Minua on jo monena päivänä itkettänyt, kun ajattelen, että lapsi pitää laittaa hoitoon kahden viikon päästä... :(

[KoleaQ]

Hmmm... Hän vaihtoi jokin aika sitten työpaikkaa, joten ei tiedetä lopullista vuosituloa vielä. Kuukausitulot hänellä ovat nyt noin 2000 euroa, mutta usein palkka on jonkun verran suurempi ylitöiden takia.

 

[äiti vaikka töissä]

Jos sun mies tienaa 2000 e brutto, niin sä tienaat vissiin about saman verran kun käteen teille jää 3000 e netto?

Mieti kuinka paljon oikeastaan teille jää sun työstä käteen: laske pois ainakin kotihoidontuki korotuksineen (lisäosa, sisaruslisät, mahd. kuntalisä) ja kolmen lapsen hoitomaksut. Ette paljon plussalle jää.

Mulla jää palkasta käteen n. 1600 euroa ja kotona ollessa saisin (KELAsta tarkistettu) vain sen kotihoidontuen minimäärän ilman mitään korotuksia tms. (ei muita lapsi ei esim. sisaruslisää, mies tienaa ns. liikaa eli ei esim. hoitolisää).

Jos teillä miehen brutto on 2000 e / kk ja teillä on 3 lasta, niin olette todellakin oikeutettuja hoitolisään. Jaa niin, mutta oliko teillä vain yksi lapsi?

Juu vain yksi. Ja mua niin vit...., että vaikka sataan kertaan olisi laskettu ja miten niin, ei olisi voinut jäädä kotiin. Se, että perheen menoista putoaa yli puolet pois on iso asia. Ei meidän kaikki em. pakollisia maksuja makseta yhden palkalla ja mun hoitorahalla (-verot).

 

[Rieputarallaa]

On meilläkin oikeasti TOSI tiukkaa myös ja olen silti kotona. Suosittelen! Rahaa saat myöhemminkin mutta menetettyä aikaa lapsen kaa et saa.

Tätäkin vaihtoehtoa olen miettinyt... Mutta tuntuu, ettei me toisinaan meinata pärjätä mitenkään! Monesti on viimeisetkin rahat saanut tarkkaan laskea tai visaa vinguttaa, että on saanut vaippoja ostettua! Ei tämäkään kivaa ole. Ja kiristää välejä ja tulee riitoja jne... Ei sekään lapsen etu ole, jos näin päin ajatellaan...

Hyvä pointti! Sanotaan, että lapsen koti on vanhempien parisuhteessa. Jos se alkaa rakoilla, ollaan todella vaarallisilla vesillä. Mä en tiedä yhdenkään lapsen menneen rikki tai pilalle siitä, että on päivisin hoidossa, mutta vanhempien välien rakoilu taas on haavoittanut monta pientä sydäntä.

Oikeasti, mä haluaisin kuulla asiallisia perusteluja sille, mitä haittaa (ja millä tavalla näkyy) on lapsen hoitoonviennistä alle 3-vuotiaana. Hirmu meuhkaaminen asiasta, vedotaan asiantuntijoihin jne., mutta onko noista haitoista todellista näyttöä?

 

[tiedän tunteen]

Jostain juuri luin itseäni lohduttaneet sanat: Lapsesi sopeutuu juuri niin hyvin hoidon aloitukseen kuin lapsen vanhemmat ovat sopeutuneet ajatukseen hoidosta. Eli pidä itse lippu korkealla ja tartuta positiivinen asennen lapseesi, niin eiköhän kaikki suju hyvin!

 

[pph]

Hetken päästä sinäkin viet sen rakkaan lapsesi hoitoon vaikka itellä olisikin vapaa..näin se menee kun et enää jaksa/kehtaa olla sen oman lapsesi kanssa!!

Näitä on niin nähty eka kamalaa ja sit jo ilolla kuskataan kun ei pärjätä sen yhden kanssa kun me hoitajat olemme ainakin neljän kanssa..

vaihda alaa kun olet kerta noin katkeroitunut.

