Milloin voin sanoa miehelle rakastavani häntä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tyttö tuollainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tyttö tuollainen

Vieras
Missä vaiheessa suhdetta miehelle voi kertoa, että rakastaa häntä? Olen muutaman kuukauden seurustellut kaukosuhteessa erään miehen kanssa. Näemme yleensä viikonloppuisin. Hän kutsuu minua kullaksi ja muilla hellittelynimillä. Ajoittain minusta tuntuu, ettei hän täysin ymmärrä, kuinka paljon jo nyt välitän hänestä. Onko liian aikaista jonakin romanttisena hetkenä tunnustaa, että rakastan häntä, vai pitäisikö minun odottaa, että hän sanoo sen ensin? En haluaisi miehen juoksevan karkuun..
 
Olet seurustellut muutaman kuukauden ja tapaat miesta vain viikonloppuisin? Eli olette siis tavanneet noin kahdeksan tai kymmenen kertaa koko lyhyen seurustelunne aikana. Mieti hiukan. Aika aikaista alkaa tulenpalavasta rakkaudesta puhumaan.

Voit sen sijaan mainiosti kertoa hanelle mista kaikesta hanessa pidat, ja mita hanen hyvia puoliaan ihailet. Jos sanot miehelle etta rakastat hanta noin vahaisen tapailun jalkeen, annat valitettavasti itsestasi hiukan epatoivoisen romanttisen hompan kuvan joka lahinna rakastuu enimmakseen rakastumisen tunteeseen. Jos tama on kestava romanssi, niin rakkaudesta puhumiseen on mainiosti aikaa myohemmin kun tunnette toisenne paremmin ja kumpikin tietaa etta suhde on vakava.
 
Jokainen varmasti tietää minkälaista on rakastua johonkin.. Rakastaminen on mielestäni eri asia, paljon isompi asia. Nyt vuosien seurustelun jälkeen voin vasta sanoa, että todella rakastan avopuolisoani. Olen sen jo aiemmin hänelle sanonut, mutta vasta nyt oppinut että mitä rakastaminen tarkoittaa. Jos et ole varma voitko hänelle sitä sanoa, niin ehkä ei ole vielä sen aika. Ja muutenkin mielestäni "rakastan sinua" -lausetta enemmän merkitsee teot, joilla välittämisen osoittaa. Rakastaminen tai sen sanominen ei myöskään katso aikaa eikä paikkaa, itse ainakin olen tarvinnut eniten rakastamiani ihmisiä tilanteissa jotka ovat olleet kaikkea muuta kun romanttisia. Jokainen tietysti tulkitsee rakastamisen erilailla ja senkin että koska voi sen toiselle sanoa. Kyllä sen huomaa ja sillä ei pitäisi olla väliä kuka sen sanoo ensin. Suosittelisin kyllä parempaa tutustumista vielä, jos on aihetta pelätä että toinen ns. juoksee karkuun. Eikä parisuhteissa muutenkaan kannata hätiköidä, hyviä jatkoja ja onnelisia hetkiä miehesi kanssa=)
 
Onko Eglannin kieli jo iskenyt kyntensä Suomen kieleen, kun nuo äät ja ööt puuttuvat hyvin useista kirjoituksista?
Minä en ainakaan osannut varoa aikoinaan sanomasta tuota rakastan sanaa, kyllä sanoin sen jo ihan alkumetreillä. Olen sen käsittänyt niin, jos toisesta pitää kovasti niin voi myös sanoa, rakastan sinua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja RJV:
Minä en ainakaan osannut varoa aikoinaan sanomasta tuota rakastan sanaa, kyllä sanoin sen jo ihan alkumetreillä. Olen sen käsittänyt niin, jos toisesta pitää kovasti niin voi myös sanoa, rakastan sinua.

