Minusta masentuneet naiset eivät saisi tehdä lapsia.

Saahan sitä kaikki lapsia tehdä, en sitä kiellä. Mietin vain miten se että äiti on masentunut vaikuttaa lapseen? ja se että jos on nuoresta lähtien ollut masentunut kannattaako lapsia hankkia?

Oletko lukenut otsikkosi? Aika selkeästi siinä kiellät ja sitten ihmettelet negatiivista vastaanottoa.

 

Kyl sun äitis tais olla muullakin tavalla mielisairas. Masennukseen ei liity sekavien puhuminen. Aina vaan lapsille ei kerrota kaikkea.

Psykoottiseen masennukseen liittyy. Ja kyllä sitä ilman psykoosiakin voi puhua sekavia masentuneena ja väsyneenä. Puhun ihan kokemuksesta.


Masentunutkin äiti voi olla hyvä äiti. Toki akuuttivaiheessa lapsen hoito voi jäädä vajaaksi, mutta jos masennus on hyvässä hoidossa, voi lapsikin voida hyvin.


Joku sanoi, ettei masennuksen takia joudu sairaalahoitoon. Kyllä muuten joutuu. Ei kannata puhua asioista joista ei tiedä.

 

[QUOTE="vieras";24434207]Suurin osa ketjun kirjoittajista tuntuu olevan erimieltä kanssasi. Tai ainakin heidän kirjoituksistaan saa sen käsityksen, ettei masennus ole mikään syy lykätä lapsenhankintaa jos lapsen haluaa.[/QUOTE]

Musta se on sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Et siis sitä lasta suunnitellaan vähän niinkuin elämäntilanteen mukaan. Eli jos on vakavasti masentunut, asunnoton ja puilla paljailla, alkoholisti, halvaantunut onnettomuudessa yms. yms. yms., niin sellaisessa tilanteessa vois käyttää tervettä harkintakykyä et kannattaako sitä lasta just tähän elämäntilanteeseen alkaa yrittää vai voisko odottaa otollisempaa ajankohtaa kenties.

 

harva varmaan väheksyy ap:n kokemuksia, mutta jos tuolla tavalla kirjoittaa, ei kannata odottaa myötuntoisia vastauksia. Mun mielestä ap:lla on kyllä riski sairastua masennukseen, jos noin katkerasti suhtautuu asiaan. Kukaan ei voi mitään, jos sairastuu masennukseen lapsen synnyttyä. Samaa mieltä olen siinä, että jos on syvällä masennuksen syövereissä, ei siinä tilanteessa kannattaisi hankkiutua raskaaksi. Mutta kyllä ap:n pitäisi työstää asiaa, jotta pääsisi eroon katkeruudeestaan. Myös tuosta saattaa lapset kärsiä... Sun lapsetkin voi joskus sairastua masennukseen, mutta miten he uskaltaa tuoda sen ilmi, jos äidin suhtautuminen on tuollaista...

 

Joku sanoi, ettei masennuksen takia joudu sairaalahoitoon. Kyllä muuten joutuu. Ei kannata puhua asioista joista ei tiedä.

Enpä kyllä huomaa kenenkään niin väittäneen. Itse mainitsin, että masennukseen ei yleisesti kuulu psykoosi tai mielisairaalaan joutuminen. Onko se sitten kuinka hurja prosentti, joka ihan kunnon laitoshoitoon joutuu? Aika pieni sanoisin, kun kuitenkin miltei puolet suomalaisista sairastuu jonkinasteiseen masennukseen, jossain välissä elämäänsä.

 

[QUOTE="vieras";24434006]Huh, huh, provo tai ei, niin harvoin saa näin ilkeitä vastakommentteja lukea, mitä tässä ketjussa muutamalta näppikseltä lähtenyt.[/QUOTE]

Sitä saa mitä tilaa.

 

Enpä kyllä huomaa kenenkään niin väittäneen. Itse mainitsin, että masennukseen ei yleisesti kuulu psykoosi tai mielisairaalaan joutuminen. Onko se sitten kuinka hurja prosentti, joka ihan kunnon laitoshoitoon joutuu? Aika pieni sanoisin, kun kuitenkin miltei puolet suomalaisista sairastuu jonkinasteiseen masennukseen, jossain välissä elämäänsä.

En tiedä prosentteja, mutta kyllä usea masentunut pääsee ihan psykiatriseen hoitoon. En nyt puhu mistään vankimielisairaaloista tms. vaan ihan tavallisista psykiatrisista osastoista. Mistä sinä puhut?