Tämä on niiiin fakta, enkä ole katkeroitunut minä hoidan ilolla teidän ihania pieniä kullanmussuja vaikka vapaapäivinänne mutta tuo marina että niiiin kamalaa viedä hoitoon on p....puhetta..eka se voi ollakin mutta ei enää vuoden-kahden päästä kun se lapsi alkaa vaatia muutakin kuin ruokaa ja päiväunia..

 

[satunnainen kävijä]

On meilläkin oikeasti TOSI tiukkaa myös ja olen silti kotona. Suosittelen! Rahaa saat myöhemminkin mutta menetettyä aikaa lapsen kaa et saa.

Tätäkin vaihtoehtoa olen miettinyt... Mutta tuntuu, ettei me toisinaan meinata pärjätä mitenkään! Monesti on viimeisetkin rahat saanut tarkkaan laskea tai visaa vinguttaa, että on saanut vaippoja ostettua! Ei tämäkään kivaa ole. Ja kiristää välejä ja tulee riitoja jne... Ei sekään lapsen etu ole, jos näin päin ajatellaan...

Ei se kivaa ole ei. Silloin punnittava silti kumpi parempi vaihtoehto. Ja nyt mietityttää mistä KÄYTÄNNÖSSÄ riitelette? Rahat yhteiseksi ja kummallekkin samat säännöt että ei saa siis tuhlata ja tehdään riittoisia halpoja mutta hyviä ruokia jne, niin kuin meillä
Mekin lasketaan pennejä puolet kuusta ihan tosissaan ja viedään mahdolliset pullojen jämät ym mutta lapset saa kaiken mitä tarvii ja pääasia et on koti ja ruokaa ja RAKKAUTTA. Olen ollut päikyssä töissä ja tiedän miten pienille käy siksi niin vastaan.

Itsellä kokemusta taas niin päin. Että kun meiän alle vuoden vanha vietiin hoitoon, sai hän paljon enemmän huomioo kun muut lapset. Oli kaikkien lellikki, niin hoitajien kuin muiden lastenkin. JA kaikki meni kaikin puolin hienosti. Lapsi on sosiaalinen, iloinen, muut huomioon ottava, reipas kaveri.
Voihan asian joskus ajatella niinkin, että lapsi saa kavereita, paljon hyviä hoitajia ympärilleen jne.
Ne joilla on mahdollisuus jäädä kotiin, ovat juuri niitä jotka huutelevat sen perään kuinka väärin se on.

 

[äiti vaikka töissä]

Hyvä pointti! Sanotaan, että lapsen koti on vanhempien parisuhteessa. Jos se alkaa rakoilla, ollaan todella vaarallisilla vesillä. Mä en tiedä yhdenkään lapsen menneen rikki tai pilalle siitä, että on päivisin hoidossa, mutta vanhempien välien rakoilu taas on haavoittanut monta pientä sydäntä.

Oikeasti, mä haluaisin kuulla asiallisia perusteluja sille, mitä haittaa (ja millä tavalla näkyy) on lapsen hoitoonviennistä alle 3-vuotiaana. Hirmu meuhkaaminen asiasta, vedotaan asiantuntijoihin jne., mutta onko noista haitoista todellista näyttöä?

Kuule mulla on vastaus. Oma lapseni meni hoitoon, kun oli 10 kk. Työmaallani samassa rakennuksessa työskentelee psykologian alan ihmisiä. Kysyin heiltä, kuinka suurta tunnon tuskaa tuosta hoitoon viemisestä tarvitsi tuntea siltä osin, että aiheuttaako se jotain pysyviä haittoja taaperolle? Onko tutkittu. Sain vastauksen, että on tutkittu ja päivähoidon ei ole todettu olevan sen enempää psykologisia, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia kuin kotona hoidetuilla lapsilla.

 

[vieras]

On meilläkin oikeasti TOSI tiukkaa myös ja olen silti kotona. Suosittelen! Rahaa saat myöhemminkin mutta menetettyä aikaa lapsen kaa et saa.

Tätäkin vaihtoehtoa olen miettinyt... Mutta tuntuu, ettei me toisinaan meinata pärjätä mitenkään! Monesti on viimeisetkin rahat saanut tarkkaan laskea tai visaa vinguttaa, että on saanut vaippoja ostettua! Ei tämäkään kivaa ole. Ja kiristää välejä ja tulee riitoja jne... Ei sekään lapsen etu ole, jos näin päin ajatellaan...

