Millaista elosi oli 80-luvun nousukauden aikana?

  • Viestiketjun aloittaja laman lapsi
  • Ensimmäinen viesti
sähköpaimenkoira harmaana
[QUOTE="Vvvv";30829906]Lainaa. Haettaessa käytiin juttelemassa pankin johtajan kanssa.[/QUOTE]

Hatun piti kuulemma olla miehillä kourassa. :) Etukäteen verkkopankissa täytettyä lainahakemusta ei kuitenkaan tarvittu.
 
Not sou nuori
Oli ainakin persoonastakin kiinni että saiko lainaa vai ei. En kyllä muista tuollaista hattu kourassa juttua, hyvin voi ollakin että jotkut pankinjohtajat ovat sellaista vaatineet.
 
Vie ras
Tuohon kausityöhön. Suomessa pitäisi muuttaa vähän työaikalakeja noiden kausitöiden suhteen. Silloin kun on töitä niitä paiskittaisiin 24/7 ja silloin kun ei niin mitään korvauksia ei saisi. Suomessa yritetään väkisin taata kaikille tasaista tuloa siitä riippumatta onko töitä nyt paljon vai ei. Muualla maailmassa kausityö esim. maissa mitkä elävät sesonginmukaisesta matkailusta, tehdään työtä sesonki aikana ja huvi sen jälkeen.
 
"hmm"
Tuohon kausityöhön. Suomessa pitäisi muuttaa vähän työaikalakeja noiden kausitöiden suhteen. Silloin kun on töitä niitä paiskittaisiin 24/7 ja silloin kun ei niin mitään korvauksia ei saisi. Suomessa yritetään väkisin taata kaikille tasaista tuloa siitä riippumatta onko töitä nyt paljon vai ei. Muualla maailmassa kausityö esim. maissa mitkä elävät sesonginmukaisesta matkailusta, tehdään työtä sesonki aikana ja huvi sen jälkeen.
kausityöt ovatkin useimmiten aika puurtamista, työpäivät ovat usein vähintään 9 tuntisia ja esimerkiksi asfalttimiehet painavat pitkää ja raskasta päivää (tai enemmänkin yötä, voi olla 12 tuntia normaali päivä). jos sopimus on päivääkään alle puoli vuotta ei mitään ansiosidonnaisia saakkaan. en nyt noin kadehtisi.
 
Njaa, ei paljoa poikennut -70 luvun lapsuudesta. Kesät vietettiin joko tilalla tai saaristossa. Matkusteltiin myös paljon, tosin Suomessa sillä äitini sai siihen aikaan jonkin Suomi kipinän. -80 luvulla tosin käytiin melkein joka viikko Ruotsissa joko lentäen tai laivalla.
 
Vvvieras
Valmistuin ekaan ammattiini ja sain heti koulun jälkeen hyvän työpaikan. Palkka oli hyvä ja rahaa riitti. Joka vuosi vähintään yksi pidempi ulkomaanmatka. Viikonloppuisin kavereiden kanssa juhlimassa kaupungin ykköspaikassa :)

Mulla oli varaa ostaa vaatteet kaupungin kalleimmasta pikkuputiikista ja oikeestaan kaikki, mitä ostin, piti olla jotain laadukasta merkkikamaa. Ikinä ei ole tuon 80-luvun nousukauden jälkeen ollut yhtä paljon rahaa. Vaikka mä törsäsin kamalasti, niin silti mulla jäi rahaa säästöönkin.

Mulle tuo aika oli luksusta! Ihana 80-luku :)
 
tekn yo
Olin tuohon aikaan opiskelija, tuloja oli opintotuki, -laina ja satuunaiset työtulot. Pääsin siis po. nousukaudesta kuin koira veräjästä. Valmistuin isnööriksi osuvasti 90-luvun alun lamaan joten aika vähillä mentiin semmoset reilu 10 vuotta.
 
hyvää ennen
90-luvulla erosin ja olin kolmen lapsen yhteishuoltaja, lapset asuivat kanssani. Veroprosentti oli 0 ja tilistä jäi keslkuklsessa käsiin hyvinb, lapsilisät isommat ja kaikki parfemmin. Nyt ei tule toimeen pian armeijaan lähtevän kuopuksen kanssa.
 
vm- 74
Alkuperäinen kirjoittaja sähköpaimenkoira harmaana;30829894:
Musiikki oli LP-levyillä ja C-kaseteilla. Spotifyta tai MP3:sia ei ollut, joten levykauppiaat pysyivät pystyssä ihan eri malliin kuin nykyään.

