Minkä ikäisenä vauva kaksin isän kanssa reissuun?

Ehkä hieman hölmö kyssäri, mutta hölmö oon itekin mitä tuohon vauveliin tulee. Vauva saa ravinnon pullosta, joten imetystä varten minua ei kaivata mukaan. Minä kuitenkin olen päävastuussa vauvan hoitamisesta, koska olen se kotiin jäänyt osapuoli, eikä mies ole hoitanut yhtään yösyöttöä, d-vitamiinin muistamisia tms. Vauva pian 3 kk, anoppi oli kysellyt vauvaa mukaan kun mies menossa sinne suunnalle noin kuukauden päästä. Mieheni on kyllä mukana vauvan rutiineissa kotona ja on luontevasti tämän kanssa, mutta jotenkin vaan oon että mitähän siitä tulis jos useampi yö poissa kotoa...niin pieni vielä.

 

ei lapsen hoitaminen ole mitään ydinfysiikkaa.
D vitamiinia?
teet asiat nyt monimutkaiseksi tai kuvittelet olevasi korvaamaton.
Relaa vähän,oikeesti

 

Kamoon. Data on kuitenkin viimesen tiedon mukaan pari ihan tervettä ja normaalia lasta kasvanut, että ehkä se pärjäis tän tuoreimmankin jälkeläisensä kanssa. PAri yötä menee äkkiä. Luulen että tässä on enemmän kyse siitä miten äiti on valmis olemaan erossa vauvasta eikä toisin päin.

Kyl se siitä, anna poikien mennä reissuun :hug:

 

Mut eikös se vauva ajattele olevansa yhtä äidin kanssa, näin ollen ajattelisin, että ero äidistä olisi pahempi, kuin ero isästä, vaikka isä osallistuva olisikin. En epäile, etteikö isä pärjäisi vauvan kanssa, mutta miten vauva kokee eron äidistä..?

 

Tuon ikäiselle vauvallehan on yksi ja sama kuka sitä hoitaa, kunhan hoitaa hyvin. Pistä miehelle muistilista mukaan jos hän ei kerran osaa hoitaa vauvaa "oikein"...

 

Tuon ikäiselle vauvallehan on yksi ja sama kuka sitä hoitaa, kunhan hoitaa hyvin. Pistä miehelle muistilista mukaan jos hän ei kerran osaa hoitaa vauvaa "oikein"...

Ei ole kyse miehen taidoista, mutta kyllä mua sapettaisi, jos vaikka olosuhteiden pakosta vauva opetetaan nukahtamaan syliin tai viereen ja sitten kotona vaikeaa opetella sellaisesta pois. Kutsuin anopin meille yökylään viikkoa aiemmaksi viikonlopuksi kuin tämä aiottu kyläreissu jo syyskuussa, mutta se ei taida anopin työvuorojen takia onnistua. Myönnän ihan suoraan, että olen kiinni vauvassa, mutta eikö se ole ihan normaalia, kun on ihan pienestä kyse? Aiemmatkin lapset olen hoitanut itse, ihan 100 %yksin ja voi olla, että hieman tukalaa tää hoitovastuun jakaminen mulle.

Sinällään houkuttaisi ajatus keskeytymättömistä yöunista ja parin tunnin salireissuista putkeen... onneksi onnvielä kuukausi aikaa kypsytellä ajatusta.

 

Vauvalle ero äidistä on tuossa vaiheessa helpompi, kuin muutamaa kuukautta myöhemmin pahimmassa vierastusvaiheessa. Mutta itse en kyllä kumminkaan haluaisi olla vauvasta päiväkausia erossa missään vaiheessa, jos ei ole pakko. Enkä imetyksen takia ole voinutkaan, mutta ilman imetystäkin olisin noudattanut "sääntöä" tunti/ikäkuukausi ja päivä/ikävuosi.

