Minimoidaan joululahjat -pino!!!!

Minulle on ihan se ja sama saanko yhtäkään lahjaa vai en. Pidän kuitenkin lahjojen antamisesta, mutta veljenvaimon vuoksi en voi antaa lahjoja niille henkilöille joille haluan, esimerkiksi miehen vanhemmille tai miehen siskolle. Tämän lisäksi minulla on velvollisuus antaa lahjoja henkilöille, joille en muuten ikinä antaisi lahjoja.

Mutta ehkä se olisi tosiaan liikaa vaadittu, että kaikki ratkaisisivat lahjomispolitiikkansa itse. Ehkä on tosiaan sääntö, että lasten pitää saada lahjoja kaikilta läsnäolijoilta, olivat antajat kiinnostuneet lahjojen antamisesta tai eivät.

Nyt en oikein ymmärrä. Ei kai veljenvaimo voi estää sinua antamasta lahjoja vanhemmillesi ja muille, joille haluat?

Miten sinä suostut tähän, vai onko veljenvaimollasi niin määräävä asema perheessä, että hänen sanansa menee sinun sanasi yli?

Marttyyri-kynnysmatto-elämä pitää lopettaa alkuunsa.

Vai että marttyyri ja kynnysmattokin vielä.

Tokihan minä voin viedä aikuisille lahjoja jos haluan. Tokihan minä voin olla viemättä lahjoja vieraiden lapsille jos haluan. Voin vaikka antaa lahjan sille miehen veljelle, jotta rouva voi sitten kotona marmattaa siitä miten etukäteen oli kyllä muuta sovittu. Tokihan minä voin olla välittämättä siitä mistä suku sopii, ja soitella veljenvaimon soittoringin jälkeen ihmisille ja sanoa että minä olen kyllä nyt täysin eri mieltä, tehdäänpä tästä nyt helvetillinen numero. Joulurauhaa vain kaikille.

Jos paikalla on yli kolmekymmentä henkeä, pitäisikö minun oikeasti ruveta miettimään kenellä nyt on "valtaa" minun ylitseni ja koittaa kapinoida jotain naurettavaa lahjasäännöstelykolhoosia vastaan, vai käyttäytyykö normaali ihminen siinä vaiheessa odotuksen mukaisesti käyttäytyy?

Mutta ehkäpä minulla nyt sitten on kertakaikkisen väärä asenne, kun en ymmärrä että aikuisia ei tarvitse eikä saa jouluna muistaa. Onneksi veljenvaimo nyt sitten jaksaa minustakin kouluttaa yhteiskuntakelpoista yksilöä, jotta unohdan moiset hömppäajatukset ensi jouluun mennessä.

Eipä tämä niin iso asia ole ettenkö siitä hengissä selviäisi, tulinpa nyt kirjoittaneeksi soraäänen väärään ketjuun.

 

minuakin ihmetyttää tämä miksi suostuu tällaiseen veljenvaimon diktatuuriin.

Ehkä siksi, että jos ei suostu, joutuu käymään perkeleellisen henkien taiston suvun kanssa. Ei kaikki jaksa tai viitsi siihen ryhtyä.

Aamen, allah ja halleluuja!

Ihanaa, että edes joku tietää millaista on asioida hankalien sukulaisten kanssa. Saanko ostaa sulle joululahjan tästä hyvästä?

 

Me ollaan minimoitu ne aina. Panostetaan laatuun määrän sijaan.

Peesailen. 1-2 lahjaa lapsille on meillä ihan normaali määrä, saavat kyllä lisäksi isovanhemmilta ja kummeilta lahjat.

 

Ja kuten sanottua, minä ja mieheni emme tarvitse lahjoja. Kuitenkin mielelläni muistaisin esim. appivanhempiani, miehen sisaruksia jne. Tämän älyvapaan "aikuisille ei saa ostaa lahjoja"-politiikan johdosta en voi kuitenkaan näin tehdä.