Hyvä pointti! Sanotaan, että lapsen koti on vanhempien parisuhteessa. Jos se alkaa rakoilla, ollaan todella vaarallisilla vesillä. Mä en tiedä yhdenkään lapsen menneen rikki tai pilalle siitä, että on päivisin hoidossa, mutta vanhempien välien rakoilu taas on haavoittanut monta pientä sydäntä.

Oikeasti, mä haluaisin kuulla asiallisia perusteluja sille, mitä haittaa (ja millä tavalla näkyy) on lapsen hoitoonviennistä alle 3-vuotiaana. Hirmu meuhkaaminen asiasta, vedotaan asiantuntijoihin jne., mutta onko noista haitoista todellista näyttöä?

Tätä samaa mietin minäkin... Faktoja olisi kiva kuulla, että mitä haittaa siitä sitten on? Miten se näkyy lapsesta negatiivisesti että on viety pienenä hoitoon?
Minut on viety reilun puolen vuoden iässä. Ja mielestäni ihan täysipäinen.
Oman lapseni vein 10 kk iässä ja hänestä on kasvanut erittäin hieno mies. Reipas ja pärjäävä yksilö. Ja rakkautta on saanut, vaikka on paljon hoidossa ollut.

 

[Rieputarallaa]

Hyvä pointti! Sanotaan, että lapsen koti on vanhempien parisuhteessa. Jos se alkaa rakoilla, ollaan todella vaarallisilla vesillä. Mä en tiedä yhdenkään lapsen menneen rikki tai pilalle siitä, että on päivisin hoidossa, mutta vanhempien välien rakoilu taas on haavoittanut monta pientä sydäntä.

Oikeasti, mä haluaisin kuulla asiallisia perusteluja sille, mitä haittaa (ja millä tavalla näkyy) on lapsen hoitoonviennistä alle 3-vuotiaana. Hirmu meuhkaaminen asiasta, vedotaan asiantuntijoihin jne., mutta onko noista haitoista todellista näyttöä?

Kuule mulla on vastaus. Oma lapseni meni hoitoon, kun oli 10 kk. Työmaallani samassa rakennuksessa työskentelee psykologian alan ihmisiä. Kysyin heiltä, kuinka suurta tunnon tuskaa tuosta hoitoon viemisestä tarvitsi tuntea siltä osin, että aiheuttaako se jotain pysyviä haittoja taaperolle? Onko tutkittu. Sain vastauksen, että on tutkittu ja päivähoidon ei ole todettu olevan sen enempää psykologisia, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia kuin kotona hoidetuilla lapsilla.

Toivottavasti tämä helpottaa myös ap:n mieltä !

 

[vieras]

Koska jotkut arvostavat lapsia enemmän kuin rahaa. Minä ainakin nautin elämästäni enkä kuuntele muiden mielipiteitä siitä miten minun tulisi elää. Jos joku haluaa elättää minut sosiaalituilla, niin se on heidän valintansa. Minä teen omat valintani.

Pointtihan on juuri se, että mä en halua elättää sua sosiaalituilla, mutta valitettavasti multa ei kysytä mihin verorahoja käytetään ja mihin ei.

Tästä paistaa taas tää omahyväisyys läpi: MINÄ MINÄ MINÄ! Minä haluan olla kotona koska minä en halua mennä töihin... Laiskuus on hyvä verhota lapsien edun taakse. Usko pois: kyllä se mieskin osaisi hoitaa ne lapset yhtä hyvin, mutta tietenkin se tosiaan tarkottaisi sitä että sun pitäisi hilata se iso perseesi pois koneen äärestä ja liikuttaa se oikeisiin töihin.

Mitenkäs se opiskelija lapsia hoitaisi? Asiassa ei ole mitään ongelmaa. jos toinen vanhemmista on kotona. Jos haluat muutosta, niin sinun on saatava muutos lakeihin. Siihen asti sinun on sallittava se, että jotkut haluavat hoitaa lapsia kotona.

