minun,sinun vai meidän..?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nti kukkanen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

nti kukkanen

Uusi jäsen
01.10.2006
4
0
1
Mulla on kolme pientä tytärtä,sattuneista syistä kaksi vanhempaa lasta (6 ja 4v.) asuu isänsä luona.Isi on mennyt uusiksi naimisiin ja heillä on nyt myös kaksi yhteistä lasta mun tyttöjen lisäksi.Itse olen uudessa suhteessa ja nuorimpani asuu meidän kans (ei siis ole meidän yhteinen)..jo alussa meillä oli selvää että isit ja äidit on joten ei tungeta väkisin rooleihin,näin se toimi pitkään kunnes vanhin tytöistäni lopetti yhtääkkiä kutsumasta mua äidiksi,ensin en kiinnittäny asiaan huomiota mutta erään kerran hän sitten tuli viettämään jälleen viikonloppua luoksemme ja kertoile eskari kuulumisia ikään kuin häkeltyen äkkiä,kysyin syytä ja hän kertoi että joku koulussa oli kysynyt äidin nimeä ja typyseni ei yiennyt mitä vastata kun isi oli sanonut "sen toisen äidin" kans että hänellä on vain yksi äiti ja se on nyt tämä uusi vaimo.käytännössä sanoen minua ei saa enään äidiksi kutsua.Tällä hetkellä tilanne mun ja isin välit on taas kireällä,kaikki,ero yms,sujui lasten onneksi ilman suuria dramaattisuuksia mut nyt on tilanne sit jo toinen..tytöt ovat hämmentyneinä,ja se saa surulliseksi...olisko jollain jotain neuvoja kuinka lähteä tätä selvittään???ja kaiken huipuksi kun yritin tätä juttua nykyiselleni purkaa pahanmielen vuoksi,hänen ratkaisunsa olisi että perustetaan oma perhe...huh huh..
 
:hug: :hug:
Onpa itsekästä ja järkyttävää toimintaa ex-mieheltäsi ja hänen vaimoltaan :o
Ei lapsella ole kuin yksi ainoa äiti! Ja se olet sinä, aina, iänkaikkisesti ja aamen! Riippumatta siitä missä lapsesi asuu. En ymmärrä sitä naista ollenkaan. Kuinka he voi vaatia että lapset kutsuvat/pitävät häntä äitinään :o ?
Hän on "vain" äitipuoli, ei missään nimessä äiti. Sanot lapsillesi em asian ja teet sen myös exällesi ja vaimollensa selväksi, ilkeää sotkea lapsen päätä tuollaisella asialla :(
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.10.2006 klo 12:19 emmi kirjoitti:
:hug: :hug: Ei lapsella ole kuin yksi ainoa äiti! Ja se olet sinä, aina, iänkaikkisesti ja aamen! Riippumatta siitä missä lapsesi asuu. En ymmärrä sitä naista ollenkaan. Kuinka he voi vaatia että lapset kutsuvat/pitävät häntä äitinään :o ?
Miksi emmi kirjoitit että et voi ymmärtää "sitä naista"? Mistä me tiedetään vaikka koko juttu olisi isän idea!

Mutta itse asiasiasta olen sitä mieltä että kammottavaa jos isä(?) on käskenyt lasta sanomaan vaimoaan äidiksi. Musta sä voit kyllä nostaa kissan pöydälle ja ottaa asian puheeksi lapsen isän kanssa ja kysyä suoraan syytä miksi näin on tehnyt ja kerro myös oma mielipiiteesi miten mielestäsi asia vaikutta lapseen , jospa hän ymmärtäisi. Jos ei ymmärrä kannattaisi varmaan puhua perheneuvolassa ja pyytää vaikka heitä ottamaan yhteys isään ja selittämään asia.
 
Itsekin olen yhden lapsen etä-äiti.Väliaikaisesta siirrosta tulikin pysyvä.Lapsen isä oli sekoittanut lapseni pään valheilla.Mun tarvinnee odottaa että lapsi tulee sossujen mukaan kuultavaksi.
Eli tiedän,kuinka pahalta sinusta tuntuu.Se on kamalaa,kun lapsen päät sekoitetaan.Sinä olet heidän äitinsä!
12vuotiastahan kuunnellaan,joten jos lapsesi on sen ikäisiä,onko sinulla mahdollisuuksi saada heidät takaisin?
Lapsillesi tietysti edelleen käytät äiti sanaa ja korostat sitä,että olet heidän äitinsä vaikka asuvatkin muualla.
 