Joo, tiedän, voisinhan minä ostaa nille vaikka helluntailahjoja tai pääsisäislahjoja "jos se nyt sitten lahjoista on kiinni", mutta haluaisin muistaa heitä jouluna.

Mutta ei sitten. Vain lapsille. Vain lapset ovat tärkeitä. Lasten ehdoilla. Lasten etu. Lapset pitää huomioida. Myös ventovieraat lapset. Aikuisilla ei ole niin väliä, kunhan muistavat tuoda Meidän Lapsille jotain kivaa.

Nyt haiskahtaa aika katkeralta... :/ Nauttikaa siitä joulusta ja yhdessäolosta, siinä sitä on lahjaa kaikille aikuisille.

Katkeralta joo lemuaa...
Osta aikuisille niitä lahjoja jos kerran haluat! Eihän sitä kukaan pysty kieltämään eikä myöskään kukaan pysty pakottamaan että pitäis vieraille muksuille ostaa lahjoja!
Mikään ei oo pakko kuin kuolema...

Hienoa, että jonkun asenne joululahjoihinkin on "ei kukaan pysty pakottamaan". Hou hou hou, antamisen iloa.

Ei pystykään pakottamaan. Mutta jos koko muu suku on suostunut tähän "ei lahjoja aikuisille"-höpinään, on minusta lähinnä vammaista mennä niitä ostelemaan vain siksi että "ei kukaan mua pysty pakottamaan". Meillä on muuten jouluisin nyyttikestiperiaate, minä yleensä vien jälkiruuan niinkuin on sovittu. Voisin tietysti ihan vittuillessani jättää viemättäkin, tai viedä alkuruuankin, eikö niin, ihan vaan sen takia että EI NE PYSTY PAKOTTAMAAN, HAHAA. Hyvää ja rauhallista joulua!

Totta kai minä voin ostaa lahjoja, vaikka nimenomaan on muuta sovittu. Tai voin minä alkaa vänkäämään vastaan, ja sanoa että minä en suostu olemaan ostamatta, ettäs tiedätte. Eläköön kapina, näin näitä sukulaisuussuhteita hoidetaan.

Tai sitten voin antaa lahjoja, ja olla välittämättä siitä "no me kyllä oltiin sovittu että ei osteta, nyt meillä ei oo mitään teille" -lallatuksesta, ja sanoa että niin olittekin sopineet, mutta ette te voi meitä pakottaa, lällislää.

Tai sitten voisimme tosiaan tehdä sen "oman joulun", eli eristäytyä muusta suvusta ja olla näkemättä niitä läheisiä ihmisiä, joita haluaisimme nähdä.

Mutta ehkä se sitten ei ole veljenvaimolta ajattelematonta käytöstä soittaa meille ja kehottaa tuomaan lapsilleen lahjoja ja kieltää ostamasta miehelleen. Kyllähän se meidän velvollisuus on, koska ostaisihan se vaimo meillekin, tai siis meidän lapsillekin, jos meillä sellaisia olisi.

 

Ihanaa, että edes joku tietää millaista on asioida hankalien sukulaisten kanssa. Saanko ostaa sulle joululahjan tästä hyvästä?

Saat ostaa Mulla on lapset 22 ja 16 v eikä vielä koskaan olla vietetty oman perheen mieleistä joulua. Ehkä sitten seuraavassa elämässä

 

Onko sinusta oikeasti jotenkin käytännössä toimiva idea ostaa yhteinen lahja kahdelletoista eri perheistä olevalle lapselle, jotka tapaavat kerran vuodessa?

Minä kirjoitin sen ja minusta siinä on paljon enemmän järkeä kuin ostaa 12 mukulalle lahja. Se lahjan sisältö siis on jouluillaksi tarkoitettu ja jääköön sitten isäntäväelle.