Toinen asia on tuo, että sinulla on vahvat mielipiteet siitä, miten vauva pitää hoitaa. Siinä voi helposti käydä niin, että laitat ihan syyttäkin isän piikkiin, jos reissun jälkeen on mitä tahansa ongelmaa rytmin ja rutiinien kanssa. Ja muuten tosi kylmältä tuntuu, että pieni vauva ei saisi nukahtaa syliin tai viereen, ei edes vieraassa ympäristössä äidistään erossa! Omasta mielestäni vauva ei voi saada koskaan liikaa läheisyyttä ja varsinkin kun on pulloruokittu, niin ruokintatavassa menetetty läheisyys pitäisi korvata muuten. En olisi ikinä suostunut nukuttamaan vauvaa väkisin omaan sänkyyn, jos mies olisi keksinyt sellaista vaatia.

Mutta itse lähtisin tuollaiseen reissuun mukaan. Jos anopin luo ei mahdu koko perhe yöpymään, otettaisiin hotellihuone. Tai itse asiassa otettaisiin varmaan kumminkin, en tykkää toisten nurkissa majoittua.

 

Hotellia ehdotin, mutta se ei reissun muilta osin sovi.

Minusta unikoulu on kylmää kyytiä, joten toivoisin voivani välttää sen ja alle 6 kk vauvalle vieressä nukkuminen on kohonnut kätkytkuolemariski. Jos vauva kotona nukkuu 12-tuntisia öitä tyytyväisenä omassa sängyssä niin en ihan heti sitä luotua rutiinia tahtoisi muuttaa. Paska äiti ja puoliso.

 

Taas nämä päivät, alentamalla ylennetään itseään.

 

Eiks sun pitänyt tässä vaiheessa olla palannut jo töihin?

 

Kerran en imettäisi, saisi isä reissata rauhassa vauvan kanssa. Hän on lapsen isä joten osaisi hoitaa lastaan.

 

Hotellia ehdotin, mutta se ei reissun muilta osin sovi.

Minusta unikoulu on kylmää kyytiä, joten toivoisin voivani välttää sen ja alle 6 kk vauvalle vieressä nukkuminen on kohonnut kätkytkuolemariski. Jos vauva kotona nukkuu 12-tuntisia öitä tyytyväisenä omassa sängyssä niin en ihan heti sitä luotua rutiinia tahtoisi muuttaa. Paska äiti ja puoliso.

No alle 6kk vauvalle sitä unikoulua ei saa edes pitää, että voit ihan hyvin välttää.

Meillä on vauvelit saaneet nukkua mitenpäin ja missä vain, kun ollaan oltu reissussa. Mummolassa viimeksi nukutin tissille, vaikka kotona tuo on jo pitkään nukahtanut itsekseen omaan sänkyyn. Mitä väliä? Ei se lapsi ainakaan meillä heti sekaisin mene, jos on muutaman yön muualla kuin omassa sängyssä.

Ja mitä tuohon kätkytkuolemariskiin tulee; meneeköhän hieman hätävarjelun liioittelemiseksi? Ihanko tosi aiot miehellesi sanoa, ettei saa sitten ottaa huutavaa (mahdollisesti siis huutavaa) vauvaa viekkuun nukkumaan, kun kätkytkuolemariski joissain tutkimuksissa voi olla kohonnut????

 

Tottakai annat lapsen isän mukaan reissuun. Kyllä isä sut pystyy hyvin korvaamaan.

 

Meidän vauva on jo 1v5kk ja en vieläkään antaisi. Enkä muutenkaan haluaisi olla pois hänen luotaan. Enkä siis ole ollutkaan.

 

Mitä tulee tuohon nukahtamis- ja nukkumisrutiineihin niin meillä poika on vauvasta asti reagoinut vieraisiin paikkoihin ( myös mummolaan vaikka usein kyläilläänkin) niin että nukkuu huonommin ja vaatii enemmän läheisyyttä illalla ja yöllä kuin kotona ollessaan. Viikon mummolareissun jälkeen kuitenkin sujahtaa normikäyntöihin kotona eli nukahtaa itsekseen ja nukkuu läpi yön omassa sängyssään.

Että sen puoleen antaisin miehen ottaa vauvan mukaansa ja keskittyisin itseeni

 

Ei ole kyse miehen taidoista, mutta kyllä mua sapettaisi, jos vaikka olosuhteiden pakosta vauva opetetaan nukahtamaan syliin tai viereen ja sitten kotona vaikeaa opetella sellaisesta pois. Kutsuin anopin meille yökylään viikkoa aiemmaksi viikonlopuksi kuin tämä aiottu kyläreissu jo syyskuussa, mutta se ei taida anopin työvuorojen takia onnistua. Myönnän ihan suoraan, että olen kiinni vauvassa, mutta eikö se ole ihan normaalia, kun on ihan pienestä kyse? Aiemmatkin lapset olen hoitanut itse, ihan 100 %yksin ja voi olla, että hieman tukalaa tää hoitovastuun jakaminen mulle.

Sinällään houkuttaisi ajatus keskeytymättömistä yöunista ja parin tunnin salireissuista putkeen... onneksi onnvielä kuukausi aikaa kypsytellä ajatusta.

Mun mielestä sä saat olla vielä tuossa vaiheessa kiinni vauvassa, se on ihan luonnollista. Vauvakaan ei jää mistään paitsi, jossei pääse vielä tuon ikäisenä reissailemaan kahdestaan iskän kanssa, se aika koittaa vielä. Lapsen mummo voi tulla katsomaan lasta teille kotiin. Ihan tosi, noita reissuja ehtii tehdä sitten, kun vauva on vähän vanhempi!

 

mä en edes isänä lähtisi noin epäluuloisen äidin takia vauvan kanssa yhtään mitenkään. äiti sais hoitaa vauvansa ihan yksin. syytöksetähän siitä kuitenkin sais niskaansa. tuon ikäisen rytmeissäkin kun voi tapahtua mitä tahansa, vaikka olis ihan kotonakin

 

Vauva ei mene piloille jos on vaikka kuukauden tai vuoden ilman D-vitamiinilisää. Ja keneen tässä maailmassa voit luottaa ellet Dataan? No tuollainen ylivarovaisuus on tyypillistä naisille. Mies pystyy huolehtimaan lapsista aivan samalla tavoin kuin nainen.

 

Kävin juuri menneenä viikonloppuna 2 yön reissussa (lähisukulaisen tärkeä juhla) 9 viikkoisen osaimetyksellä olevan kanssa, 3v jäi isän kanssa kotiin. Näin tehtiin kun pystyttiin, mutta ihan yhtälailla olisin voinut kuopuksenkin jättää kotiin isälle jos ei olisi mukaan mahtunut. Ei ehkä jokaisen valinta mutta vaikka rakastan kumpaakin lastani syvästi ei minusta ole kuoriutunut sellaista "napanuora vielä kiinni-äitiä" vaikka välillä mietinkin että ehkä se olisi suotavampaa ja "normaalimpaa". Viikko sitten kävin tyttöjen kanssa viettämässä aikaa ja menin ystävälle yöksi ja vaikka onnesta soikeana tulin sieltä kotiin halimaan pieniä niin illan ja yön aikana en murehtinut lasten perään, koska tiedän miehen pärjäävän lasten kanssa erinomaisesti

Omalta osaltani voin siis sanoa, että kyllä voisi päästää vauvan jo anopille kylään, mutta tämä on sellainen asia joka teidän pitää miettiä keskenänne ja sopia ihan teidän fiilisten mukaan. Jos se viikonloppu menee murehtiessa ja jopa itku silmässä niin en ehkä suosittelisi, mutta jos luotat siihen että vauvalla on kaikki hyvin niin ihanahan se varmasti olisi anopin saada vauva sinne teillä on kuukausi aikaa kuulostella, tunnustella ja mietiskellä tätä niin älä ihmeessä ota stressiä. Voihan olla, että kuukauden päästä pieni hengähdystauko sinulle tulisi jo tarpeeseen. Ja lisihan se miehellekin ihana päästä hoitamaan itse vauvaa jotta saa tutustua tapaukseen oikein olan takaa

Ja riippuuhan se vauvasta miten ne rytmit ja tottumukset muuttuu, meillä ei tullut ongelmia vaikka reissussa ei päässytkään rattaisiin nukkumaan ulos, kuten kotona, ja muutenkin nukutus ym oli erilaista. Toki 9vk ja 4kk vauvatkin ovat erilaisia, mutta ei kannata maalailla piruja seinille ennenkuin kokeilee miten käy.

