamalaa että joku haluaa lapsensa syntyvän "isättömänä".
Kuultaa läpi ettei sinun mielestä miehellä ole muuta virkaa kuin siittää lapsi.
Mutta lapselle isällä ON väliä.
Oletko itse isättömänä kasvanut? Etkä osaa tarjota mahdollisuutta miehelle/isälle olla isä?

Eron läpikäyneenä tiedän mitä lasten on olla isättömiä,kun ei ole isää arjessa eikä juhlassa.
Se repii ja raastaa kun lapsi kyselee miksei hänellä ole isää.
Selitäpä siinä vielä että itse halusin ettei sinulla lapsi pieni ole isää.

aika itsekästä.