Se että sinä et osta lahjaa kaikille, ei kyllä tunnu lasten lahjakuormassa mitenkään. Lisäksi tuntemattomampana ostaisit kumminkin jotain ihan turhaa...

tää ei kyllä kuulosta kovin hyvältä, että ois kaikille lapsille lahja, ja sit muut saa sen jouluillan sillä pelata ja sit se jää yhdelle. ei varmasti ne muut lapset pitäis sitä "omana" lahjanaan, yhtä laillahan sillä vois yhessä pelata vaikka se ois alunperin yhelle lapselle.

ja noin paljon lapsia ei välttämättä oo saman ikäsiä, että löytyis sopiva peli.

 

Minulle on ihan se ja sama saanko yhtäkään lahjaa vai en. Pidän kuitenkin lahjojen antamisesta, mutta veljenvaimon vuoksi en voi antaa lahjoja niille henkilöille joille haluan, esimerkiksi miehen vanhemmille tai miehen siskolle. Tämän lisäksi minulla on velvollisuus antaa lahjoja henkilöille, joille en muuten ikinä antaisi lahjoja.

Mutta ehkä se olisi tosiaan liikaa vaadittu, että kaikki ratkaisisivat lahjomispolitiikkansa itse. Ehkä on tosiaan sääntö, että lasten pitää saada lahjoja kaikilta läsnäolijoilta, olivat antajat kiinnostuneet lahjojen antamisesta tai eivät.

Nyt en oikein ymmärrä. Ei kai veljenvaimo voi estää sinua antamasta lahjoja vanhemmillesi ja muille, joille haluat?

Miten sinä suostut tähän, vai onko veljenvaimollasi niin määräävä asema perheessä, että hänen sanansa menee sinun sanasi yli?

Marttyyri-kynnysmatto-elämä pitää lopettaa alkuunsa.

Vai että marttyyri ja kynnysmattokin vielä.

Tokihan minä voin viedä aikuisille lahjoja jos haluan. Tokihan minä voin olla viemättä lahjoja vieraiden lapsille jos haluan. Voin vaikka antaa lahjan sille miehen veljelle, jotta rouva voi sitten kotona marmattaa siitä miten etukäteen oli kyllä muuta sovittu. Tokihan minä voin olla välittämättä siitä mistä suku sopii, ja soitella veljenvaimon soittoringin jälkeen ihmisille ja sanoa että minä olen kyllä nyt täysin eri mieltä, tehdäänpä tästä nyt helvetillinen numero. Joulurauhaa vain kaikille.

Jos paikalla on yli kolmekymmentä henkeä, pitäisikö minun oikeasti ruveta miettimään kenellä nyt on "valtaa" minun ylitseni ja koittaa kapinoida jotain naurettavaa lahjasäännöstelykolhoosia vastaan, vai käyttäytyykö normaali ihminen siinä vaiheessa odotuksen mukaisesti käyttäytyy?

Mutta ehkäpä minulla nyt sitten on kertakaikkisen väärä asenne, kun en ymmärrä että aikuisia ei tarvitse eikä saa jouluna muistaa. Onneksi veljenvaimo nyt sitten jaksaa minustakin kouluttaa yhteiskuntakelpoista yksilöä, jotta unohdan moiset hömppäajatukset ensi jouluun mennessä.

Eipä tämä niin iso asia ole ettenkö siitä hengissä selviäisi, tulinpa nyt kirjoittaneeksi soraäänen väärään ketjuun.

En tarkoittanut pahoittaa mieltäsi, toivottavasti niin ei käynyt. Luulin itse asiassa, että kyseessä on pienempi kuin 30 hengen porukka.

Jos väki noin kokonaisuudessaan on sitä mieltä, että aikuisille ei osteta lahjoja, silloin siihen on vain parasta sopeutua ja ostaa heille vaikka sitä kivampia synttäri- tms. lahjoja ja tinkiä näin omista joululahjan antotoiveistaan.

Tuo katkeruus on minusta niin kovin esiintunkevaa, että siitä tulee ihan ahdistunut olo. Luultavasti itse tässä tapauksessa joko juhlisin joulua ihan omassa porukassa tai sitten vain sopeutuisin. Katkeruus kun ei vain auta mitään, myrkyttää vain oman mielen. Veljenvaimosi on ajattelematon, mutta ei siihenkään oikein auta muuta kuin joko sopeutua tai vetäytyä tilanteesta - ellet sitten halua hänen kanssaan joskus kahden kesken kaikessa rauhassa jutella asiasta ja kertoa omaa mielipidettäsi.