Entä sinkut? He maksavat muiden lasten koulutuksen ja eivät voi kieltäytyä siitä. Yritykset maksavat kirkolle veroa vaikka olisivat islaminuskoisia tai ateisteja. Sinustakin kuultaa MINÄ-asenne läpi. MINÄ en halua maksaa veroja kuin minua hyödyttäviin asioihin. MINÄ haluan suurta nettopalkkaa ja veroja alemmas. MINÄ haluan muiden menevän töihin ja vievänsä lapsensa hoitoon, jotta minä voisin shoppailla enemmän.

 

[vieras]

Vaikka sinä käytät päiväsi shoppailuun, se ei tarkoita sitä että muut tekevät niin. Näkee, että jollain kotimammalla on nyt herne nenussa kun pitäisi tehdä jotain muuta kuin maata kotona.

 

[töihin menossa]

Ap:lle tsemppiä! Luota siihen, että lapsesi kyllä uuteen elämäntilanteeseen sopeutuu. Ja luota myös lapsesi hoitajiin, niin varmasti kaikki sujuu oikein hyvin.

Esikoiseni aloitti päiväkodissa 1v2kk iässä. Mitään alkuitkuja ei edes tullut vaan poika meni hoitoon aina reippaana, vain pari-kolme itku-aamua oli koko sen reilun vuoden mittaisen hoitosuhteen aikana ja nekin itkut oli aloitettu jo kotonta, joten ei varmaan suoraan edes johtunu hoipaikasta.
Nyt esikoinen on 3v4kk ja kuopus vähän vajaa 1v kun aloittavat päiväkotielämän. Kuopuksen uskon sopeutuvan ja viihtyvän varmasti oikein hienosti, esikoisen puolesta kyllä hieman jännittää. Kyseessä kun on eri hoitopaikka ja hän on kuitenkin jo sen verran iso, että ymmärtääkin jo asioita paremmin. Mutta silti luotan, että hänkin löytää kivoja leikkikavereita ja varmasti alkaa viihtymään hoidossa oikein hyvin.

Asioilla on onneksi tapana järjestyä

 

[minä saa mieltä]

Koska jotkut arvostavat lapsia enemmän kuin rahaa. Minä ainakin nautin elämästäni enkä kuuntele muiden mielipiteitä siitä miten minun tulisi elää. Jos joku haluaa elättää minut sosiaalituilla, niin se on heidän valintansa. Minä teen omat valintani.

Pointtihan on juuri se, että mä en halua elättää sua sosiaalituilla, mutta valitettavasti multa ei kysytä mihin verorahoja käytetään ja mihin ei.

Tästä paistaa taas tää omahyväisyys läpi: MINÄ MINÄ MINÄ! Minä haluan olla kotona koska minä en halua mennä töihin... Laiskuus on hyvä verhota lapsien edun taakse. Usko pois: kyllä se mieskin osaisi hoitaa ne lapset yhtä hyvin, mutta tietenkin se tosiaan tarkottaisi sitä että sun pitäisi hilata se iso perseesi pois koneen äärestä ja liikuttaa se oikeisiin töihin.

Mitenkäs se opiskelija lapsia hoitaisi? Asiassa ei ole mitään ongelmaa. jos toinen vanhemmista on kotona. Jos haluat muutosta, niin sinun on saatava muutos lakeihin. Siihen asti sinun on sallittava se, että jotkut haluavat hoitaa lapsia kotona.

Entä sinkut? He maksavat muiden lasten koulutuksen ja eivät voi kieltäytyä siitä. Yritykset maksavat kirkolle veroa vaikka olisivat islaminuskoisia tai ateisteja. Sinustakin kuultaa MINÄ-asenne läpi. MINÄ en halua maksaa veroja kuin minua hyödyttäviin asioihin. MINÄ haluan suurta nettopalkkaa ja veroja alemmas. MINÄ haluan muiden menevän töihin ja vievänsä lapsensa hoitoon, jotta minä voisin shoppailla enemmän.

Sun pitää nyt erottaa kaksi eri asiaa: se että eletään yhteiskunnan kuluilla ja toiset maksaa sen ja se, että kaikki maksaa ja kokee välillä epäkohtaa siitä, että maksavat veroja, joilla rahoitetaan palveluja, joita ei välttämättä tarvita.