Tähän ei ole mielestäni yhtä oikeaa vastausta vaan päätitte miten päätitte se on varmasti juuri teille oikea ratkaisu.

 

En haluaisi enkä pystyisi olemaan noin pienestä lapsestani erossa yön, saati öiden yli. Nytkin kirpaisee olla erossa 1v lapsesta päivät kun olen palannut töihin. Ja lapsikin tuntuu janoavan seuraani kun olen läsnä. Meillä siis tehtäisi toisenlaisia ratkaisuja. Lapsen ja lapsen äidin tunteet menevät kyllä kirkkaasti anopin tunteiden ohi.

 

Minä en haluaisi olla erossa noin pienestä vauvasta. Mieheni osaa kyllä erittäin hyvin hoitaa vauvaa ja isompiakin lapsia, mutta silti olemme yhtä mieltä siitä, että vauvaa ei useamman päivän ajaksi eroteta äidistä ilman pakottavaa syytä.

Kannattaa tehdä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Jos sydän sanoo että on liian aikaista olla erossa vauvasta, niin silloin se on niin. Ehtiihän vauva sinne anopin luokse myöhemminkin!

 

En itsekään olisi erossa noin pienestä vauvasta pitkään, jos olisin (kuten olin) pääasiallinen hoitaja. Mutta noi perustelut on hieman huvittavia. Etukäteenhän toitotit kovasti, miten data osaa ja hoitaa, ja sinä menet nopeasti töihin uraa luomaan jne jne jne.

Pari päivää voi hyvin olla vaikka ilman D-vitamiinia. Lisäksi reissussa on muutenkin hieman erilainen uni, oli molemmat vanhemmat mukana tai vain toinen. Lapsen ehdoilla pitää mennä, eikä syyllistää isää siitä että "pilaa vauvan nukkumistavat" pitämällä sylissä vieraassa paikassa.

 

mä en edes isänä lähtisi noin epäluuloisen äidin takia vauvan kanssa yhtään mitenkään. äiti sais hoitaa vauvansa ihan yksin. syytöksetähän siitä kuitenkin sais niskaansa. tuon ikäisen rytmeissäkin kun voi tapahtua mitä tahansa, vaikka olis ihan kotonakin

Entäs äitinä, menisitko epäluuloisen isän lapsen kanssa reissuun, vai saisiko isä hoitaa lapsen kokonaan?

 

A) Viktor on mukana D-vitamiinitutkimuksessa. Teistä voi olla ihan jees sotkea toisten tutkimustuloksia, mutta itse en ainakaan tutkijana arvostaisi tahallista tulosten vääristämistä, jos annos unohdetaan antaa.

B) En ole missään vaiheessa sanonut, etteikö mieheni osaisi hoitaa Viktoria. Reissussa vaan olosuhteet eivät ole otolliset seurata arkeemme piirtyneitä rutiineja. Se on jännä, että minä en saa olla huolissaan vauvan riittävästä unentarpeesta tai kätkytkuoleman kohonneesta riskistä, mutta jos teidän Annabella joudutaan herättämään neuvolareissua varten vartin etuajassa niin te saatte vinkua siitä palstalla. Reilua?

Rutiinit pitävät minut toimintakykyisenä arjessa.

C) Hitaita tiimarivihkopäivityksiä, kun vieläkin tuosta ura-asiasta täällä nuristaan, vaikka sekin asia selvitetty varmaan puolisen tusinaa kertaa.

 

[QUOTE="Vieras";29174286]Minä en haluaisi olla erossa noin pienestä vauvasta. Mieheni osaa kyllä erittäin hyvin hoitaa vauvaa ja isompiakin lapsia, mutta silti olemme yhtä mieltä siitä, että vauvaa ei useamman päivän ajaksi eroteta äidistä ilman pakottavaa syytä.

Kannattaa tehdä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta. Jos sydän sanoo että on liian aikaista olla erossa vauvasta, niin silloin se on niin. Ehtiihän vauva sinne anopin luokse myöhemminkin![/QUOTE]

Juuri näin.