 

[QUOTE="vieras";24434251]Luetun ymmärtämisessäsi on huikeita vikoja. Täällä ollaan kyllä erimieltä ap:n kanssa siitä, että masennusta voisi jostakin ennustaa.[/QUOTE]

Voi olla etten ymmärrä lukemaani, mutta katso nyt vaikka keskustelun otsikkoa? Miten sen ymmärrät, minä ymmärrän sen niin, että jos masentuneen on mahdollista olla tekemättä lasta hänen ei tulisi lasta hankkia. Ap:n saamat ensimmäiset vastaukset tulkitsivat viestin aika erilailla ja olivat aika hyökkääviä. En väitä missään, että masennuksen pystyisi ennustamaan tai olisi olemassa jokin alttius sairastua masennukseen.

 

[QUOTE="...";24434252]Ihmettelen minäkin miksi esim. Mummeliisa, joka yleensä kirjoittaa niin fiksusti ja kivasti on ottanut tässä ketjussa näin hyökkäävän kannan- osuuko asia omaan nilkkaan?

Ottamatta varsinaiseen aloitukseen kantaa, niin esim sairastettu masennus (myös kaukaisessa historiassa) estää ehdottomasti esim sekä koti-että ulkomaisen adoption, eli kyllä asiasta on myös asiantuntijatasolla samankaltaista ajatusta.[/QUOTE]

Minä toivon, että minulla on aina yhtä "hyökkäävä kanta" sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka nautiskelevat heikompiensa kiusaamisesta ja vaikeuksien kanssa kamppailevien syyllittämisestä.
Mikäli jossain yhteydessä olet huomannut, että ei ole ollut, arvostan siitä muistuttamista, jotta voin terävöittää kantaani.

 

[QUOTE="Iines";24434295]Musta se on sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Et siis sitä lasta suunnitellaan vähän niinkuin elämäntilanteen mukaan. Eli jos on vakavasti masentunut, asunnoton ja puilla paljailla, alkoholisti, halvaantunut onnettomuudessa yms. yms. yms., niin sellaisessa tilanteessa vois käyttää tervettä harkintakykyä et kannattaako sitä lasta just tähän elämäntilanteeseen alkaa yrittää vai voisko odottaa otollisempaa ajankohtaa kenties.[/QUOTE]

Jep, jos vaikka siitä halvaantumisesta pääsisi yli, se on kumminkin asenteesta kiinni.

 

En tiedä prosentteja, mutta kyllä usea masentunut pääsee ihan psykiatriseen hoitoon. En nyt puhu mistään vankimielisairaaloista tms. vaan ihan tavallisista psykiatrisista osastoista. Mistä sinä puhut?

Mikä on omakohtainen kokemuksesi mielipiteisiin/tietoihin, vai mistä muodostat ne?

 

Mikä on omakohtainen kokemuksesi mielipiteisiin/tietoihin, vai mistä muodostat ne?

Ihan omien kokemuksieni pohjalta. Enempää en halua kertoa.

 

[QUOTE="vieras";24434405]Voi olla etten ymmärrä lukemaani, mutta katso nyt vaikka keskustelun otsikkoa? Miten sen ymmärrät, minä ymmärrän sen niin, että jos masentuneen on mahdollista olla tekemättä lasta hänen ei tulisi lasta hankkia. Ap:n saamat ensimmäiset vastaukset tulkitsivat viestin aika erilailla ja olivat aika hyökkääviä. En väitä missään, että masennuksen pystyisi ennustamaan tai olisi olemassa jokin alttius sairastua masennukseen.[/QUOTE]

Minusta masentuneet naiset eivät saisi tehdä lapsia.

"Oma äitini sairastui masennukseen kun olin 2v. Hän kävi säännöllisesti terapiassa ja sai lääkkeitä. Silti niistä ei ollut mitään apua. Hän ei jaksanut pestä pyykkejäni, harvoin jaksoi leikkiä kanssani, hän puhui sekavia. Äiti oli muutaman kerran mielisairaalassa siitä ei ollut apua. Hän sai useamman kerran psykoosin. Muistan lapsuuteni kurjani. Siksi toivoisinkin ettei kukaan masentunut hankkisi lapsia, se lapsuus on niin kurja että se jättää syvät jäljet."

Tässä selkeästi toivotaan, ettei kyseinen "oma äitini" olisi tehnyt lapsia, koska masentuneet naiset eivät saisi tehdä lapsia, vaikka lapsi oli jo 2 vuotias äidin sairastuessa.

 

Mun äitini on ollut vakavasti masentunut silloin kun mä olin lapsi. Mun ja sisarusten osalta se tarkoitti mm sitä, ettei meidän perushygieniasta huolehdittu, meidän ruokailuista ei huolehdittu, äiti ei osoittanut minkäänlaisia positiivisia tunteita tai rakkautta, hän oli vihainen, arvaamaton, aggressiivinen, väkivaltainen. Hän ei koskettanut meitä muuta kuin lyödäkseen.

