Minä huono hän hyvä

[Mies-35]

Sellaista asiaa vain olisi, että puolisollani on kaksi siskoa, joilla on lapsia. Nämä lapset ovat hänelle tosi rakkaita ja läheisiä. Minulla on kaksi lasta aiemmasta suhteesta ja avovaimoni taas inhoaa heitä, vaikka lapset eivät ole tehneet hänelle mitään pahaa tai olleet mitenkään ilkeitä. Pointti on se, että kumppanini on aina poissa, kun lapset ovat minulla. Sitten hän tulee kotiin sunnuntaina ja sanoo oli niin ihana viikonloppu lasten kanssa ja perään kamalaa olla kotona, kun lapsesi ovat täällä.

Olen tietty onnellinen, että kumppanillani oli ollut kivaa, mutta kyllä se loukkaa, kun mun lapset ja siten minä olemme sitten kurjuuden aiheuttajia. No, kyllä tämä alkaa riittää vähitellen. Musta tuo on jonkin asteista henkistä väkivaltaa. Kumppanini kuulemma hirttäisi itsensä mieluummin kuin olisi päivän lasteni kanssa. Miksi ihmeessä siedän tuollaista?

 

[eräs peräs]

Minäkin hirttäisin itseni mieluummin, kuin olisin vuorokauden joidenkin lasten kanssa. Vaikka toisten lasten seuraan suorastaan hakeudunkin.

Lapset ovat yksilöitä, Ei se että joistakin pitää tarkoita että pitää kaikista. Aika vaikea arvioida ovatko lapsesi niin kauheita, ettei heitä voi hyvällä tahdollakaan sietää, vai onko kumppanisi vain todella hankala.

Kumppanisi ei tarvitse sietää lapsiasi, eikä sinun tarvitse sietää sitä ettei hän heitä siedä.

Miten minusta kuulostaa, että helpompaa olisi kummankin keskittyä omaan elämäänsä ja katsella kumppania jonka kanssa intressit ovat enemmän yhteneväiset.

 

[suhteellisuudentajua hei]

Se, että kumppanisi ei pidä lapsistasi, ei mitenkään tarkoita sitä, että hän ei pidä sinusta. Eivät lapset ole mikään vanhempansa jatke vaan ihmisiä ja yksilöitä ihan siinä missä aikuisetkin, joistain tykkää, joistain ei. Joidenkin ihmisten, sekä aikuisten että lasten, kanssa on niin samalla aallonpituudella että heidän kanssaan viettää aikaa mielellään, joidenkin kanssa kemiat tökkivät niin pahasti että todella saattaa tuntua siltä, että hirttäisi mielummin itsensä kuin tuhlaisi aikaansa tuskastumalla heidän kanssaan. Itse tunnen ihania lapsia, joiden vanhemmat ovat niin raivostuttavia etten halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä sekä tosi ihania aikuisia, joiden lapset ovat niin kamalia, että olisin heitä mielummin näkemättä enää ikinä.

Tosin sinänsä ihan kivakin lapsi voi olla epämiellyttävää seuraa, jos tämä on huonosti kasvatettu tai jos lapsen kanssa tekemisissä oleminen tarkoittaa suoraan tai sitten välillisesti kumppanin exän kanssa tekemisissä olemista. Myös tilanne, jossa joutuu kumppanin lasten vieraillessa kantamaan näiden hoidosta vastuuta, siivoilemaan näiden sotkuja ja maksamaan kuluja kuin olisi näiden vanhempi saamatta kuitenkaan minkäänlaista valtaa päättää lasten asioista, kasvatuksesta tms. on kohtuuttoman epäreilu ja voi aiheuttaa sen, että mielummin välttelee koko lapsia.

 

[jopppppp]

....on saletti , jos toi homma olis toisinpäin , eli siis naisen kersat ja kundi ei diggais , niin voi että olis ymmärtäjiä ....kun yh-äitellä on niiin kovaa , että niitä pitää ymmärtää jne , mutta kun homma on noinpäin , niin dissauksen todellinen syy on siinä ettei muijjas vaan voi sietää ajatusta , että joku muu on joskus "täydentänyt" keskinäisen suhteenne , ja vielä ENNEN häntä , ts. B.I.T.C.H. on mustis , dumppaa se . ei se tosta parane.