Juu, mutta onhan se vakuuttavampaa sanoa vasta hetken päästä kuin jo heti ensihuumassa, eikö? Hullaantuminen menee nopeasti ohi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja RJV:
Onko Eglannin kieli jo iskenyt kyntensä Suomen kieleen, kun nuo äät ja ööt puuttuvat hyvin useista kirjoituksista?
Minä en ainakaan osannut varoa aikoinaan sanomasta tuota rakastan sanaa, kyllä sanoin sen jo ihan alkumetreillä. Olen sen käsittänyt niin, jos toisesta pitää kovasti niin voi myös sanoa, rakastan sinua.

Rakas RJV, kyllä noiden pilkkujen puuttuminen on ihan tekninen ongelma, englanninkielisessä näppäimistössä niitä ei ole tai asetuksista ovat vaihdetut. Kyseinen henkilö siis osallistuu keskusteluun vaikka usasta tai sitten suomesta, mutta koneen asetukset ovat esim työn takia enlanninkieliset.

Näin asian olen ymmärtänyt.

terveiset vain kaikille ulkosuomalaisille, tällaisia jääriä me olemme:)) (mutta rehellisiä)

 
Et milloinkaan. Koska mies ei tule sitä sanaa sanomaan sinulle koskaan.Hän vetäytyy kauemmas, nostaa itsensä jalustalle ja alkaa kohtelemaan sinua ala-arvoisesti. Nolaat vain itsesi ja saat sitten katua. Älä koskaan mene tekemään sitä virhettä. Kokemusta on.
 
[quote
Rakas RJV, kyllä noiden pilkkujen puuttuminen on ihan tekninen ongelma, englanninkielisessä näppäimistössä niitä ei ole tai asetuksista ovat vaihdetut. Kyseinen henkilö siis osallistuu keskusteluun vaikka usasta tai sitten suomesta, mutta koneen asetukset ovat esim työn takia enlanninkieliset.

Näin asian olen ymmärtänyt.

terveiset vain kaikille ulkosuomalaisille, tällaisia jääriä me olemme:)) (mutta rehellisiä)

[/quote]

No nainhan se on, taalta rapakon takaa kirjoittelen. Olihan minulla skandit koneessa pitkan aikaa, mutta siippa laittoi koneeni uusiksi ja nyt en ole saamattomuuttani viela asentanut niita takaisin.

Ja tosi on etta suomalaisilla nettipalstoilla, varsinkin ellipalstoilla, keskusteluun osallistumisessa on se erikoispiirre etta osallistujien oikeinkirjoitukseen takerrutaan hanakasti. Aina saa lukea tekeleensa huolellisesti ettei joku vaaraleuka rivea aiheesta kokonaan ja ala haukkua kirjoittajaa typerykseksi kun puuttuu pilkku tai piste tai joku yhdyssana on kirjoitettu erikseen :D. Lieneeko sitten traumaattisten kielioppituntien aiheuttamaa turhautumaa jota puretaan taalla.
 
No sitten ymmärrän, kun tänne kirjoitetaan ihan rapakontakaa.

"Juu, mutta onhan se vakuuttavampaa sanoa vasta hetken päästä kuin jo heti ensihuumassa, eikö? Hullaantuminen menee nopeasti ohi".

Mutta kun sen kerran oppii sanomaan, niin sitä höpöttää jatkossakin, jopa unissaan.
 
taitaa rjv olla kommari:)

Minä olen aina tiennyt ja vaistonnut, että seurassamme on suomalaisia ympäri maailmaa.

Ei näistä kielipoliiseista kannata välittää, koska se onkin ainoa mihin heillä on jotakin sanottavaa, vaikka senkin voisi jättää sanomatta.

Tod. näk. joitakin turhautuneita virkaihmisiä tai opettajan planttuja, jotka kuvittelevat olevansa ylempää kastia.
 