Niin...jännä huomata et heti syy on sen äitipuolen! :kieh: Jos isä puhuu lapsille noin niin tuskin se välttämättä on äitipuolen vika...
Mä kyl vakaasti uskon ettei äitipuolilla ole tarvetta kuulla lasten suusta sanaa "äiti"...Sehän on vain sana.Välittäminen ja arjesta huolehtiminen kun käy muiltakin kuin äidiltä...Ja sehän ottaa niin kovin äidin arvolle...saati jos vielä joku tonkaisee muurahaispesää! :laugh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.10.2006 klo 21:09 Äitipuolen vikako kirjoitti:
Niin...jännä huomata et heti syy on sen äitipuolen! :kieh: Jos isä puhuu lapsille noin niin tuskin se välttämättä on äitipuolen vika...
Mä kyl vakaasti uskon ettei äitipuolilla ole tarvetta kuulla lasten suusta sanaa "äiti"...Sehän on vain sana.Välittäminen ja arjesta huolehtiminen kun käy muiltakin kuin äidiltä...Ja sehän ottaa niin kovin äidin arvolle...saati jos vielä joku tonkaisee muurahaispesää! :laugh:
fiksu äitipuoli vois kuitenkin selittää ettei ole äiti, vaikka isä sanois mitä.Ja vaikka kuinka inhois sitä "oikeaa"äitiä ja miehen ex.ää ei sitä lapselle mainostaisi, vaan pyrkisi tukemaan lapsen ja äidin suhdetta. :flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.10.2006 klo 22:02 melki äitipuoli kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.10.2006 klo 21:09 Äitipuolen vikako kirjoitti:
Niin...jännä huomata et heti syy on sen äitipuolen! :kieh: Jos isä puhuu lapsille noin niin tuskin se välttämättä on äitipuolen vika...
Mä kyl vakaasti uskon ettei äitipuolilla ole tarvetta kuulla lasten suusta sanaa "äiti"...Sehän on vain sana.Välittäminen ja arjesta huolehtiminen kun käy muiltakin kuin äidiltä...Ja sehän ottaa niin kovin äidin arvolle...saati jos vielä joku tonkaisee muurahaispesää! :laugh:
fiksu äitipuoli vois kuitenkin selittää ettei ole äiti, vaikka isä sanois mitä.Ja vaikka kuinka inhois sitä "oikeaa"äitiä ja miehen ex.ää ei sitä lapselle mainostaisi, vaan pyrkisi tukemaan lapsen ja äidin suhdetta. :flower:
Olen itsekkin äitipuoli ja en todellakaan haaveile äitiydestä muille kuin omilleni.Mies ehkä enempikin..hän ehkä kokee et MINÄ kuitenkin hoidan ne kaikki arjen jutut ja ansaitsen ns.äidin tittelin, toisin kuin lasten äiti jatkuvine valheineen ja kieroiluineen.Itse en edes haluasi minua kutsuttavan äitiksi,pelkkä nimi riittää hyvin ja tieto siitä että välimme on avoimet ja että lapsi voi kertoa ilman pelkoa huolistaan.
Ja joskus lasten oltua pienempiä olen heidän sanottuaan minua äidiksi myös heitä opastanut kuka on oikea äiti eli en ole syyllistynyt manipulointiinkaan.Mutta ehkä tämä on äideille niin arka aihe..olisi minullekkin jos kokisin HUONOA omaatuntoa jostain!?!Onneksi en koe!
 