 

[Loki, love]

Tämä sinun avovaimosi on mustasukkainen sinun lapsistasi, kun ne lapset ovat nääs muistutus sinun entisestä elämästä jonkun muun naisen kanssa ja siitä että teille syntyi lapsia. Tilannetta pahentaa se, ettei teillä ilmeisesti ole yhteisiä lapsia, jolloin nainen on vielä katkerampi tuosta tilanteesta.

Selvää on, että avovaimosi käyttäytyy idioottimaisesti. Ei hän saa lapsiasi poispyyhityksi elämästäsi, joten miksei yrittäisi tulla asian kanssa toimeen. Jo kunnioituksesta ja rakkaudesta sinuun hänen tulisi suhtautua lapsiisi ookoosti. Tällä tapaa miten hän nyt toimii, hän tuottaa sinulle tuskaa eikä hän tajua että hänen arvostuksensa laskee sinun silmissä.

Mitä vinkiksi? Jos/kun syy on mustasukkaisuudessa ja katkeruudessa, toimivinta on se, että moneen kertaan kerrot ja vannot tälle naiselle, että rakastat häntä ja että lapsesi eivät vie pois teiltä mitään ja että eikö hän voisi osoittaa fiksuutta ja olla ok lapsille, kun ei ne lapset ole mikään _uhka_. Käytä tässä psykologista silmää siis, rakkautta on vakuuteltava tällaiselle ja saada hänet uskomaan ettei kyse ole teid'n väliin tulevista uhista. Kun avovaimosi näkee oman käytöksensä pöllöyden ja ettei siihen ole aihetta, voi alkaa mennä paremmin. Ja vaimosi voi suostua olemaan sinun ja lastesi kanssa välillä.

Nyt kun olette jakautunut noin eri leireihin, nainen on siskonsa lasten ja sinä omiesi, sehän roikein uokkii "vihollisleiri"-ajatusta. Mutta kokeile ylläolevaa keinoa ja koeta saada leiri yhtenäistettyä!

 

[L, l]

roikein uokkii = oikein ruokkii

 

[Naiskommentti]

Pöljä mikä pöljä. Lapset kuuluvat kauppaan. Hae ihminen, joka pitää lapsistasi ennenkuin lapsesi saavat tuosta pahemmatkin sielunvammat. Tuttavilla sama tilanne, lapset kärsivät siitä lopulta pahasti. Kai se nyt on nähnyt "liitetiedostosi" ennenkuin teistä pari tuli, tuskin ne yllätys ovat nyt olleet. Olisi sanonut silloin, että näiden kanssa en sovi yhteen, ei vetele. Kauppaan kuuluvat joka tapauksessa, ei pullasta oteta vain rusinoita...

 

[sivhos]

Kuten edellin totesi,lapset kuuluvat kauppaan.Jos ei kestä tällaista kauppaa,silloin pitää etsiä onnea lapsettomista sinkuista.On väärin jos lapset heitetään syrjään aikuisten alkaessa uutta rakkautta.

 

[olikos]

Olikos tämäkin nyt sitten provo.

 

[sivhos]

Olikos tämäkin nyt sitten provo.

Oliskos tämäkin sitten provo?

 

[td]

En tajua, että kuka tuollaista käyttäytymistä voi puolustaa. Avovaimosi käyttyäytyy selkeästi erittäin huonosti. Eihän me täällä kokonaistilannetta tunneta, mutta ainakin tuon perusteella tuo on kyllä törkeää. Ettekö ole keskustelleet asiasta lainkaan? Etkö ole kysynyt häneltä mistä moinen johtuu?

 

[alkuperäinen.....]

Juu, tämä on valitettavasti täysin totta eli ei ole provo. Kumppanini on vain sanonut, että häntä ei kiinnosta muuttaa suhtautumistaan lapsiin. Hänen ei kuulemma tarvitse vaikka miten sanon, että kyse on minulle tärkeästä asiasta. Kuulemma, kun puhun asiasta, niin hän vain haluaa entistäkin vähemmän olla meidän kanssamme.

