A
aivan
Vieras
Joo, ja jälkkärikin piti syödä kokonaan. Enpä ole 30 vuoteen maistanut pashaa tai aprikoosipuuroa.
Joo, ja jälkkärikin piti syödä kokonaan. Enpä ole 30 vuoteen maistanut pashaa tai aprikoosipuuroa.
P
"poks"
Vieras
Olin perhepäivähoidossa kolme päivää. Niiden aikana olin mm. joutunut hoitajan kanssa napit vastakkain, kun sanoin, että äiti tekee parempaa makkarasoppaa. Hoitaja kiukutteli asiasta äidillenikin ja mesosi käyneensä talouskoulun. Huoneissa oloa ja leikkimistä rajoitettiin reilusti.
Päiväkodista muistan, kun Jukka kaatoi mun haalarinkauluksesta sisään ison lapiollisen lunta. Muistan myös, että valkokastiketta oli sikamaisen usein, en sietänyt sitä. Kerran viikossa oli toisella osastolla "kerho" enkä ikinä oppinut menemään sinne ilman apua, vaikka osasto oli vain peilikuva omastamme. Pikkukeititö ja kirjasto olivat leikkipaikoista mun suosikkeja. Aulassa oli sisähiekkalaatikko ja pieni uima-allas, jossa joskus uitiin ja muut ajat riehuttiin patjakasoissa. Valitsin joka päivä saman unilelun, koiran. Yhtenä päivänä sen otti poika, joka nukkui minun yläpuolellani seinästä esiin kääntyvässä kerrossängyssä. Odotin, että poika nukahti ja vaihdoin hänen kanssaan lelua. Voi sitä parkua, kun hän heräsi mollamaija kainalossaan! Sama kaveri yritti kiusata mua yläasteella, jolloin kerroin mollamaijaepisodin isoon ääneen luokassa. Siihen loppui kettuilu.
Päiväkodista muistan, kun Jukka kaatoi mun haalarinkauluksesta sisään ison lapiollisen lunta. Muistan myös, että valkokastiketta oli sikamaisen usein, en sietänyt sitä. Kerran viikossa oli toisella osastolla "kerho" enkä ikinä oppinut menemään sinne ilman apua, vaikka osasto oli vain peilikuva omastamme. Pikkukeititö ja kirjasto olivat leikkipaikoista mun suosikkeja. Aulassa oli sisähiekkalaatikko ja pieni uima-allas, jossa joskus uitiin ja muut ajat riehuttiin patjakasoissa. Valitsin joka päivä saman unilelun, koiran. Yhtenä päivänä sen otti poika, joka nukkui minun yläpuolellani seinästä esiin kääntyvässä kerrossängyssä. Odotin, että poika nukahti ja vaihdoin hänen kanssaan lelua. Voi sitä parkua, kun hän heräsi mollamaija kainalossaan! Sama kaveri yritti kiusata mua yläasteella, jolloin kerroin mollamaijaepisodin isoon ääneen luokassa. Siihen loppui kettuilu.
Ja toisinaan kun kodinhoitajan piti mut viedä aamulla ni nostin kamalan metelin ja sain jäädä kotiin. En halunnu sinne tarhaan. Ahisti se pakkosyönti, pakkolepo jne....Joskus aikusena päiväkodissa törmäsin tohon pakkosyömiseen ja jopas nous niskakarvat.
mulle ei putoa greippi vieläkään. niiden palojen kanssa tappelin aina :x Eipä se opettanu syömään moinen pakotus. hyh.
P
"poks"
Vieras
Ruokapolitiikasta vielä sen verran, että en koskaan käsittänyt tarhantätien nillittämistä viilin syömisestä. Viilin kanssa oli tarjolla talkkunaa, mistä en pidä vieläkään. Viili jaettiin kuppeihin siinä nenän edessä ja päälle laitettiin lusikallinen talkkunajauhoa. Se ei siis ollut annoksissa valmiina. Tykkäsin kyllä viilistä, mutta aina se jäi syömättä, sillä hoitajat eivät millään suostuneet antamaan mulle viiliä ilman sitä hiton talkkunaa. Pöljää.