Älä ap välitä noiden kahden jutuista mun mielestä toi on epäkypsää kirjoittaa sulle noin.
No sulla kestää ennenkuin lapsia kuunnellaan.Yritä keskustella ex:än kanssa ja lapsille korostan joka kerta,että olet heidän äitinsä vaikkette asukaan samassa taloudessa.Koitahan jaksella :hug:
 
kaikenlaisia kommentteja täälä tuleekin. Ap älä tosissaankaan välitä noista asiattomista kommenteista. Parasta varmaan olisi jos puhut sen ex miehes kanssa (yrität ainakin) Lapsille olis varmaan parasta sitten vain selvittää, että kaikilla ihmisillä on yksi oikea äiti ja myös on joillain lapsilla äitipuolia, kuten heillä on. Jotenkin kuitenki tuntuu, että lapsille olis varmaan paras selvittää se asia kerran kunnolla ja sen jälkeen jatkaa kuten ennenkin, eikä tehdä heidän aikana suurta numeroa asiasta. Mielestäni sen löytää sitten edestään, kun ei lapsen mieltä sekoita aikuisten välisillä asioilla. Itsestänikin tuntuis tosi pahalta, jos omat lapset kutsuisivat ex miehen vaimoa äidiksi ja ainakin silloin, jos minua eivät äidiksi enää kutsuisi... Voimia sulle :hug:
 
Miehen lapset ovat aina kutsuneet minua nimeltä ja äitiään sanovat äidiksi,ja hyvä niin.
Silti joskus mietityttää tuo OIKEAN äidin painottaminen.Meidänkin tapauksessa lasten äiti otti ja lähti kun lapset olivat vielä pieniä,eikä kuukausiin halunnut tavata lapsiaan,kun uusi mies oli niin tärkeä.Oikeastaan äidin ainoa panos lasten elämässä on jatkuva tappelu lasten isän kanssa,ollut jo vuosia,(jo ennen pahan äitipuolen mukaan tuloa kuvioihin)ja elatusmaksujen kiertäminen ja tapaamisten laiminlyönti,säännölliset tapaamiset saatiin aikaan vasta yli 6v eron jälkeen,kun lopulta äiti suostui tekemään kirjallisen tapaamissopimuksen.
Itse olen tämän äidin touhuja nyt seurannut yli 4 vuotta ja voin sanoa,että yhden käden käden sormilla voidaan laskea ne kerrat kun äiti on osoittanut ajattelevansa lastensa etua ennen omaa etuaan ja ottanut huomioon lastensa toiveet ja tunteet.
Eli synnyttäminen ei tee kenestäkään ÄITIÄ isoin kirjaimin,äitiyteen kuuluu niin paljon muutakin.
Tuttavapiirissäni on myös nainen,jolla on kaksi omaa lasta ja kaksi sijoitettua lasta,ja uskallan väittää että hän mitä suurimmassa määrin ÄITI kaikille neljälle,vaikka vain kaksi lapsista on biologisesti hänen.

Suomeksi: en usko että kylmä ja välinpitämätön nainen,vaikka kuinka olisi äiti, kykenee rakkaudella tukemaan lapsensa kehitystä ja kasvua,päinvastoin kuin turvallinen ja välittävä aikuinen, kykenee vaikka ei mitään sukua olisikaan.
Lapselle on tärkeintä saada kasvaa turvallisessa,välittävässä kodissa,jossa hän tuntee ja tietää olevansa rakastettu ja hyväksytty omana itsenään,vaikka koti ei olisikaan sama kuin biologisen äidin.
Tuntuu lähinnä siltä että korostamalla oikean äidin merkitystä ajatellaan lähinnä äidin tunteita ja etua,ei lapsen.
Ja olen siis itsekin äiti...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.10.2006 klo 09:56 merianna kirjoitti:
Miehen lapset ovat aina kutsuneet minua nimeltä ja äitiään sanovat äidiksi,ja hyvä niin.
Silti joskus mietityttää tuo OIKEAN äidin painottaminen.Meidänkin tapauksessa lasten äiti otti ja lähti kun lapset olivat vielä pieniä,eikä kuukausiin halunnut tavata lapsiaan,kun uusi mies oli niin tärkeä.Oikeastaan äidin ainoa panos lasten elämässä on jatkuva tappelu lasten isän kanssa,ollut jo vuosia,(jo ennen pahan äitipuolen mukaan tuloa kuvioihin)ja elatusmaksujen kiertäminen ja tapaamisten laiminlyönti,säännölliset tapaamiset saatiin aikaan vasta yli 6v eron jälkeen,kun lopulta äiti suostui tekemään kirjallisen tapaamissopimuksen.
Itse olen tämän äidin touhuja nyt seurannut yli 4 vuotta ja voin sanoa,että yhden käden käden sormilla voidaan laskea ne kerrat kun äiti on osoittanut ajattelevansa lastensa etua ennen omaa etuaan ja ottanut huomioon lastensa toiveet ja tunteet.
Eli synnyttäminen ei tee kenestäkään ÄITIÄ isoin kirjaimin,äitiyteen kuuluu niin paljon muutakin.
Tuttavapiirissäni on myös nainen,jolla on kaksi omaa lasta ja kaksi sijoitettua lasta,ja uskallan väittää että hän mitä suurimmassa määrin ÄITI kaikille neljälle,vaikka vain kaksi lapsista on biologisesti hänen.