 

Ehkä on ihan hyväkin että tämä No-tyyppi on lapseton,kuulostaa tosi katkeralta ja lapselliselta tyypiltä.Toivottavasti ei kuulu mun sukuun...

 

Ei auta. :snotty:

ME ollaan aina ostettu ne kalliimmat lahjat, tyyliin 1 per ipana esim isot Lego- laatikot, tai My Litlle Pony- linna jne, ja NÄÄ ostaa samalla rahalla sata roina-kamaa. :kieh:

NÄÄ on vissiin ne isovanhemmat? Meillä on mennyt aina niin, että ei mun lapseni ole joka vuosi saanutkaan samanarvoisia lahjoja. Yksi saa tänä jouluna tietsikan, toinen saa vasta kahden vuoden päästä. Eli ei olle pyrittykään sihen, että jokainen saa joka joulu rahallisesti tasan yhtä arvokkaita lahjoja. Musta systeemi on ollut ihan hyvä.

Eääh, kun ostisivatkin JOTAIN kunnollista, vaan isolla rahalla ROINAA :snotty:

 

Meillä on tapana lahjoa lapsetkin vain yhdellä lahjalla / pää, sukulaiset ostaa sitt kuitenkin taas ihan sikana. :/

 

2 lahjaa ostetaan meilläkin per laps...
eli 4 yhteensä..
miehelle sit ostan itse yhden ja mies mulle yhden....eli 6 pakettia investoimme itse

 

:wave: Mä yritän tuota joka vuosi, kunnes sitten mulle tulee jossain vaiheessa joku valheellinen "joulumieli" ja mä reuhdon pipo kireenä kauppakeskuksessa haalimassa lahjoja.... :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:
Kun pitäähän niitä lahjoja nyt olla kun on kerran joulu... :kieh:

 

Näin minäkin olen jo päättännyt viime jouluna 1-2 lahjaa per lapsi ja siinä se. Tänä jouluna tämä päätös pitää. Olen päättännyt niin

 

Meillä selataan ahkerasti lelukirjoja ja kuvastoja ennen joulua. Lapset miettivät sieltä toivelistaansa mieluisimpia juttuja muutaman ja saavat sitten jokusen ajan miettiä mikä olisi se kaikista kivoin lahja. Pari vaihtoehtoa kertovat ja jompikumpi niistä sitten hankitaan. Saavat toivoa jotain vähän isompaakin sillä mieluummin ostan yhden isomman ja kalliimman kuin sata pientä krääsäpakettia.

Isovanhemmat ja kummit kyselee toiveita joko lapselta itseltään tai sitten meiltä vanhemmilta, riippuen lapsen iästä. Jos minä pääsen toivomaan niin toivon jotain hyödyllistä käyttötavaraa: yöpukua, uutta kylpytakkia, pyyheliinaa tms. Isommalle lapselle saatan toivoa vaikka leffalippuja/leffareissua kummin kanssa tai uimahallikäyntiä tms.

 

Mä kyllä tykkään saada lahjoja vaikka olen aikuinen ja meillä aikuiset ja lapset ovat samalla niukalla linjalla. Muksu saa kyllä muutenkin lahjoja...

mutta täytyy olla aikamoinen vahtiminen päällä jos 30 ihmisen jättijoulussa lasketaan tasan tarkkaan että kaikille lapsille tuodaan lahja. Aikuisen lahjan toki voi antaa erikseen, aikuiset eivät kuitenkaan usko joulupukkiin

 

Tuosta No-henkilön kirjoituksesta.. Itselle tuli sellainen ajatus, että veljen vaimo ei halua että heille ei osteta lahjoja, kun he itsekään ei osta muille aikuisille. Ovatko kaikki suvun aikuiset tosiaan samaa mieltä?? Mietin, että miten yksi ihminen suvusta voi sanoa kaikkien puolesta että ei saa ostaa lahjoja.. Omasta puolesta tuon voi aina sanoa.