Mä en ollut pk:ssa tai pph:lla mutta srk:n kerhossa kävin, olikohan sitä kerta vai 2 viikossa... tykkäsin tosi paljon, askartelu oli lempparipuuhaa, muistan vieläkin miltä haisi kaapissa jossa säilytettiin vahaliituja, liimapuikkoja ja saksia :heart: Samojen lasten kanssa kasvettiin ja mentiin kouluun.
Ja eväiden syönti
vertailtiin leivänpäällisiä ja juomapulloja. Siitäkin mulla hajumuisto, se eväsreppukasan tuoksu siellä nurkassa.
Oi aikoja maalla.
Ja eväiden syönti
vertailtiin leivänpäällisiä ja juomapulloja. Siitäkin mulla hajumuisto, se eväsreppukasan tuoksu siellä nurkassa.Oi aikoja maalla.
Viimeksi muokattu:
Mä en ollut pk:ssa tai pph:lla mutta srk:n kerhossa kävin, olikohan sitä kerta vai 2 viikossa... tykkäsin tosi paljon, askartelu oli lempparipuuhaa, muistan vieläkin miltä haisi kaapissa jossa säilytettiin vahaliituja, liimapuikkoja ja saksia :heart: Samojen lasten kanssa kasvettiin ja mentiin kouluun.
Ja eväiden syönti
Oi aikoja maalla.
mäkin kävin kerhossa pph.lla ollessa ja sielä oli kivaa. Mieleiset eväät ja mukavaa puuhaa.
[QUOTE="poks";26913528]Ruokapolitiikasta vielä sen verran, että en koskaan käsittänyt tarhantätien nillittämistä viilin syömisestä. Viilin kanssa oli tarjolla talkkunaa, mistä en pidä vieläkään. Viili jaettiin kuppeihin siinä nenän edessä ja päälle laitettiin lusikallinen talkkunajauhoa. Se ei siis ollut annoksissa valmiina. Tykkäsin kyllä viilistä, mutta aina se jäi syömättä, sillä hoitajat eivät millään suostuneet antamaan mulle viiliä ilman sitä hiton talkkunaa. Pöljää.[/QUOTE]
Se kasvatustapa oli aika nillittämistä muutenkin. Lapsilla ollu juur sanomista. Nykyään viilinkin saa paljaana jos ei halua päälle mitään.
Se kasvatustapa oli aika nillittämistä muutenkin. Lapsilla ollu juur sanomista. Nykyään viilinkin saa paljaana jos ei halua päälle mitään.
?
-.-
Vieras
Päiväkodissa oli pelottava täti joka tukisti ja nipisti korvasta. Lapaset ja kengät piti osata laittaa ite(kamalaa 2vuotiaasta),ruoka oli pakko syödä jos sitä oli ottanut lautaselle, tipuin tuolilta ja kynteni sinertyi.
Tässä nyt muutama pikanen muisto
Tässä nyt muutama pikanen muisto
?
-.-
Vieras
Mä olen ollut kahdella pph:lla. Ensimmäistä en muista, se oli kuulemma tosi mukava ja hyvä, mutta jäi sitten äitiyslomalle.
Toinen oli aivan kammottava paikka. Pph oli hirveä akka joka mm. pakotti meidät syömään sinappia, ei suostunut auttamaan pukemisessa. Sillä oli kouluikäinen poika joka kiusasi meitä. Mä olin ainoa tyttö poikien kanssa, siitä kyllä ei ole valittamista. Jotain häikkää oli myös hoitajan miehessä, olikohan se alkkis tai jotain. Muistan vieläkin missä se asui, ja pari vuotta sitten kävin siellä katselemassa. Ahdistuin edelleen, niin hirveää se oli.
Kolme täytettyäni me muutettiin ja pääsin päiväkotiin joka oli aivan ihana. Pihalla oli vadelmapuskia joista sai syödä mielin määrin. Talvella laskettiin mäkeä ja päästiin kävelemään joen jäälle. Oli kivoja kavereita, ne samat kaverit ovat edelleen mun parhaita ystäviäni. Ikäviä muistoja on just ruokailuista, viiliä en syö vieläkään ja maksakastike oli toinen :x Eli väitän että tossa ruokapolitiikassa on menty eteenpäin nykyaikana. Tädit oli pääsääntöisesti kivoja, kerran oli joku työharjoittelija tai vastaava joka piirsi hienoja prinsessoja
Toinen oli aivan kammottava paikka. Pph oli hirveä akka joka mm. pakotti meidät syömään sinappia, ei suostunut auttamaan pukemisessa. Sillä oli kouluikäinen poika joka kiusasi meitä. Mä olin ainoa tyttö poikien kanssa, siitä kyllä ei ole valittamista. Jotain häikkää oli myös hoitajan miehessä, olikohan se alkkis tai jotain. Muistan vieläkin missä se asui, ja pari vuotta sitten kävin siellä katselemassa. Ahdistuin edelleen, niin hirveää se oli.
Kolme täytettyäni me muutettiin ja pääsin päiväkotiin joka oli aivan ihana. Pihalla oli vadelmapuskia joista sai syödä mielin määrin. Talvella laskettiin mäkeä ja päästiin kävelemään joen jäälle. Oli kivoja kavereita, ne samat kaverit ovat edelleen mun parhaita ystäviäni. Ikäviä muistoja on just ruokailuista, viiliä en syö vieläkään ja maksakastike oli toinen :x Eli väitän että tossa ruokapolitiikassa on menty eteenpäin nykyaikana. Tädit oli pääsääntöisesti kivoja, kerran oli joku työharjoittelija tai vastaava joka piirsi hienoja prinsessoja
Viimeksi muokattu:
S
sellaista
Vieras
Sain kiikun ruokapöytään, kun lekkasin tuolilla. Ruokaa en syönyt ja laittoivat kaapin päälle, välipalalla sitten sitä kylmänä, ei maistunut. Pitkä oli päivä, enkä päiväunillakaan nukkunut, vähäuninen lapsi.
Ikää tuolloin noin 5 vuotta, noin 50 vuotta sitten
Joskus ottivat unilta hoitajien huoneeseen odottamaan nukkuvia.
Ikää tuolloin noin 5 vuotta, noin 50 vuotta sitten
Joskus ottivat unilta hoitajien huoneeseen odottamaan nukkuvia.
Itse olin samalla pph:lla 1-vuotiaasta koulun alkuun asti (en käynyt eskaria), ja pidin kovasti. Oli suorastaan varakoti minulle, ja siellä oli paljon paremmat lelut, kynät, kirjat ja askarteluvehkeet kuin kotona. Sieltä syötiin ihanilta pieniltä lasten lautasilta joissa jokaisen pohjassa oli erilainen kuva, piti aina kiireellä saada lautanen syötyä sen verran tyhjäksi että näki mikä kuva oli itselle osunut! <3 Pph:n kanssa olen myöhemminkin ollut tekemisissä, käynyt hänen kodissaan ja hän oli ainakin vielä rippijuhlissani vieraana. Nyt on jo kovin iäkäs että enää ei ehkä tunnistaisi minua...
Varahoidossa olin muutamaan otteeseen läheisessä päiväkodissa. Siellä oli kamalaa, jotkut lapset olivat hirveän villejä. Päivälevolle oli pakko käydä pimeään huoneeseen alus-/unihousuissa(kai ettei sänkyihin tule likaa tai hiekkaa), mikä oli minusta kamalaa ja nöyryyttävää kun en ollut nukkunut päiväunia moneen vuoteen. Sitten aina kuitenkin nukahdin, mutta iltapäivän tihrustin vain itkua kun oli niin epämukava olo päiväunilta herättyä.
