Minä en halua tätä lasta, mutta poikaystävä painostaa!

["vieras"]

Tiedostan kyllä tämänkin.

Mutta sitten taas tapa reagoida tämäntyyppiseen kriisiin on myös hyvin yksilöllistä; joku ei pääse asiasta yli, toiselle taas voi ottaa koville, mutta hän silti aktiivisesti käsittelee asiaa ja suuntaa katseen tulevaisuuteen. Osa taas käsittelee tunteella ja osa järjellä.

Että ajattelit arpoa kylmästi miehen tunne-elämällä?

 

["vieras"]

Olen kyllä sitä mieltä, että aborttia ei pitäisi edes saada tällaisessa tilanteessa. Mikä on se lain mukainen peruste, jota tässä tapauksessa sovellettaisiin??

 

[tee_mitä_haluat]

itse en olisi halunnut lasta ja toivoin kokoajan keskenmenoa, salaa mieheltä. Hän halusi lasta ja tiesin ettei hän katsoisi minua enää samalla tavalla jos tekisin keskeytyksen. NYT mulla on maailman ihanin 1v lapsi. Melkein itku tulee joka kerta kun ajattelen sitä mitä odotusaikana toivoin. Kyllä, se mieli muuttuu raskauden aikana ja silloin kun lapsen saa syliin. Jos ei lapsi mielytä niin anna miehesi hoitaa sitä.

 

[aapee..]

[QUOTE="vieras";27578676]Yritä ajatella, että olet jo parhaan hedelmällisyysiän ohittanut aikuinen nainen, jolla opinnot vaan jostakin syystä ovat myöhässä (onko muukin elämä?)[/QUOTE]

Heh, no en kyllä sanoisi, että opintoni ovat millään tavalla myöhässä, ihan tavoiteajassa (5 vuotta) olen valmistumassa, joten ei huolta. Olen vain lukion jälkeen ollut mm. työelämässä. Opiskelupaikkakaan ei auennut ensimmäisellä hakukerralla.

 

["ser"]

Teet abortin salaa ja kerrot raskauden keskeytyneen. Simple as that...

 

[Viikate]

Päätös on tietenkin yksin sinun. Saattaa kuitenkin olla, ettei suhteenne välttämättä selviä keskeytyksestä.

 

[Big Bang Theory]

alan jo olla abortin kannalla...


: /

 

[1.syy]

[QUOTE="vieras";27578696]Olen kyllä sitä mieltä, että aborttia ei pitäisi edes saada tällaisessa tilanteessa. Mikä on se lain mukainen peruste, jota tässä tapauksessa sovellettaisiin??[/QUOTE]

talouspuoli, ei voi taata lapselle hyvää elämää

 

[aapee..]

[QUOTE="vieras";27578696]Olen kyllä sitä mieltä, että aborttia ei pitäisi edes saada tällaisessa tilanteessa. Mikä on se lain mukainen peruste, jota tässä tapauksessa sovellettaisiin??[/QUOTE]

Sosiaaliset syyt, se kattaa aika paljon. Ei niitä syitä tarvitse sen kummemmin perustella ja hyvä niin.

 

[Big Bang Theory]

[QUOTE="ser";27578704]Teet abortin salaa ja kerrot raskauden keskeytyneen. Simple as that...[/QUOTE]

voi jestas mitä ehdotuksia taas kerran!

 

[Tatja]

Asia on niin henkilökohtainen, että kukaan muu ei voi puolestasi vastata. Mun yksi tuttu tehnyt joskus abortin ja miettii tänä päivänä, että minkä ikäinen lapsi nyt olisi ymv. Ei kuitenkaan sinänäsä kadu asiaa, koska tuolloin ei ollut vakaata parisuhdetta ja oli itse alaikäinen ymv.
Raskausaika on suht pitkä eli henkiseen valmistautumiseen on aikaa. Rahatilanteenne ei ehdi muuttumaan. Rakastatteko toisianne ja onko suhde tasapainoinen? Jos, niin se riittää lapselle sinänsä. Opinnot saat suoritettua äitiysloman jälkeen heti.
Paljon pohdittavaa teillä. Voimia päätöksentekoon!

 

[aapee..]