Omalla kohdalla ostan edelleenkin sisaruksilleni ja äidille lahjat, olkoon sitten vaikka kuinka aikuisia =) Meillä osa ostaa edelleenkin, osa ei eikä tästä ole saatu mitään isompaa numeroa aikaiseksi. Osa ei pysty ostamaan, osa ei jaksa nähdä sitä vaivaa ja osa (kuten minä) nauttii siitä, että saa antaa niitä lahjoja toisille =)

Kyllä mä sinuna miettisin sitä, että entä jos sittenkin ostaisi lahjat niille kenelle sen haluaa antaa? Itse vaikka antaisin juuri lähtiessä niin ei vaikka appivanhemmatkaan pystyisi enää ottamaan asiaa esille muiden aikana Ja kun ei se lahjan antaminen tarkoita, että nyt kaikkien muidenkin on annettava lahjat muille/sinulle.

 

Miehen suvussa on käytäntö, että koko niiden suku viettä joulua yhdessä paikassa. Miehen veljen vaimo on kanssa nyt lanseerannut tämän käytännön, että VAIN lapsille saa ostaa lahjoja. Ja siinä sivussa tietenkin tämä tarkoittaa, että kaikille paikalla oleville lapsille (yht. 12) ostetaan lahja.

Muuten ihan kiva, mutta me on kärsitty lapsettomuudesta nyt 5 vuotta. Mukavaa joka joulun alla kuunnella niitä puheluita, kun veljenvaimo soittelee ja varmistelee, että kai te nyt sitten varmasti muistatte, että aikuisille ei osteta lahjoja. Lapsille vaan ostetaan. Eli me ostamme velvollisuuslahjoja lapsille, joita tapaamme ainoastaan jouluisin (esim. miehen serkun perheitä), ja meitä ei muista kukaan.

Mutta mitäs väliä sitä nyt lapsettomilla aikuisilla olisi, turhiahan ne ovat.

Voittehan te jättäytyä kemuista pois, ja viettää joulua keskenänne? Osallistukaa mukaan sitten, kun/ jos saatte omia lapsia?

Niin joo, mehän voidaan jäädä pois perhejoulusta, tai kaivaa ittellemme kuoppa johon ryömiä, ja tulla sit pois kun ollaan yhteiskuntakelpoisia eli lapsiperhe. Eihän meitä tarvi mitenkään ottaa huomioon, me voidaan mennä pois niin ei tule kiusallisia tilanteita.

Onhan se nyt herranenaika tärkeämpää, että veljenvaimo saa mieleisensä "vain lapsiperheet on olemassa"-joulun, kuin esimerkiksi se, että mieheni saa viettää joulua perheensä kanssa. Olisihan se nyt ihan kauhea uhraus, jos joku meidän vuoksi kokisi painostusta vaikkapa ostaa lahjoja niille, jotka läheiseksi kokee, vaikka tämä olisikin jo täysi-ikäinen.

No mutta eihän ne muutkaan aikuiset saa mitään, vai? Ostakaa toisillenne vaikka sata lahjaa, jos ei tunnu kivalta olla ilman.

Mutta eihän se ole reilua että lapsettomat joutuu ostamaan kaikille lapsille ja rahaa menee varmasti paljon ja sit itse eivät saa yhtäkään pakettia. Mä taas koen kiusallisena sen että kun on sovittu että aikuiset ei osta toisilleen mitään ja sit meidän tyttö saa kuitenkin kaikilta paketteja. Ollaan vaan siis vastaanottavana osapuolena. Olen koittanut jokaista aikuista kuitenkin jollakin tavalla muistaa.

