No höpö höpö. Menepä muualle provosoimaan, kun et edes mustana kehtaa kirjottaa! Musta tuli äitipuoli 21-v, nyt mulla ja miehellä on 2 yhteistä poikaa. Ehdottomasti rakastan myös poikapuoltani, rakastan tosin vain hieman eritavalla kuin omiani. Entäs sitten adoptoidut lapset? kommenttisi mukaan adoptiovanhemmat eivät rakastaisi lastaan... :headwall:Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2006 klo 03:30 vieras kirjoitti:mitenhän ne lapset suhtautuu tuohon? Ei ole tervettä. Äidit osaa rakastaa vaan biologista lastaan. Isän muut lapset jää isättömäksi. Törkeetä. Vastuutonta.
Olen itsekkin äitipuoli..ollut jo monta vuotta ja ikää on vasta 24-v.Monta tunnemyrskyä on meilläkin mukana ollut..Miehen oli todella vaikea kuvitella meidän mm.ikinä menevän kihloihin,naimisiin tai tehdä vielä lapsia..Olin asiasta todella loukkaantunut ja eroa mietin minäkin tosissani moneen kertaan ja välillä vieläkin vaikka nyt olemmekin jo naimisissa ja yhteinen lapsikin on.Jotenkin on koko ajan sellainen tunne ettei tämä ole "aitoa".. :'(Alkuperäinen kirjoittaja 14.03.2006 klo 12:20 tytsky kirjoitti:Minulla on myös kokemus äitipuolena. Olin kihloissa 20-vuotiaana, miehen kanssa jolla oli 2-vuotias tyttö. Kuvio oli vaikea ja se teki syviä haavoja sydämeen silloin. Miehen oli vaikea sovittaa yhteen menneisyyttä-nykyisyyttä-tulevaisuutta. Yhteistuumin erottiin, ja se oli hyvä meidän kohdalla. Nyt olen onnellisesti naimisissa ja pienen tytön äiti. Näin minulla.
Alkuperäinen kirjoittaja 04.03.2006 klo 16:47 Tuutteri kirjoitti:Olin 15 kun aloin seurustelemaan itseäni 22v vanhemman miehen kanssa jolla 2 aikuista lasta. Nyt olen 26 ja jopa mummipuoli ja hauskaa on. Meillä myös 2 yhteistä lasta.
Jep, ja meidän tapauksessa biologinen äiti sanoo lapsellen, että ei ikinä olisi halunnut lapsia. Ei ole sairasta kun ÄITI kerta niin sanoo.Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2006 klo 03:30 vieras kirjoitti:mitenhän ne lapset suhtautuu tuohon? Ei ole tervettä. Äidit osaa rakastaa vaan biologista lastaan. Isän muut lapset jää isättömäksi. Törkeetä. Vastuutonta.