[QUOTE="vieras";27578688]Että ajattelit arpoa kylmästi miehen tunne-elämällä?[/QUOTE]

Kuinka niin? Kunhan nyt keskustelin aiheesta. En voi tosiaan tietää, miten hän tulee reagoimaan. En voi myöskään pitää lasta, joten asia jää nähtäväksi.

Mitä muuta voisin tehdä kuin katsoa miten hän asian käsittelee? Toki tukea ja kuunnella.

 

["piu"]

ota kuitenkin huomioon se, ettet ole teini, vaan lähes kolmekymppinen. lapsenhankkimisvuosia ei ole paljoa jäljellä ja kehityshäiriöiden ym riski kasvaa mitä enemmän ikää tulee. onko järkeä tehdä abortti nyt ja jonottaa lapsettomuusklinikalla muutaman vuoden päästä? koska olisit "valmis" saamaan lapsen? itse olen sitä mieltä, ettei kukaan ole lähtökohtaisesti valmis äitiyteen, vaan siihen kasvaa raskauden aikana. itse kävin hirveän aikuistumiskriisin ensimmäisen raskauden aikana (olin 27 v.) ja mietin mihin oikein olen ryhtymässä. En ole kuitenkaan katunut. Elämä järjestyy. ja opinnot on kesken mullakin. ei sellaista ajankohtaa elämässä tulekaan, jolloin kaikki olisi valmista ja otollista lasta varten.

 

["vieras"]

Miten mies sinua painostaa? Kirjoituksestasi saa kuvan, että olet päätöksesi tehnyt!?

Itse olisin pystynyt aborttiin ennen lapsiani (onneksi en koskaan siihen joutunut), mutta en enää, kun olen saanut lapseni. Äitiys on uskomattoman rankkaa, mutta ihan totta, parasta elämässäni. Anna itsellesi ja lapsellesi mahdollisuus nyt.

 

[hei "ser"]

[QUOTE="ser";27578704]Teet abortin salaa ja kerrot raskauden keskeytyneen. Simple as that...[/QUOTE]

Tuoko on siis sinun tyylisi toimia elämässä?ei oo sulla kaikki inkkarit kyllä veneessä,eikä kyllä sen puoleen oo kaikki muumitkaan laaksossa. :/ että näin

 

["TeeTee"]

[QUOTE="ser";27578704]Teet abortin salaa ja kerrot raskauden keskeytyneen. Simple as that...[/QUOTE]


Voi helvetti,miten fiksu ehdotus! Mikä ääliö. Tuollalailla sitten vedätetään miestä,entä sit kun sekin valhe tulee ilmi..?

 

["piu"]

lisäyksenä vielä edelliseen... lapsen hankkiminen opiskeluaikana voi olla jopa järkevämpää kuin työelämässä ollessa. opiskelu joustaa enemmän kuin työelämä.

 

[aapee..]

[QUOTE="piu";27578732]ota kuitenkin huomioon se, ettet ole teini, vaan lähes kolmekymppinen. lapsenhankkimisvuosia ei ole paljoa jäljellä ja kehityshäiriöiden ym riski kasvaa mitä enemmän ikää tulee. onko järkeä tehdä abortti nyt ja jonottaa lapsettomuusklinikalla muutaman vuoden päästä? koska olisit "valmis" saamaan lapsen? itse olen sitä mieltä, ettei kukaan ole lähtökohtaisesti valmis äitiyteen, vaan siihen kasvaa raskauden aikana. itse kävin hirveän aikuistumiskriisin ensimmäisen raskauden aikana (olin 27 v.) ja mietin mihin oikein olen ryhtymässä. En ole kuitenkaan katunut. Elämä järjestyy. ja opinnot on kesken mullakin. ei sellaista ajankohtaa elämässä tulekaan, jolloin kaikki olisi valmista ja otollista lasta varten.[/QUOTE]

Ymmärrän kantasi. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että vaikka vanhemmuuteen ei kai ikinä voi olla täysin valmis, voi silti olla sellainen vaihe elämässä, että lapsen saaminen ei vain ole kenenkään kannalta järkevää tai edes mahdollista. Enkä myöskään tunnetasolla halua lasta nyt.