Itsekin pelkään, että lapset ymmärtävät, mistä on kyse ja siitä aiheutuu heille lopulta traumoja tai jotakin. Yritän aina selittää jotakin kumppanini töissä olosta ja liikunnasta ja mistä milloinkin.

Avopuolisoni mielestä hän joustaa, kun on poissa ja antaa lapsieni olla yhteisessä asunnossamme. Musta vain tuntuu, että häntä ei oikeasti kiinnosta muu kuin että kaikki asiat menevät niin kuin hän haluaa ja minä joustan hänen mielihalujensa mukaan ja koitan pitää hänet iloisena ja rekrytoin lapsenikin toimimaan samoin.

Tästäkin huolimatta eroaminen tuntuu jotenkin vaikealta, koska kaikesta huolimatta rakastan kovasti kumppaniani. Siksi minusta tuntuu tosi pahalta, kun hän ei edes halua yrittää ei edes meidän yhteisen tulevaisuuden vuoksi.

 

[no]

Tämä on yksi vaihtoehto, että unohdat avovaimosi, kun lapset tulevat. Teette yhdessä kaikkea kivaa ja käytte kodin ulkopuolellakin. Käytte yhdessä vaikka matkoilla. Avovaimosi on kuin koira, joka hakee huomiota, älä anna sitä, vaan odota sitä hetkeä, kun avovaimo taas lähtee ja sinä saat olla lastesi kanssa.

Asiasta toiseen, mistä tiedät mitä hän säätää

 

[mikä tärkeintä maailmassa]

Aika mahdottomalta tuntuva yhtälö. Itse en haluaisi lähelleni ihmistä, joka noin kovasti vihaisi lapsiani. Jotenkin karmivaa. Kyllä niitä lapsirakkaitakin vapaita naisia löytyy. Mielestäni lasten tulisi aina mennä edelle, etenkin erotapauksissa kun niitä on muutenkin jo riepoteltu suuntaan jos toiseen.

 

[alkuperäinen..........]

No, nyt kumppanini sitten lähtee, kun kerroin huoleni, että välttelystä voi tulla traumoja lapsilleni. Musta tuntuu tosi kurjalta ja ahdistavalta, onnettomalta... ;(

 

[Mies 50]

No, nyt kumppanini sitten lähtee, kun kerroin huoleni, että välttelystä voi tulla traumoja lapsilleni. Musta tuntuu tosi kurjalta ja ahdistavalta, onnettomalta... ;(

Kuule älä ole murheissasi, tai ole vaan, hiukan aikaa. Sillä kumppanisi käytös on kyllä ollut sellaista etten isänä olis sitä katsonut tuntia kauempaa.
Sinä ymmärtävänä isänä ansaitset todella huomattavsti fiksumman kumppani.

Jatkoja sinulle, elämä vielä hymyilee ja ymmärrät että niin on parempi.
Naisia on maailma täynnä, ja melkein saman kokeneena tiedän että fiksuja löytyy vaikka kuinka.

 

[Vaikka nyt pahalta tuntuukin]

niin kyllä ratkaisu on oikea. Olisi aika kaameaa aikanaan olla syyllinen isä, kun lasten elämä menisi ihan päin helvataa tuon takia. Nimimerkillä Just tuollainen juttu katsottuna vierestä, lapset terapiassa ja itsetuhoisia ja koko lapsuudesta päällimmäisenä painajaiset isän vienyttä lapsia vihaavaa äitipuolta kohtaan... Kyllä tuo oli oikea ratkaisu eikä se ollut maailman ainoa nainen - taatusti löytyy lämpimämpiä ja sydämellisempiä naisihmisiä tästä maasta!!

 

[Ristit vielä kätesi]

jotta pääsit noin itsekeskeisestä ihmisestä eroon. Eihän se nainen ollut lainkaan sitoutunut teihin parina, hän nuoli vain sokerit päältä ja otti nautintonsa. Niin se olisi mennyt kaikessa muussakin, jos olisitte jatkaneet.