 

Eääh, kun ostisivatkin JOTAIN kunnollista, vaan isolla rahalla ROINAA :snotty:

No ne lakkaa ostamasta sitä roinaa, kun lapsen toivomuslistalla on tietokone, mopo, stereot ja tauluteevee

 

Mutta eihän se ole reilua että lapsettomat joutuu ostamaan kaikille lapsille ja rahaa menee varmasti paljon ja sit itse eivät saa yhtäkään pakettia. Mä taas koen kiusallisena sen että kun on sovittu että aikuiset ei osta toisilleen mitään ja sit meidän tyttö saa kuitenkin kaikilta paketteja. Ollaan vaan siis vastaanottavana osapuolena. Olen koittanut jokaista aikuista kuitenkin jollakin tavalla muistaa.

Mä näen asian niin, että joulu on lasten juhla. Lapsille hankitaan lahjoja - nehän siihen joulupukkiin uskookin - eikä aikuisille. Musta joulu ei ole mikään sosiaalitoimisto, jossa kaikille annetaan yhtä paljon. Sun ei ole pakko antaa yhtään kenellekään yhtään ainoata lahjaa, jos et halua. Mutta anna kuitenkin muiden antaa muille.

 

Me ollaan ostettu aina 1-2 lahjaa, yleensä ne on ollu sitten jotain arvokkaampaa.

 

Ja kuten sanottua, minä ja mieheni emme tarvitse lahjoja. Kuitenkin mielelläni muistaisin esim. appivanhempiani, miehen sisaruksia jne. Tämän älyvapaan "aikuisille ei saa ostaa lahjoja"-politiikan johdosta en voi kuitenkaan näin tehdä.

Joo, tiedän, voisinhan minä ostaa nille vaikka helluntailahjoja tai pääsisäislahjoja "jos se nyt sitten lahjoista on kiinni", mutta haluaisin muistaa heitä jouluna.

Mutta ei sitten. Vain lapsille. Vain lapset ovat tärkeitä. Lasten ehdoilla. Lasten etu. Lapset pitää huomioida. Myös ventovieraat lapset. Aikuisilla ei ole niin väliä, kunhan muistavat tuoda Meidän Lapsille jotain kivaa.

Nyt haiskahtaa aika katkeralta... :/ Nauttikaa siitä joulusta ja yhdessäolosta, siinä sitä on lahjaa kaikille aikuisille.

Katkeralta joo lemuaa...
Osta aikuisille niitä lahjoja jos kerran haluat! Eihän sitä kukaan pysty kieltämään eikä myöskään kukaan pysty pakottamaan että pitäis vieraille muksuille ostaa lahjoja!
Mikään ei oo pakko kuin kuolema...

Hienoa, että jonkun asenne joululahjoihinkin on "ei kukaan pysty pakottamaan". Hou hou hou, antamisen iloa.

Ei pystykään pakottamaan. Mutta jos koko muu suku on suostunut tähän "ei lahjoja aikuisille"-höpinään, on minusta lähinnä vammaista mennä niitä ostelemaan vain siksi että "ei kukaan mua pysty pakottamaan". Meillä on muuten jouluisin nyyttikestiperiaate, minä yleensä vien jälkiruuan niinkuin on sovittu. Voisin tietysti ihan vittuillessani jättää viemättäkin, tai viedä alkuruuankin, eikö niin, ihan vaan sen takia että EI NE PYSTY PAKOTTAMAAN, HAHAA. Hyvää ja rauhallista joulua!

Totta kai minä voin ostaa lahjoja, vaikka nimenomaan on muuta sovittu. Tai voin minä alkaa vänkäämään vastaan, ja sanoa että minä en suostu olemaan ostamatta, ettäs tiedätte. Eläköön kapina, näin näitä sukulaisuussuhteita hoidetaan.

Tai sitten voin antaa lahjoja, ja olla välittämättä siitä "no me kyllä oltiin sovittu että ei osteta, nyt meillä ei oo mitään teille" -lallatuksesta, ja sanoa että niin olittekin sopineet, mutta ette te voi meitä pakottaa, lällislää.

Tai sitten voisimme tosiaan tehdä sen "oman joulun", eli eristäytyä muusta suvusta ja olla näkemättä niitä läheisiä ihmisiä, joita haluaisimme nähdä.