Elämän ei tarvitse olla täydellistä lapsen tullessa, mutta todellakin haluan, että minulla on siinä vaiheessa taloudellisia resursseja elättää lapsi, ja että olen henkisesti valmis kasvamaan vanhemmaksi. Lapsi tarvitsee monia asioita, joita minulla ei ole nyt antaa mitenkään.

 

["vieras"]

Tiedostan kyllä tämänkin.

Mutta sitten taas tapa reagoida tämäntyyppiseen kriisiin on myös hyvin yksilöllistä; joku ei pääse asiasta yli, toiselle taas voi ottaa koville, mutta hän silti aktiivisesti käsittelee asiaa ja suuntaa katseen tulevaisuuteen. Osa taas käsittelee tunteella ja osa järjellä.

Joo, mutta siinä sekin, että tämä ei ole vain jokin ikävä tapahtuma elämässänne joka tapahtui ja sille ei voinut mitään. Vaan sinä päätit että lapsi jää syntymättä (jos siis teet abortin). Siksi voi miehelle olla vaikea päästä yli.

 

[Big Bang Theory]

Olet päätöksesi selvästi tehnyt. Mitäpä tätä enää ruotimaan.

 

["pam"]

"Olet päätöksesi selvästi tehnyt. Mitäpä tätä enää ruotimaan."

Niinpä. Suosittelen asentamaan abortin yhteydessä kierukan, ettei vahinkoja enää satu.

 

["vieras"]

Arvelen, että jos 28-vuotias ei ole valmis vanhemmaksi, niin ei sitä ole koskaan. Kuulostat kovin epäkypsältä.

 

[Birgitte]

Jos olet varma, ettet tahdo pitää lasta, mieti myös toista vaihtoehtoa: ehkä antaa lapsi adoptioon? Tässäkin maassa on hurja määrä lapsettomia, jotka rakastaisivat vauvaasi enemmän kuin mitään tässä maailmassa. Ymmärrän, jos tahdot abortin, enkä missään nimessä sano, että se olisi väärin tai pahaksi tai katuisit sitä myöhemmin. Kaikki eivät kadu, jos ovat tienneet tehneensä oikean valinnan. Mutta minua häiritsee tässä se, että lapsella on kaikki edellytykset olla terve ja sinulla on kaikki edellytykset elää terveellistä elämää raskausaika. Etkö voisi edes harkita adoptioon antamista?

Sen tahdon vielä sanoa, että ihminen ei ole henkisesti valmis lapseen ennen kun on tullut äidiksi. Ei kukaan ole henkisesti valmis lapseen, ennen kun on lapsen saanut käsivarsilleen. Äitiyteen vaan kypsytään, siihen ei olla valmiita ennen kun jo ollaan äitejä. En minäkään ollut. Ensimmäinen raskaus oli yllätys, enkä todellakaan tahtonut lasta. Päätin pitää vauvan ja vauvan synnyttä vaan huomasin, että teen oikeita päätöksiä aivan kuin itsestään, sen ihmeemmin ajattelematta. Olin siis tajuamattani kypsynyt äidiksi.

 

["joopasjoo"]

[QUOTE="vieras";27578797]Arvelen, että jos 28-vuotias ei ole valmis vanhemmaksi, niin ei sitä ole koskaan. Kuulostat kovin epäkypsältä.[/QUOTE]

Jotkut ovat ennemmin, jotkut myöhemmin. Myös elämäntilanne sanelee aika paljon. Mä en nyt tuosta vielä vetäisi tuollaisia johtopäätöksiä. Onko halu ottaa vastuu lapsesta ainoa asia, joka sanelee kypsyyden? Tuskinpa vain. Kovin mustavalkoista nyt jälleen.

 

["pam"]

"Arvelen, että jos 28-vuotias ei ole valmis vanhemmaksi, niin ei sitä ole koskaan. Kuulostat kovin epäkypsältä."

Vähän samaa mietin. Ymmärtäisi abortin, jos AP ei haluaisi koskaan missään nimessä lapsia tai ei haluaisi lasta nykyisen miehen kanssa. En kuitenkaan ymmärrä "ei nyt mutta muutaman vuoden päästä" -asennetta. Nämä lapsensaamisjutut kun eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä.