esikoinen oli parivuotias, kun kauhukohtauksen aikana pinkaisi makkarista olohuoneeseen & täräytti otsansa sohvapöytään.. verta oli joka paikassa, eikun keskellä yötä päivystykseen!
myöhemmin sama neiti päätti juosta auton alle.. olimme käyneet läheisessä prismassa, tyttö
käveli vieressäni kun työnsin rattaita jossa ruokaostokset. tuttuun tapaan edessä oli tienylitys ja sanoin että "käsi äitille", tyttöpä saikin jonkun hulluuskohtauksen ja ryntäsi suoraan tielle. rattaat jäivät siihen ja alkoivat liukua kohti ajotietä, mutta miula oli mielessä vain lapsen nappaaminen sillä näin että pari autoa lähestyi. olin valmis uhraamaan rattaat & ruokatavarat, kunhan lapseni pelastuisi!!! juoksin kuin hullu ja
sain tytön kiinni, joku juoppo pysäytti sitten ne rattaat..
kerran pomppi sohvalla, kun jalka luiskahti rakoon eikä lähtenyt irti.
koetin varovasti vetää, rutina vain kuului ja tyttö ulvoi kuin syötävä. mielessä kävi jo, että soitanko ambulanssin vai palokunnan vai mitä, mutta sitten jalka irtosi. komea ruhje jäi nilkkaan !
taapero taas on peloton hurjapää, jonka kanssa olemme jo joutuneet kaikenlaisiin mukaviin tilanteisiin :O on kiikkunut syöttötuolilla niin, että kaatuminen on ollut useita kertoja tipalla!
siskonsa saattoi aikonaan jättää istumaan siihen esim. vessareissun ajaksi, tätä tapausta ei...
on kiivennyt keittiönpöydälle ja tippunut sieltä, kiivennyt lastenhuoneen hyllykköön ja lähes saanut koko hyllyn päälleen (ehdin viime tipassa napata syliin ), kiivennyt hellaa pitkin ylös ja tipahtanut selälleen, meinannut tukehtua sipsiin, tipahtanut pari kertaa tuolilta & purrut hampaay yhteen niin että kieleen tuli (saman kohtaan molemmilla kerroilla!) reikä, vetänyt kahvikupin päälleen (kahvi ei ollut kuumaa, mutta otsaan tuli haava), ryöminyt pinnasängyn alle ja jäänyt sinne jumiin..
niin ja yhdessä nuo ovat lentäneet potkumopolla kumoon