Mutta ehkä se sitten ei ole veljenvaimolta ajattelematonta käytöstä soittaa meille ja kehottaa tuomaan lapsilleen lahjoja ja kieltää ostamasta miehelleen. Kyllähän se meidän velvollisuus on, koska ostaisihan se vaimo meillekin, tai siis meidän lapsillekin, jos meillä sellaisia olisi.

Siis pakko ostaa kaikille lapsille, miksi ei vain niille lapsille joille haluaa? Kyllä minä muistaisin sinuna ainakin appivanhempia ja sanoisin, että ei meille silti tarvi antaa lahjaa. En tietenkään tunne sitä sukua, että voihan olla että saisin siitä huonon maineen ja kaikki alkais haukkua. Että siinä tapauksessa tosiaan vois miettiä jo tyytyisikö kohtaloonsa. Ehdota ens jouluna, että eikö sais myös ostaa aikuisille, kun tämä naikkonen soittelee taas. Ainahan voi ehdottaa.

 

Mutta eihän se ole reilua että lapsettomat joutuu ostamaan kaikille lapsille ja rahaa menee varmasti paljon ja sit itse eivät saa yhtäkään pakettia. Mä taas koen kiusallisena sen että kun on sovittu että aikuiset ei osta toisilleen mitään ja sit meidän tyttö saa kuitenkin kaikilta paketteja. Ollaan vaan siis vastaanottavana osapuolena. Olen koittanut jokaista aikuista kuitenkin jollakin tavalla muistaa.

Mä näen asian niin, että joulu on lasten juhla. Lapsille hankitaan lahjoja - nehän siihen joulupukkiin uskookin - eikä aikuisille. Musta joulu ei ole mikään sosiaalitoimisto, jossa kaikille annetaan yhtä paljon. Sun ei ole pakko antaa yhtään kenellekään yhtään ainoata lahjaa, jos et halua. Mutta anna kuitenkin muiden antaa muille.

Mun mielestä lastenjuhlat on erikseen, ja joulu on ihan koko perheen.

Eli meillä on melkein sama tilanne kuin tuolla kirjoittajalla jonka sukulaisnainen on vaatinut tuota "ei aikuisille" juttua, mutta meillä on siis itselläkin lapsia. Meillä on kanssa lähipiirissä yksi tämmöinen perhe joka jankuttaa tätä "ei aikuisille" juttua, ja minusta se on kyllä todella kurjaa. Jos he eivät halua ostaa aikusille lahjoja niin ei se haittaa, mutta miksi pitää vannottaa ja vakuuttaa muillekin ettei saa?

Minusta on jotenkin ikävää että tuollaisten ihmisten silmissä lakkaa olemasta heti kun saa lapsia. Kylään tullaan lapsia katsomaan, lasten synttärit ja nimpparit muistetaan, lapsille tuodaan joululahjoja, lapsille soitellaan, lasten kuulumisia kysellään - mutta minä olen vain se nainen, joka asuu niiden lasten kotona.

Ja ei se mitään jos minut haluaa taikoa olemattomin, mutta miksi minä en saisi omaksi ilokseni antaa joulumuistamisia vanhemmilleni tai sisaruksilleni tai appivanhemmilleni? Hirveää naputusta joka vuosi siitä kuinka kauhea lahjarumba ja joulu on lasten juhla. Meidän joulu ainakaan ei ole lastenjuhla!

Sanoisin vinkiksi että hommaat vaan jotain namia tai helppoja lahjoja niille sukulaislapsille, ja viet jotain "tuliaisina" niille aikuisille joita haluat muistaa. Paketoimatta ja annat suoraan käteen kun tulet, niin ei ole joululahja vaan tuliainen, kun pitkästä aikaa nähdään. Niin minä teen. Alta kulmain tulee tältä vain-lapsille-rintamalta katseita, mutta mitäs siitä, joulu on kerran vuodessa!