Rokkarit olivat karvaisia:


Pankkiautomaatit taisivat tulla 80-luvun puolivälissä. Sitä ennen käteisen levyostoja varten antoi pankin kassaneiti, jolle ojennettiin paperinen pankkikirja. Henkkareita kassaneiti ei välttämättä kysellyt. Joka kulmalla oli nimittäin pankkikonttori, jolla oli vakiasiakkaat, jotka kävivät todennäköisesti vähintään tilipäivinä, mutta mahdollisesti useamman kertaa viikossa konttorissa nostamassa tililtään rahaa.
Muistan tuon ajan! Äiti toi vintiltä löytyneitä tiliotteita. Markka-aikaa. Olin myynyt osakkeita, ehkä just 18v, Upm-Kymmene, Nordean osakkeet möin myöhemmin. Oi niitä suruttomia nuoruusvuosia, RAHAA OLI! Töissä kävin mansikkamaalla, illalla biletettiin jne. Silloin jaksoi. Äitillä oli vakityö, -70- luvulta 90-luvun loppuun vanhainkodissa. Isä tienasi Neuvostoliitossa. Isä oli nuuka, siksi jäikin jättiperintö. Vaikka olikin poissaoleva, opin että töitä ja bisnestä pitää tehdä.
 
vm- 74
Alkuperäinen kirjoittaja hyvää ennen;30830483:
90-luvulla erosin ja olin kolmen lapsen yhteishuoltaja, lapset asuivat kanssani. Veroprosentti oli 0 ja tilistä jäi keslkuklsessa käsiin hyvinb, lapsilisät isommat ja kaikki parfemmin. Nyt ei tule toimeen pian armeijaan lähtevän kuopuksen kanssa.
Oletko kännissä, vai miksi on niin paljon lyöntivirheitä?
 
vierass
80-luvulla pääsi aina töihin, ainakin siivoamaan, jos ei muualle. Kännyköitä ei ollut, pankkiautomaatit tuli joskus 80-luvun loppupuolella enemmän käyttöön, samaten raahattavat matkapuhelimet, joita oli yleensä vain niillä, jotka tarvitsivat sitä työssään. Sitä ennen oli shekkivihko käytössä, jos ei käteistä ollut. Itse hankin shekkivihkon opiskelemaan lähdettyäni, kun pankkiin oli matkaa. Puheluita soiteltiin automaateista kolikoilla, puhelinkortit tuli myöhemmin käyttöön. Ei ollut nettiä, purkkeihin pystyi soittelemaan puhelimella, jos jotain tietoliikennettä tarvitsi.

Ei sitä rahaa hirveästi ollut, mutta toimeen tuli. Ja tiesi, että jotain hommia löytyy, jos tulee rahapula.
 
No meillä oli omakotitalo joka vaihtui etelään muutaessa kerrostaloon. Eron tullen kaikki meni päin vittua rahallisesti, kun asuntojen hinnat romahti ja siitä ei enää saatu myytäessä takaisin sitä mitä se oli maksanut ja lainaa jäi maksettavaksi vielä pankkiin iso summa.
 
Olen syntynyt 70-luvulla. Silloin oli ihan normaalia, että oli ulkovessa eikä puhelinta. Isä kävi töissä, äiti oli kotiäiti.
80-luvulla isä kävi kesäisin pääkaupungissa töissä, oi viikot töissä ja viikonloput kotona. Talvet elettiin vaatimattomasti, mutta oli jo sisävessa. Meillä oli ollu se puhelin jo 70-luvlla, muistan kun naapuri kävi meiltä soittamassa ja maksoi aina muutaman kolikon.
90-luvulla mulla loppui peruskoulu ja olen varmaan viimeisiä kun meni peruskoulusta suoraan töihin. Muutin pois kotoa 15 vuotiaana, äiti meni samaan firmaan töihin, missä isä oli ja mistä isä jäi eläkkeelle nyt vuoden vaihteessa. Oma eka työsuhteeni ei kestäny kun 3 kk, kun ompelimo lopetettiin, mutta seuraavat vuodet olin aina 6 kk työttömänä (liiton päiväraha oli isompi kuin palkka miinus työmatkakustannukset) ja 6 kk töissä. 90-luvun lopilla aloimme yrittäjäksi ja se nyt on nykyään tie, jolta ei pääse pois eikä saa päivärahaa. Mutta olen 100% varma, että jos mies ei olisi itseään irtisanonut,olisi edelleen samassa firmassa töissä, johon on 80-luvun puolivälin jälkeen melkein suoraan peruskoulusta mennyt. Firma on edelleen olemassa eikä sillä ole ollu tarvetta suuremmin työntekijöitä vaihdella. Ja kyllä, olen kerran jos toisenkin ollu sitäieltä, että hiton huono idea...nyt olis asuntovelat maksettu ja elämä melko vapaata, jos ei olis tullu tämä yrittäjän ura eteen...
 