Sinä olet kotona ja elät yhteiskunnan tuilla ja se on selvä valinta. Eli tiedät käyttäväsi yhteiskunnan varoja. Joku toinen äiti taas on töissä osittain pakotetustikin, ja maksaa veroja, joilla kustannetaan mm. sinun kotona löhöily. Tämä äiti ei taloudellisesti itse pysty jäämään kotiin, koska esim. on juuri sellainen pieni- ja keskituloisen välimaaston äiti, johon perheeseen ei näitä tukia niin vain tule.

On eri asia, jos puhutaan sinkusta, joka ei tarvits esim. lapsiperhepalveluita. Se ei liity mitenkään tähän ns. moraaliasiaan.

 

[vieras]

Vaikka sinä käytät päiväsi shoppailuun, se ei tarkoita sitä että muut tekevät niin. Näkee, että jollain kotimammalla on nyt herne nenussa kun pitäisi tehdä jotain muuta kuin maata kotona.

En minä shoppaile, olen koneen ääressä tai leikin lasten kanssa. Eikä ole herneitä nenässä, haluan vain osoittaa että kaikille työ ei ole tärkeintä.

 

[vieras]

Sun pitää nyt erottaa kaksi eri asiaa: se että eletään yhteiskunnan kuluilla ja toiset maksaa sen ja se, että kaikki maksaa ja kokee välillä epäkohtaa siitä, että maksavat veroja, joilla rahoitetaan palveluja, joita ei välttämättä tarvita.

Sinä olet kotona ja elät yhteiskunnan tuilla ja se on selvä valinta. Eli tiedät käyttäväsi yhteiskunnan varoja. Joku toinen äiti taas on töissä osittain pakotetustikin, ja maksaa veroja, joilla kustannetaan mm. sinun kotona löhöily. Tämä äiti ei taloudellisesti itse pysty jäämään kotiin, koska esim. on juuri sellainen pieni- ja keskituloisen välimaaston äiti, johon perheeseen ei näitä tukia niin vain tule.

On eri asia, jos puhutaan sinkusta, joka ei tarvits esim. lapsiperhepalveluita. Se ei liity mitenkään tähän ns. moraaliasiaan.

Nuo kaikki ovat moraaliasioita ja siten mielipidekysymyksiä. Minä ajattelen ensin omaa perhettäni ja vasta sitten muita. Joku taas jakaa ihmiset suomalaisiin ja muihin. Ja mielestäni lapselle on parempi olla kotona kolmivuotiaaksi, joten niin teen jos se vain on suinkin mahdollista. En näe sitä moraalittomaksi. Enemmän moraalini vastaista on rikkaiden lapsilisät kuin köyhien lapsiperheiden tuet. Enkä löhöile kotona, vaan hoidan lapsiani. Taloudellinen tilanteemme on tosi tiukka ja pärjäisin itse paremmin menemällä töihin, mutta en voisi olla onnellinen kun joutuisin viemään lapseni hoitoon. Joten todellakin ajattelen omaa onnellisuuttani ensin.

 

[vieras]

Vaikka sinä käytät päiväsi shoppailuun, se ei tarkoita sitä että muut tekevät niin. Näkee, että jollain kotimammalla on nyt herne nenussa kun pitäisi tehdä jotain muuta kuin maata kotona.

En minä shoppaile, olen koneen ääressä tai leikin lasten kanssa. Eikä ole herneitä nenässä, haluan vain osoittaa että kaikille työ ei ole tärkeintä.

Ei näköjään olekaan. Ja heitä mä tosiaan kutsun yhteiskunnan eläteiksi. Jos ei työ kiinnosta, niin sitten ei varmaan kiinnosta syödä eikä kuluttaa rahaakaan. Tämä yhteiskunta on tehnyt loisimisen ihan liian helpoksi.

 

[vieras]

Vaikka sinä käytät päiväsi shoppailuun, se ei tarkoita sitä että muut tekevät niin. Näkee, että jollain kotimammalla on nyt herne nenussa kun pitäisi tehdä jotain muuta kuin maata kotona.