Millä perusteella olen kommari?
Miten kansakoulupohjata olen päässyt opettajaksi?
Suurin syy ihmettelyyn oli se, kun äättömät ja öötömät tekstit on niin vaikeita lukea, eikä sitä siellä kansakoulussa opetettu. Tosiasiassa ajattelin itsekin, että joiltakin henkilöiltä puuttuu nuo ä ja ö näppäimet. Halusin vaan varmistuksen asiaan, kiitos.
 
Alkuperäinen kirjoittaja RJV:
No sitten ymmärrän, kun tänne kirjoitetaan ihan rapakontakaa.

"Juu, mutta onhan se vakuuttavampaa sanoa vasta hetken päästä kuin jo heti ensihuumassa, eikö? Hullaantuminen menee nopeasti ohi".

Mutta kun sen kerran oppii sanomaan, niin sitä höpöttää jatkossakin, jopa unissaan.

En ole varma oliko tuo minulle tarkoitettu, mutta tuo siteeraus on jonkun toisen tekstista. Olen kokemuksen kautta oppinut etta rakkaudesta puhuminen kannattaa aloittaa kun tuntee toisen hiukan paremmin. Muutaman kuukauden pituinen kaukosuhde jossa tavataan vain viikonloppuisin ei anna paljon aikaa tuntea kumppanista muuta kuin se sunnuntaipersoona. Jos siina alkaa hetikohta lemmenvaloja lurittelemaan, tulee minulle kylla sellainen tunne etta valojen vannojalla on ollut jo jonkin aikaa kova hinku paasta vakuuttelemaan rakkauttaan jollekin, kenelle hyvansa, ja vain sopiva kohde on puuttunut.

Toinen syy odottaa on se etta kumppanista saattaa paremmin tutustuttua paljastua vahemman miellyttavia ominaisuuksia, ja koko juttu saattaa menna pian puihin. Sitten siina miettii etta minka ihmeen takia piti viela aikoinaan hempeilla tuolle niljakkeelle suuresta rakkaudesta... olinpas idiootti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja RJV:
Alkuperäinen kirjoittaja no voi:
En minä sinua kielipoliisiksi luullut, poliittinen suuntautuminen löytyy? sanonnasta: ihan rapakontakaa.

Ei tuo sanonta oikein avautunut minulle. Tarkentakaa hiukan.

No kysyn suoraan, että mitä puoluetta äänestitte eduskuntavaaleissa. Siihen ei liene vaikea vastata Teillä.

 
Minun mieheni on sellainen että heti alussa tuli sanoneeksi että rakastaa minua, ja toisteli sitä usein. Oli vähän vaikea olo siinä kiemurrella kun ei itse halunnut niin alussa sanoa rakastavansa (en mielestäni voinut edes vielä tietää rakastanko häntä joten olisi tuntunut valehtelulta sanoa niin). Muutamia kertoja vastasin hänelle että "etkä rakasta" ja selitin ettei hän voi vielä sitä tietää, mutta eipä silti lopettanut... Sen jälkeen vastailin vaan "okei" tai "jaaha" kun hän sanoi rakastavansa. Häntä tämä ei tuntunut häiritsevän, sanoi vaan että odottaa, kyllä se rakkaus sieltä minustakin joskus löytyy.

Niin löytyi se, mutta mutta oltiin jo aika pitkään oltu yhdessä siinä vaiheessa.
 
..edelleenkin sama: Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kadehdi,
ei kersku,
ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti,
ei etsi omaa etuaan,
ei katkeroidu,
ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä,
vaan iloitsee totuuden voittaessa.
Kaiken se kestää,
kaikessa uskoo,
kaikessa toivoo,
kaiken se kärsii.
Rakkaus ei koskaan häviä. Mielipide on tietty vaan mun mut edelleenkään ei hetken tuntemisen perusteella voi sanoa rakastavansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö tuollainen:
Missä vaiheessa suhdetta miehelle voi kertoa, että rakastaa häntä? Olen muutaman kuukauden seurustellut kaukosuhteessa erään miehen kanssa. Näemme yleensä viikonloppuisin. Hän kutsuu minua kullaksi ja muilla hellittelynimillä. Ajoittain minusta tuntuu, ettei hän täysin ymmärrä, kuinka paljon jo nyt välitän hänestä. Onko liian aikaista jonakin romanttisena hetkenä tunnustaa, että rakastan häntä, vai pitäisikö minun odottaa, että hän sanoo sen ensin? En haluaisi miehen juoksevan karkuun..