Suomeksi: en usko että kylmä ja välinpitämätön nainen,vaikka kuinka olisi äiti, kykenee rakkaudella tukemaan lapsensa kehitystä ja kasvua,päinvastoin kuin turvallinen ja välittävä aikuinen, kykenee vaikka ei mitään sukua olisikaan.
Lapselle on tärkeintä saada kasvaa turvallisessa,välittävässä kodissa,jossa hän tuntee ja tietää olevansa rakastettu ja hyväksytty omana itsenään,vaikka koti ei olisikaan sama kuin biologisen äidin.
Tuntuu lähinnä siltä että korostamalla oikean äidin merkitystä ajatellaan lähinnä äidin tunteita ja etua,ei lapsen.
Ja olen siis itsekin äiti...
minäkin olen äiti, ja lapsillani "äitipuoli", JA KYLLÄ TOSIAAN OLET SINÄNSÄ OIKEASSA että sattuisi tosi paljon jos lapset häntä sanoisivat äidiksi eikä minua.Uskon että myös sinua???Mutta mielestäni lapsellekin on tärkeää korostaa biologisen äidin hyviä puolia ym. onhan lapsi puoliksi saanut mm. perimää sieltä ja se tukee lapsen kasvua.Oli äiti millainen tahansa ja mitä sitten ex.t ja äitipuolet sitten ajattelisivatkin "oikeasti".Itselläni on ollut alkoholisti isä, mutta kyllä minulle oli tärkeää ja siitä kiitollinen että äiti ei eron jälk. häntä mollannut, vaan koetti kertoa parempia puolia isästä. JA VAIKKA ISÄ KUINKA MAINOSTAISI ÄITIPUOLTA UUTENA ÄITINÄ, AIKA TOSSU ON ÄITIPUOLI JOS EI ISIÄ KURIIN SAA!!!??? eli kyllä se äitipuoli voi selittää ettei ole äiti ym.eikä ainakaan yhdy isän "panetteluun" ja sanoo isän ja lapsen aikaan tiukasti ettei ole lapsen äiti...
 
Siis minullahan ei tuota ongelmaa ole koskaan ollutkaan että lapset eivät tietäisi kuka on äiti,kuten varmaan jo alussa sanoinkin.
Pisti silmään, lause "on äidissä varmasti hyviä puolia,vaikka äitipuoli ajattelisi vaikka mitä,eli päästään taas siihen,että äidin mahdolliset huonot ominaisuudet ovatkin lähtöisin äitipuolen päästä, sillä biologinen äiti on täydellinen,jossa ei voi olla mitään moitittavaa.
Meillä vaan lapset ovat jo niin isoja,että osaavat ihan itsekin jo ajatella,turha minun tai isänkään olisi ruveta maalaamaan mustaa valkoseksi,äiti on ihan omalla käytöksellään aiheuttanut sen,että hänen 13v lapsensa sanoo ettei voi kunnioittaa äitiään,vaikka pitääkin äidistään.
Mitta se on lapsenkin kokemilla pettymyksillä,siis oman äidin aiheuttamilla pettymyksillä,kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan sietää,vaikka kuinka olisi kyse omasta äidistä.
Omista lapsistani keskimmäinen käy lomaperheessä kesäisin ja joskus muillakin lomilla ja tiedän että hän siellä ollessaan sanoo perheen äitiä xxxx-äidiksi,ja se ei minua haittaa eikä tee minua vähemmän äidiksi hänelle. Olisin itsekäs jos kieltäisin lastani sanomasta lomaperheen äitiä äidiksi,sillä kaikki muutkin lapset kutsuvat häntä siten.
 

Uusimmat

Yhteistyössä