En minä shoppaile, olen koneen ääressä tai leikin lasten kanssa. Eikä ole herneitä nenässä, haluan vain osoittaa että kaikille työ ei ole tärkeintä.

Ei näköjään olekaan. Ja heitä mä tosiaan kutsun yhteiskunnan eläteiksi. Jos ei työ kiinnosta, niin sitten ei varmaan kiinnosta syödä eikä kuluttaa rahaakaan. Tämä yhteiskunta on tehnyt loisimisen ihan liian helpoksi.

Itseasiassa syöminen on yksi intohimojani. Rahaa en tosin paljoa kuluta, mutta kaikki menee mitä tulee. Työ kiinnostaa ja nyt haenkin töitä. Mutta minusta on parempi olla kotona lasten kanssa niin pitkään kuin saa kotihoidontukea, vaikka se olisikin yhteiskunnan elättinä oloa. Se on mielestäni parempi lapselle ja sitä kautta minulle.

Ja vielä kauhuksesi, hankin yhteiskunnan rahoilla vielä ylemmän korkeakoulututkinnonkin. Sen lisäksi lapset saivat nauttia kotihoidosta ja tämä kaikki ihan yhteiskunnan tuilla. Pitäisikö tämä sallia vain varakkaiden lapsille tai niille, joilla on hyvätuloinen mies?

 

[ap]

päiväkotiin vai pph:lle lapsi on menossa? minäkin katson asiaa täältä hoitaja puoleltakin eli kun asia on sinulle noin vaikea niin lapsi vaistoaa sinusta pahan mielen ja levottomuuden.Eli koita itse rauhoittua ja olla siirtämättä syyllisyyttäsi sitten hoitotäteihin ( eli kukaan ei periaatteesta osaa hoitaa lastasi hyvin koska sä itse haluaisit hoitaa hänet). Samati lapsi kyllä itkee ja ikävöi jos jätät hänet hoitoon fiiliksillä "kyllä sun nyt on jäätävä tänne kamalaan hoitoon ja äitiäkin aikuista itkettää ja pelottaa" .... niin varmaa on että 1v on tolaltaan ja huutaa. Eli yritä itse ajatella positiivisesti hoidosta ja hoitajasta ja teidän elämäntilanteen korjaantumisesta...jätä lapsi iloisin mielin hoitoon ja yritä luottaa hoitajiin.Itke vaikka nurkan takana muutama kyynel mennessäsi mutta auta ja tue lastasi olemallaa hänelle turvallinen äiti joka palaa takaisin aina hoitopäivän päättyessä ja lähtee iloisena niin lapsikin kohta huomaa ettei täässä mitää kummallista ollutkaan.

Voi kiitos näistä sanoista Tuli parempi mieli... näin yritän toimia

 

[ap]

Hyvä pointti! Sanotaan, että lapsen koti on vanhempien parisuhteessa. Jos se alkaa rakoilla, ollaan todella vaarallisilla vesillä. Mä en tiedä yhdenkään lapsen menneen rikki tai pilalle siitä, että on päivisin hoidossa, mutta vanhempien välien rakoilu taas on haavoittanut monta pientä sydäntä.

Oikeasti, mä haluaisin kuulla asiallisia perusteluja sille, mitä haittaa (ja millä tavalla näkyy) on lapsen hoitoonviennistä alle 3-vuotiaana. Hirmu meuhkaaminen asiasta, vedotaan asiantuntijoihin jne., mutta onko noista haitoista todellista näyttöä?

Kuule mulla on vastaus. Oma lapseni meni hoitoon, kun oli 10 kk. Työmaallani samassa rakennuksessa työskentelee psykologian alan ihmisiä. Kysyin heiltä, kuinka suurta tunnon tuskaa tuosta hoitoon viemisestä tarvitsi tuntea siltä osin, että aiheuttaako se jotain pysyviä haittoja taaperolle? Onko tutkittu. Sain vastauksen, että on tutkittu ja päivähoidon ei ole todettu olevan sen enempää psykologisia, fyysisiä tai sosiaalisia ongelmia kuin kotona hoidetuilla lapsilla.

Toivottavasti tämä helpottaa myös ap:n mieltä !

Kyllä helpotti