Varahoidossa olin muutamaan otteeseen läheisessä päiväkodissa. Siellä oli kamalaa, jotkut lapset olivat hirveän villejä. Päivälevolle oli pakko käydä pimeään huoneeseen alus-/unihousuissa(kai ettei sänkyihin tule likaa tai hiekkaa), mikä oli minusta kamalaa ja nöyryyttävää kun en ollut nukkunut päiväunia moneen vuoteen. Sitten aina kuitenkin nukahdin, mutta iltapäivän tihrustin vain itkua kun oli niin epämukava olo päiväunilta herättyä.
Eka pph oli ihana paikka. Sieltä on paljon lämpimiä muistoja ja ollaan edelleen yhteyksissä hoitajan ("hoitomummon") kanssa vaikka ikä häntä jo kovasti painaa ja muisti viime vuosina alkanut pettää pahasti 
Muistan tuolta, että kaikki parhaat lelut oli takan päällä kolossa, leikittiin parhaan kaverin kanssa matto kääröllä laskemista mummon sängyltä (siis mentiin mattokäärön sisälle ja pyörittiin sängyltä alas), sain kieleni kerran kiinni hoitoukin auton pölykapselin (ja kyllä koski kun sen riuhtasi irti!), hoitomummo kutoi mulle ja parhaalle kaverilleni (joka oli hänen lapsenlapsensa) samanlaiset "rusinapipot" jnejne.
Toinen pph ei ollut niin kiva paikka. Siellä oli kyllä mun ikänen lapsi, jonka kanssa oli kiva leikkiä, mutta en tykännyt niin paljoa olla tuolla (mutta eka pph jäi eläkkeelle). muistan hyvin kiisselit, joissa oli klimppejä (hyi olkoon!). Ja muistan että esitin kerran nukkuvaa kun äitin piti lähteä tosi aikasin vapaapalokunnan hommiin ja mun olis pitänyt mennä tuonne pph:lle. Ajattelin, että jos nukun, ei äiti voi lähteä ja mä saan jäädä kotiin. Joo, ei toiminut, mut kannettiin sit nukkuvana sinne pph:lle
Päiväkodissa oon ollut joskus ihan vaan muutoman päivän. En oikeastaan muista siitä mitään.
Muistan tuolta, että kaikki parhaat lelut oli takan päällä kolossa, leikittiin parhaan kaverin kanssa matto kääröllä laskemista mummon sängyltä (siis mentiin mattokäärön sisälle ja pyörittiin sängyltä alas), sain kieleni kerran kiinni hoitoukin auton pölykapselin (ja kyllä koski kun sen riuhtasi irti!), hoitomummo kutoi mulle ja parhaalle kaverilleni (joka oli hänen lapsenlapsensa) samanlaiset "rusinapipot" jnejne.
Toinen pph ei ollut niin kiva paikka. Siellä oli kyllä mun ikänen lapsi, jonka kanssa oli kiva leikkiä, mutta en tykännyt niin paljoa olla tuolla (mutta eka pph jäi eläkkeelle). muistan hyvin kiisselit, joissa oli klimppejä (hyi olkoon!). Ja muistan että esitin kerran nukkuvaa kun äitin piti lähteä tosi aikasin vapaapalokunnan hommiin ja mun olis pitänyt mennä tuonne pph:lle. Ajattelin, että jos nukun, ei äiti voi lähteä ja mä saan jäädä kotiin. Joo, ei toiminut, mut kannettiin sit nukkuvana sinne pph:lle
Päiväkodissa oon ollut joskus ihan vaan muutoman päivän. En oikeastaan muista siitä mitään.
