Business menee kaiken edelle. Kasviöljyistä sairastuu tietysti, kun hermomyrkkyjäämät menee tehokkaasti aivoihin, kuten esim rypsin kasvatuksessa olevia neonikotinoideja, soijasta taas jää glyfosaattijäämiä, jotka aiheuttavat syöpäkasvaimia. Edellisen linkin takana luki mm näin:
"Myös Raisioagrolta tulee kehuja. Raisioagro on Suomen suurin kalanrehujen valmistaja. ”Puolet valmistetuista kalan-rehuista myydään ulkomaille ja puolet käytetään Suomessa”, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Puputti.
Raisioagro ehti ostaa Finnproteinilta pienen erän kalanrehuissa käytettävää soijaproteiinikonsentraattia SPC:tä.
Laittomien lakkojen myötä toimitusvarmuus heikkeni, ja Raisioagro joutui hankkimaan SPC:n muualta.
”Mutta Finnproteinin valmistaman SPC:n laatu oli hyvää”, Puputti kertoo. Myös Raisioagro palaisi mielellään tehtaan asiakkaaksi, mikäli hinta-laatusuhde pysyisi samana ja toimitusvarmuus olisi taattu.
Kuka voisi ostaa?
Esa Mäen mukaan tehtaalle pyritään löytämään mahdollisimman nopeasti jatkaja.
Prosessi on kesken, ja enempää asiasta ei voi kertoa. Turun Sanomille lausunnon antaneen pesänhoitaja Jari Salmisen mukaan ostoneuvotteluja on käyty sekä ulkomaisten että kotimaisten tahojen kanssa.
Oletettavasti ostaja olisi teollinen toimija. Joku sellainen, jolla on tarpeeksi pääomaa takanaan.
Mahdollisia ostajia voisivat olla vaikkapa tanskalaiset DLA Group tai DLG Group, tai vaikkapa ruotsalainen Lantmännen-konserni tai joku suuri kalanrehun valmistaja.
Hankkija ei voi kommentoida asiaa, kertoo toimitusjohtaja Ensio Hytönen. Kalanrehujen valmistus ei ole DLA:n ydinbisnestä, mutta voisiko DLA silti sijoittaa sellaiseen?
Myöskään Raisio ei voi kommentoida yrityskauppoihin liittyviä asioita, Puputti kertoo.
Atria puolestaan ei ole kiinnostunut, Leija sanoo.
Tehtaalle löytyy varmasti ostaja, mutta hinta tuskin nousee kummoiseksi.
Tehdas pysyy paikallaan
Tehtaan sijaintia on ihmetelty alusta lähtien, ja jalostamon ansaintalogiikkaa on kyseenalaistettu. Logistisesti parempi paikka olisi jossain suuressa satamassa. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, ja tehdas päätyi Uuteenkaupunkiin, usean kilometrin päähän satamasta.
Pavut oli tarkoitus tuoda suurella laivalla Brasiliasta Hollantiin, ja purkaa sieltä pienempiin laivoihin ja kuljettaa Uudenkaupungin satamaan ja rekoilla tehtaalle.
Suunnitelma kuitenkin muuttui matkan varrella. Lopulta pavut tuotiin keskikokoisella laivalla Brasiliasta Porin satamaan, ja siitä rekka-autoilla tehtaalle.
Tehtaan siirto parempaan paikkaan tulisi kalliiksi, vaikka paikka jostain löytyisikin.
Tehdasinvestointi oli alkuperäisissä suunnitelmissa 100 miljoonan euron luokkaa, ja tuli käytännössä tätäkin kalliimmaksi.
Huippumodernin välineistön voisi varmasti myydä yhdelle toimijalle, ja kiinteistön jollekin toiselle. Tämä ei kuitenkaan Esa Mäen mukaan ole todennäköistä.
Tehtaan prosessia tuskin myöskään muutetaan.
”Periaatteessa tehtaassa voisi jalostaa muutakin raaka-ainetta kuin soijapapua, mutta se vaatisi uusia investointeja”, Mäki kertoo.
Todennäköisimmin tehtaassa siis jalostetaan yhä soijaa, jahka ostaja löytyy.
Finnproteinin raaka-aineena oli perinteinen, geenimuuntelematon soija, koska kalanrehuissa käytetään pääasiassa sitä.
Mutta yhtä hyvin tehtaalla voidaan jalostaa muuntogeenistä soijaa, tai vaikka molempia, jos niin halutaan, Mäki sanoo."
Miten asialle kävi? Tukiaisista ei kerrottu, mutta mikä niitä ei olisi saanut yhtään?