H
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="vieraana";23280060]Mullakin oli maailman ihanin mies. Olin juuri eronnut yh, kun tavattiin. Se piiritti mua lähes öin ja päivin, alusta saakka puheli miten on ivhdoin kohdannut Sen Oikean, ettei ole ikinä rakastanut ketään ennen mua. Se puhui miten ihana ja upea nainen mä olen, miten se ei ikinä halua satuttaa mua mitenkään vaan haluaa suojella mua kaikelta. Se otti mun lapset omikseen, halusi heti naimisiin ja lapsia mun kanssa. Oltiin tunnettu pari kolme kk kun se muutti mun luokse. Kaikki oli täydellistä, mies palvoi mua, teki kotitöitä, rakasti ja leikitti mun lapsia, piti mua kuin kukkaa kämmenellä. Kuuden kuukauden kuluttua mentiin kihloihin ja hyvin pian sen jälkeen tulin raskaaksi.
Siihen loppui se onni. Pikkuhiljaa miehen mustasukkaisuus paheni, se valvotti mua yöt kun epäili että petin sitä töissä (olin vanhainkodilla hoitajana, se luuli että petän sitä niitten vanhusten kanssa). Mä yritin ymmärtää ja vakuutella etten mä tee mitään, mies oli kertonut miten sitä on aina vaan petetty ja kaikki naiset aiemmin olleet kauheita häntä kohtaan. Olin sinisilmäinen ja uskoin. Halusin tehdä kaikkeni, ettei tuon unelmieni prinssin tarvitsisi olla musta mustasukkainen, mä alistuin ihan täysin, omasta tahdostani. Pikkuhiljaa kaikki paheni, väkivalta tuli mukaan. Lopulta mun elämä meni siihen pisteeseen, että olin alistettu ovimatto, jota petettiin, hakattiin, haukuttiin, kidutettiin ja pidettiin vankina omassa kodissani.
Tajusin lähteä vasta siinä vaiheessa, kun elämäämme puuttuivat poliisit ja sosiaaliviranomaiset, ja antoivat minulle vaihtoehdot: joko lähden lasteni kanssa tai jään ja he huostaanottavat lapset.
Kovin usein se "liian hyvää ollakseen totta" myös on sitä.
Savanna tuskin ottaa kuuleviin korviinsa tätä, mutta ajattelinpa vaan kertoa kun kuulosti niin tutulta Savannan tarinat tuosta ihmeellisestä miehestä.[/QUOTE]
On sille täällä kerrottu varoittavia esimerkkejä mut eipä ota kuuleviin korviin. Kantapään kautta on kova hinta oppia.
Siihen loppui se onni. Pikkuhiljaa miehen mustasukkaisuus paheni, se valvotti mua yöt kun epäili että petin sitä töissä (olin vanhainkodilla hoitajana, se luuli että petän sitä niitten vanhusten kanssa). Mä yritin ymmärtää ja vakuutella etten mä tee mitään, mies oli kertonut miten sitä on aina vaan petetty ja kaikki naiset aiemmin olleet kauheita häntä kohtaan. Olin sinisilmäinen ja uskoin. Halusin tehdä kaikkeni, ettei tuon unelmieni prinssin tarvitsisi olla musta mustasukkainen, mä alistuin ihan täysin, omasta tahdostani. Pikkuhiljaa kaikki paheni, väkivalta tuli mukaan. Lopulta mun elämä meni siihen pisteeseen, että olin alistettu ovimatto, jota petettiin, hakattiin, haukuttiin, kidutettiin ja pidettiin vankina omassa kodissani.
Tajusin lähteä vasta siinä vaiheessa, kun elämäämme puuttuivat poliisit ja sosiaaliviranomaiset, ja antoivat minulle vaihtoehdot: joko lähden lasteni kanssa tai jään ja he huostaanottavat lapset.
Kovin usein se "liian hyvää ollakseen totta" myös on sitä.
Savanna tuskin ottaa kuuleviin korviinsa tätä, mutta ajattelinpa vaan kertoa kun kuulosti niin tutulta Savannan tarinat tuosta ihmeellisestä miehestä.[/QUOTE]
On sille täällä kerrottu varoittavia esimerkkejä mut eipä ota kuuleviin korviin. Kantapään kautta on kova hinta oppia.
V
"vieras"
Vieras
Mä osaan pukeutua (ja meikata). Ainiin mut enhän mä olekaan täysin suomalainen. 
Suomalaisilla naisilla on tosi heikko itsetunto, ei arvosta itteään eikä pidä huolta ulkonäöstä. Huolestuttavaa... :/
Suomalaisilla naisilla on tosi heikko itsetunto, ei arvosta itteään eikä pidä huolta ulkonäöstä. Huolestuttavaa... :/
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="vieras";23277130]Siis olette olleet yhdessä 3kk vai asuneet yhdessä? Missä tapasitte ja oletteko aiemmin tunteneet toisianne? Onhan tuo 3kk kovin lyhyt aika.[/QUOTE]
Tapasivat strippiluolassa jossa ap oli takotanssija/strippari!
Tapasivat strippiluolassa jossa ap oli takotanssija/strippari!