Tunnet miehen vasta muutaman kuukauden...

joo mene ja kerro kuinka paljon JO sitä rakastat.

huh heh heh....
 
Alkuperäinen kirjoittaja RJV:
Millä perusteella olen kommari?
Miten kansakoulupohjata olen päässyt opettajaksi?
Suurin syy ihmettelyyn oli se, kun äättömät ja öötömät tekstit on niin vaikeita lukea, eikä sitä siellä kansakoulussa opetettu. Tosiasiassa ajattelin itsekin, että joiltakin henkilöiltä puuttuu nuo ä ja ö näppäimet. Halusin vaan varmistuksen asiaan, kiitos.

Hei nyt halloo! Siehän oot ihan hölömö! Kun jotain feikkaa, niin pitäisi olla johdon mukainen. Sun juttus on sitä luokkaa, että et oo mikään opettaja. Vaikutat yksinkertaiselta mieheltä, joka ei tajua mistään mitään, ei, vaikka seipäästä vääntäis. Äläkä vaan puolustaudu sillä, että teeskentelet tyhmempää kuin olet... ei mene läpi. Ainut, millä voit asian todistaa on se, että omana viisaana kansankynttilänä (*hihhihiiii*) kirjoittelet niin kuin sivistynyt, perusasioista perillä oleva opettaja tekee.

Jos oikeasti olet ope, niin kerro ihmeessä missä koulussa sinulla on virka, sillä en missään nimessä halua lapsianin sinun hoteisiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja mun mielepide on..:
..edelleenkin sama: Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kadehdi,
ei kersku,
ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti,
ei etsi omaa etuaan,
ei katkeroidu,
ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä,
vaan iloitsee totuuden voittaessa.
Kaiken se kestää,
kaikessa uskoo,
kaikessa toivoo,
kaiken se kärsii.
Rakkaus ei koskaan häviä. Mielipide on tietty vaan mun mut edelleenkään ei hetken tuntemisen perusteella voi sanoa rakastavansa.

Mistä tuo määritelmä on peräisin? Jotenkin se tuntuu tutunomaisela.
 
En oikeastaan ymmärrä näitä ihmisiä, joiden mielestä ei saa sanoa mitään rakastumisesta ennen kuin on oltu yhdessä vuosi tjsp. Kyllä sen muutamassa kuukaudessa huomaa, onko toisesta ainesta jatkoon vai ei.

Suoraan sanottuna vituttaa tänne(-kin) kirjoittavat, liikaa naistenlehtiä lukeneet femakot, joiden mielestä naisen kuuluu vähintään ensimmäinen puoli vuotta suhteesta vertailla miestä exiin ja kaikkiin muihin ympärillä pyöriviin miehiin ja ehkä vähän vierailla toisten miesten syleissäkin. Ja sitten jos toiset penikset ei tuntuneet paremmalta, niin sitten saa sanoa omalle miehelleen että on rakastumassa. Onko teidän naisten joku pakko sotkea tuota "itsenäinen nainen" paskaa joka paikkaan?? Oletteko te tulleet hulluksi vai mikä on ettette pysty elämään ihan normaalisti niinkuin naiset vielä muutama sukupolvi sitten??
 

Similar threads

T
Viestiä
17
Luettu
651
T
S
Viestiä
18
Luettu
981
V
S
Viestiä
30
Luettu
2K
Perhe-elämä
Tytönkloppi
T

Yhteistyössä