 

Minimoidaan joo. Mulla on "liian-tavaran-ähky", synttärit ja joulu perätysten. Ei kiva! Ennen joulua käydään muksujen kanssa lelut läpi, mietitään millä vielä leikitään ja mikä joutaa pois. Käydään yhdessä ehjät lelut viemässä vaikka SPR:lle. Synttärilahja toiveiksi ämietitään jotakin ihan oikeasti TARPEELLISTA, tai sellaista mikä "ei vie tilaa". Esim. tänä vuonna meidän lahja tyttärelle on se, että hän pääsee kerran talutusratsastustunnille. Kun on hepalla ratsastamisesta haaveillut, mutta liian nuori vielä aloittamaan kyseistä harrastusta tosissaan.

Joulupukin kirjeeseen laitetaan vain YKSI lahjatoive per henkilö. Eihän ne tontutkaan kaikille maailman ihmisille ehdi vuodessa lahjoja tekemään, eihän? Muut lahjat onkin sitten sellaisia mitä pukki ja tontut ovat katsoneet aiheellisiksi Kyllä sitä yhtä ainoaa lahjatoivetta mietitäänkin hartaasti, ynnätään ja miinustetaan, mikä on juuri SE minkä ihan oikeasti haluaisin

Sukulaisille viesti on ollut jo vuosia, ettei meille aikuisille tarvitse ostaa mitään. Emme mekään osta muille kuin mummoille ja ukeille (yhteiset) lahjat. Ja sisarusten lapsille ja kummimuksuille +omille ne yhdet. Aikuiset osaavat kyllä ostaa itse itselleen mitä tahtovat. Ja omillekkin lapsillekki toive on ollut kirjaa, vaatetta, lakanaa jne. On toiminut mainiosti!

 

Emme osta aikuisille ollenkaan. Kun on kolme lasta niin riittä että heille saadaan ostettua jotakin järkevää. Lasten kummeille teen perinteiset joulukakut, syövät sitten tai ei. Tänä jouluna tytöt saavat toivoa kumpikin kaksi lahjaa. Poika on niin pieni ettei vielä joulusta mitään ymmärrä, paperit on in

 

Mutta eihän se ole reilua että lapsettomat joutuu ostamaan kaikille lapsille ja rahaa menee varmasti paljon ja sit itse eivät saa yhtäkään pakettia. Mä taas koen kiusallisena sen että kun on sovittu että aikuiset ei osta toisilleen mitään ja sit meidän tyttö saa kuitenkin kaikilta paketteja. Ollaan vaan siis vastaanottavana osapuolena. Olen koittanut jokaista aikuista kuitenkin jollakin tavalla muistaa.

Mä näen asian niin, että joulu on lasten juhla. Lapsille hankitaan lahjoja - nehän siihen joulupukkiin uskookin - eikä aikuisille. Musta joulu ei ole mikään sosiaalitoimisto, jossa kaikille annetaan yhtä paljon. Sun ei ole pakko antaa yhtään kenellekään yhtään ainoata lahjaa, jos et halua. Mutta anna kuitenkin muiden antaa muille.

Nyt et oikein ymmärtänyt, me siis ostetaan kyllä lapsille lahjoja eikä meillä edes ole suvussa kovin montaa lasta joille lahja pitää hankkia mutta ymmärrän myös sitä että ei oikein ole kohtuullista heille joilla ei lapsia ole että pitää muistaa lapsia joita tuollaisessa sukujuhlassa voi olla valtava määrä ja vaikka ostaisi konvehtirasiat niin rahaa menee aika paljon ja antajaa ei muisteta mitenkään. Ja ei kaikille tarvitsekaan ostaa yhtä kalliita lahjoja esim. kummilapsille ja muuten läheisemmille voi ostaa vähän paremmat.

En minäkään allekirjoita että joulu olis lasten juhla, kyllä meillä on aina vietetty joulua vaikka pieniä lapsia ei ole aina ollutkaan ja itse nautin joulun tunnelmasta tosi paljon. Kyllähän joulu lapselle on tärkeä mutta ei se siitä pelkästään lasten juhla tee.