On ihan totta, että masentuneen ei pitäisi hankkia lapsia silloin kun masennus on päällä, ihan oman itsensä takia. Mutta aina tiedä etukäteen tuleeko joskus masentumaan. Sen masentuneen pitäisi saada apua silloin kun masennus on, sekä omalle mielenterveydelle että siihen perhe-elämään. Lapsi tarvitsee jonkun tärkeän, läheisen, turvallisen ja rakkautta antavan aikuisen elämäänsä, eikä sen tarvi aina olla isä tai äiti, se voi olla joku muu. Mä olin pitkään katkera siitä, ettei mun äitini koskaan hakenut tai saanut apua, vaan tilanne jatkui samanlaisena vuosia. Jälkiä on jäänyt meihin lapsiin paljon, eikä meillä ollut ketään sellaista korvaavaa turvallista aikuista elämässä.

Mä olen itse sairastanut myös masennuksen, äitinä. Mutta käsi sydämellä voin sanoa, etten ollut samanlainen äiti kuin omani. Siksi myös hakeuduin hoitoon pian, ja hain apua. Lapset oli mulle se syy nousta sängystä ja vaikka iltaisin ja öisin mietin vain toivetta kuolla, niin mut piti hengissä se että halusin varmistaa että mun omat lapset saavat joka päivä läheisyyttä, rakkaudenosoituksia, sylissäpitoa, halauksia.

 

Jos et ota kantaa itse tekstiin vaan keskityt pelkkiin vastauksiin niin olet etsimässä vain nettirähinää täällä. Jos suomenkielen ymmärtäminen on niin heikkoa ettei näe epäkohtia AP:n kirjoituksessa,vieläpä selkeitä sellaisia on aika pistää palsta kiinni ja meditoida vaikka kauniiden ja rohkeiden edessä hetki kuolaten.

Kukaan ei täällä halvenna masennusta, tai sitten olen missannut sellaisen tekstin, niitä provo "ota itteäsi niskasta kiinni"-tyylisiä kirjoituksia ei edes kannata noteerata.

Erottakaa sarkasmi, vittuilu, leikki ja tosiasiat toisistaan, niin saattaa onnistua paremmin tuo kommentointi ja aloitukset tällä palstalla.

jos AP tilaa itselleen provosoivalla kirjoituksella ikäviä kommentteja, se ansaitsee sen silloin, ei silloin tarvitse kaikkien päänsilittäjien ryömiä kiven kolostaan ulvomaan miten muut kommentoi kun aloittaja tekee itsestään ääliön, niinhan me kaikki teemme ajoittain, ei sitä tarvitse puolustella, hyväksyy vaan inhimmillisenä asiana, ja sen että sillä saadaa yleensä palautetta sitten aikaiseksi mikä ei välttämättä ole sitä kaikista hauskinta itsestään lukea, mutta eipä tämä olekkaan mikään My Little Pony, Happy Happy Joy Joy-maailma.

 

[QUOTE="vieras";24434501]Minusta masentuneet naiset eivät saisi tehdä lapsia.

"Oma äitini sairastui masennukseen kun olin 2v. Hän kävi säännöllisesti terapiassa ja sai lääkkeitä. Silti niistä ei ollut mitään apua. Hän ei jaksanut pestä pyykkejäni, harvoin jaksoi leikkiä kanssani, hän puhui sekavia. Äiti oli muutaman kerran mielisairaalassa siitä ei ollut apua. Hän sai useamman kerran psykoosin. Muistan lapsuuteni kurjani. Siksi toivoisinkin ettei kukaan masentunut hankkisi lapsia, se lapsuus on niin kurja että se jättää syvät jäljet."

Tässä selkeästi toivotaan, ettei kyseinen "oma äitini" olisi tehnyt lapsia, koska masentuneet naiset eivät saisi tehdä lapsia, vaikka lapsi oli jo 2 vuotias äidin sairastuessa.[/QUOTE]

Minä taas tulkitsin sen enenmmänkin varoittavana esimerkkinä, ettei masentuneen äidin lapsena ollut kovin mukava olla. Kaikki muu mitä siitä voi saada irti on tulkintaa.

 

En tiedä prosentteja, mutta kyllä usea masentunut pääsee ihan psykiatriseen hoitoon. En nyt puhu mistään vankimielisairaaloista tms. vaan ihan tavallisista psykiatrisista osastoista. Mistä sinä puhut?

Niin varmaan pääsee. Kyse on kuitenkin tällöin vakavasta masennuksesta, mihin tuo psykoosikin viittaa. Lievästi ja keskivaikeasti masentuneita on Suomi täynnä ja ap on aika täynnä sitä itseään, kun ei sallisi heidän tekevän lapsia ennen tai jälkeen masennuksen. Ja kyllä ne vaikeastikin masentuneet, psykoottiset ja laitoshoidossa olleet saavat minun puolestani niitä lapsia tehdä. Mutta eiköhän suurin osa masennustapauksista hoideta ihan terapialla tai enintään jollain avohoidolla.