tgghj
Olin teini 80-luvulta, vanhempani olivat duunareita, isä valtiolla ja äiti kaupan alan esimiehenä. Palkat oli ehkä pienet mutta he olivat säästäväisiä ja asuntojen hintakehityksen (ja oikeaan aikaan tehtyjen asuntokauppojen) myötä vanhemmillani oli n 40-vuotiaina jo velaton okt ja mökki. Ei todellakaan kyllä matkustetlu enää noiden lisäksi. Itse valmistuin 90-luvulla laman aikana, mutta en jäänyt tuleen makaamaan vaan suuntasin ulkomaille töihin muutamaksi vuodeksi. Päivääkään en ole joutunut olemaan työttömänä, kiitos alavalinnat, välillä uhrautuminenkin jamäärätietoisuus.
 
"viekku"
Olen syntynyt 70-luvulla. 80-luvulla molemmat vanhemmat tekivät töitä: äiti pienipalkkaisena vaatetusalan tehtaassa ja isä huomattavasti parempi palkkaisissa reissuhommissa. Meidät lapset lähetettiin koko kesäksi mummon luo maalle. Kesät olivat piiiitkiä ja lämpimiä. Kasvikset ja perunat kasvatettiin siellä mummolassa ja marjat ja sienet haettiin metsästä ja kalat järvestä. Ruoka oli yksinkertaista ja akoittain jopa niukkaa. Valmisruokia tai eineksiä ei ollut. Itsetehty pitsa rantautui lauantai-illan herkuksi.

Telkkarissa näkyi vain kaksi kanavaa ja yleensä isä katsoi Valioliigaa lauantai-iltana, vaikka toisella kanavalla olisi tullut Vaaleanpunainen pantteri.

80-luvun alussa muutettiin kerrostalokaksioon ja olipa se ihmeellistä kun siellä oli vanna kylpyhuoneessa ja tuli lämmin vesi sisälle. 80-luvun lopulla muutettiin hulppeaan omakotitaloon, jossa minullakin oli oma huone. Kuitenkin aina tuntui rahasta olevan puutetta, vanhempien piti maksaa asuntolainaa isolla korolla.

80-luvulla sai juosta ja olla "vapaa" ja juoksennella pihalla, eikä kukaan pahemmin kysellyt perään. Tosin, jouduin kyllä kantamaan vastuuta nuoremmasta sisarestani, jälkikäteen ajateltuna liikaakin. Tänä päivänä tätä, ainakin paheksuttaisiin ellei jopa pidettäisi heitteillejättönä. Äiti kun EI VOINUT olla poissa työstä, jos olimme sairaana tai muutenkaan.
 
LaMamanMorbid
Mä olin teini -80-luvun puolivälissä. Kirjotin -88 ja sen jälkeen duunia sai tosi helposti ainakin sairaaloista ja päiväkodeista ilman minkäänlaista työkokemusta. Teinistä lähtien siivosin eri paikoissa lukion ohessa. Yleensä niihinkin hommiin pääsi kun naamansa haastattelussa näytti...tai jonkun kautta.
Nousukausi ei kuitenkaan koskettanut mun elämääni teinihippinä järin kirjaimellisesti, duunarihimasta kun olen sen mukaan kulutin ja elin. Kirppareita kolusin yläasteikäisestä lähtien ja muutenkin kledjut ja muut olivat halvinta mahdollista. Ulkona ei käyty syömässä...öh, koskaan. Okei joskus Rollsissa. Ja joskus pizzalla.
 
laaman nöyhtä
Syntynyt -74 ja 80-luku meni teinistyessä ja aikuistuessa. Vanhemmat oli duunareita ja töitä paiskittiin ahkeraan. Meille lapsille iskostettiin että töitä pitää tehdä ja kaikki kelpaa. Itse hoidin naapurin ja sukulaisten pieniä lapsia, olin mansikkamaalla, jaoin mainoksia, pesin mummojen ikkunoita, poimin ja mehustin omenoita yms. Noista tienatuilla markoilla sai kerran vuoteen ostettua uudet 510-levikset ja benettonin collegepaidan :D tai meikkejä.
Asuttiin vuokrakerrostalossa ja meillä oli oma mökki. Auto oli aina joku rupinen toyota jota isä joutu rassailemaan. Ulkomailla kuitenkin kävimme melkein joka kesä, matkailu tais olla ainoa yhteisharrastus mökkeilyn lisäksi.
Pyörät, sukset, luistimet, vaatteet kierrätettiin aina siskolta toiselle (3). Oltiin eka lapsiperhe siinä talossa joka osti mikroaaltouunin :D (se oli sellainen ruskea jääkaapin kokoinen). Siinä sitten kavereitten kanssa jonotettin ja klinkutettiin mikroa että saatiin kuumia juustoleipiä!! Ne oli herkkua.
 

Yhteistyössä