Toisenlaisiakin naisia on, tulet huomaamaan. Sellaisia, jotka huomioivat muutakin, kuin itsensä ja oman mukavuutensa.

 

[Loki, love]

No, nyt kumppanini sitten lähtee, kun kerroin huoleni, että välttelystä voi tulla traumoja lapsilleni. Musta tuntuu tosi kurjalta ja ahdistavalta, onnettomalta... ;(

Jaa ja et sitten kokeillut sitä, mitä ehdotin tuolla yllä? Aattelit että turhaa löpinää?

Jos et ole provo... Lähestyit mustasukkaista vaimoasi jankkaamalla lapsistasi ja mitä heille tulee välttelystä, olisi kannattanut lähteä ensin siitä, että lapset eivät ole uhka teille ja että rakastat häntä paljon, sitten vasta kun hän on käsittänyt nämä, mennään lapsiin ja mitä heille aiheutuu.

Totta kai noin ei tarvitsisi olla, fiksu nainen ottaisi asian suoraan ja ymmärtäisi mitä sanot lapsistasi. Mutta jos hänelle on melkein ylitsepääsemätön asia tämä lapsiasia, niin olisi ollut parempi aloittaa keskustelu uhkakuvien poistamisella ja sitten menemällä lapsiasiaan. Jos siis halusit _pitää_ hänet.

 

[joppppp]

usko pois , että toi oli paras ratkaisu !! mulla on ollut vastaava tilanne jo vuosia , ja nyt vasta olen päässyt tilanteen yli , ja jurppii suuresti , etten repäissyt jo aiemmin . ihminen joka omaa voimakkaita narsistisia piirteitä , vaikka ei olekkaan varsinaisesti psyko- tai sosiopaatti , ei millään lepertelyllä korjaannu . piste , sori vaan loki :-/

 

[Evarex]

Minulla on lapsi ja jos mieheni ei haluaisi viettaa hanen kanssaan aikaansa, han ei voisi olla mieheni. Lapseni on minulle tarkea, se tarkein, vaikka sita on miehenikin. Mies voi olla ilman minua mutta lapseni tarvitsee minua ja mina haluan viettaa vapaa-aikaani lapseni kanssa. Ja miehekseni paasyn yksi suurimmista kriteereista oli se, etta hanella ja lapsellani myos synkkaa.

Olen ollut myos avioerolapsi, joten tiedan kuinka kurjaa ja kauheaa voi olla jos toisella vanhemmalla on puoliso, joka ei hyvaksy. Sellaista en todellakaan halunnut omalle lapselleni.

Parempi yksin kuin huonossa suhteessa ja varmasti viela loydat uuden fiksun naisen, joka hyvaksyy sinut lapsinesi ja haluaa viettaa aikaa teidan kanssa. Onneksi et tuhlannut tuohon itsekkaaseen, epakypsaan naiseen enemman aikaasi. Olen onnellinen etta han lahti. Ja jos han sinua olisi rakastanut oikein todella, ei han tuommoisen takia olisi lahtenyt, vaan olisi tehnyt kaikkensa, jotta teidan kaikkien olisi hyva ollut olla yhdessa. Ja ei mitaan jarkea ole olla ihmisen kanssa, joka ei sinua rakasta tarpeeksi, se on vain ajanhukkaa, koska voit loytaa jonkun joka todella rakastaa.

 

[mielipiteeni vain]

Kumppanisi käytös todellakin ihmetyttää. Kovin itsekkäältä ihmiseltä tuntuu. Sinä rakastat häntä, mutta kysymys kuuluu, rakastaako hän todella sinua? Jos rakastaisi, rakastaisi myös jollain tasolla lapsiasi, hehän ovat osa sinua. Lisäksi hän ajattelisi sinun tunteitasi, jokainen AIKUINEN ihminen ymmärtää, kuinka paljon vanhempi lapsiaan rakastaa. Rakastaminen on ihanaa, varsinkin silloin, kun saa vastarakkautta.