 

Kysyin siksi, koska totuushan on se, että suurin osa masentuneista on lieveästi tai keskivaikeasti masentuneita, ja heistä 90% elää kohtalaisen normaalia elämää, käy työssä, on perheellisiä, harrastaa jne..
Väitän että jokaisella ihmisellä on ainakin yksi tuttava joka sairastaa jonkin asteista masennusta, ja joista ette edes tiedä.
Ja masennusta hoidetaan suurimmaksi osaksi lääkityksellä ja terapialla, ihan pienin perustein et tässä maassa osastolle pääse vaikka itse haluaisit!

 

Enpä kyllä huomaa kenenkään niin väittäneen. Itse mainitsin, että masennukseen ei yleisesti kuulu psykoosi tai mielisairaalaan joutuminen. Onko se sitten kuinka hurja prosentti, joka ihan kunnon laitoshoitoon joutuu? Aika pieni sanoisin, kun kuitenkin miltei puolet suomalaisista sairastuu jonkinasteiseen masennukseen, jossain välissä elämäänsä.

Minä tunnen kaksi ihmistä joilla on/ollut masennusta ja molemmat on ollut laitoshoidossa.
100%

 

Kysyin siksi, koska totuushan on se, että suurin osa masentuneista on lieveästi tai keskivaikeasti masentuneita, ja heistä 90% elää kohtalaisen normaalia elämää, käy työssä, on perheellisiä, harrastaa jne..
Väitän että jokaisella ihmisellä on ainakin yksi tuttava joka sairastaa jonkin asteista masennusta, ja joista ette edes tiedä.
Ja masennusta hoidetaan suurimmaksi osaksi lääkityksellä ja terapialla, ihan pienin perustein et tässä maassa osastolle pääse vaikka itse haluaisit!

Niin no totta tuokin. Olen vain nähnyt paljon masentuneita osastoilla. He ovatkin toki vakavasti masentuneita.


Mutta kyllä se on niinkin, että jos on masentunut, kannattaa lapsen hankintaa harkita ihan itsensä takia. Kukaan ei voi ennustaa, masentuuko jatkossa, mutta oma terveys kannattaa toki hoitaa ennen kuin lasta yrittää. En silti sanoisi, ettei masentunut saa hankkia lapsia. Itsekin olen kaksi vuotta yrittänyt lasta sairauksistani huolimatta. Toki tilanne ei ole akuutti.

 

Kun äitisi synnytti sinut olit suoraan 2v. ? Sarkasmia... Mutta asiaan, olisi äitisi siis pitänyt tietää useita vuosia ennenkuin sairastui se asia että tulee sairastumaan 2v. synnytyksen jälkeen ja jättää sinut tekemättä, jolloin et olisi myöskään täällä vaatimassa että masentuneet äidit ei saa tehdä lapsia?

Logiikka, kertokaa minulle sitten kun se löytyy.

No logiikkahan oli siinä, että ap eli kurjan lapsuuden äitinsä sairauden takia. Siksi ap nyt toivoo, että masennusta sairastavat eivät tieten tahtoen niitä lapsia hankkisi.

Mikä tässä oli vaikea ymmärtää?

 

En ole katkera äidilleni. Minusta vaan jos on masennusta niin kannattaa harkita lasten tekoa. Ei masentuneen lapsena ole kovin kivaa.

 

En ole katkera äidilleni. Minusta vaan jos on masennusta niin kannattaa harkita lasten tekoa. Ei masentuneen lapsena ole kovin kivaa.

Ehdottomasti kannattaa harkita, eikäs siitä kaikki ole yhtä mieltä?

Aika moni nyt vaan kumminkin tulee raskaaksi, kun voi se masentuneen elämänhallinta olla muutenkin vähän mitä sattuu. Silloin pitää vain haluta ottaa kaikki apu vastaan. Kyllä mä uskon, että omalla asenteella on paljon merkitystä toipumisen kannalta.

 

Mä todella toivon että sä itse sairastut masennukseen, niin tiedät ainakin mistä puhutaan!

No huhhuh, onpa ala-arvoista kommentointia.

Ap kyllä tietää, mitä masennus voi aiheuttaa, onhan hän sen omakohtaisesti kokenut.

 

No logiikkahan oli siinä, että ap eli kurjan lapsuuden äitinsä sairauden takia. Siksi ap nyt toivoo, että masennusta sairastavat eivät tieten tahtoen niitä lapsia hankkisi.

Mikä tässä oli vaikea ymmärtää?

Kannattaa vissiin opetella lukemaan, sinun kommenttisi perusteella ei ilmeisesti naiset saa sitten tehdä lapsia jolleivät omaa luotettavia ennustajaeukon lahjoja.