MIKSKÖHÄN ON NIIN VAIKEETA LÖYTÄÄ KAVERIA =(

On se kumma homma kun ei tahdo löytyy samanhenkistä kaveria....
Ehkäpä syynä pieni paikkakunta tai jotain... Tähän asti tapaamani äidit ovat ainakin olevinaan niitä täydellisiä koti-äitejä,millä ei ole mitään paheita...
Olisi kiva puhua joskus muustakin kuin lapsista vaikka lapset rakkaita ovatkin.Minulle ne ovat maailman tärkein asia,mutta muustakin ois kiva höpistä. Itse otan siideriä silloin tällöin ja viihteelläkin hauska käydä välillä tuulettumassa. Tupakkaakin menee. Vuokrakämpässä asutaan ja kulkuneuvona vanha paska romu...eli ei mitään luksusta

 

Mistä päin olet? Jos paheista puhutaan niin multa niitä löytyy

 

missäs päin suomea asustelet?

 

Mutta mulla ei ole edes niitä äitejä kavereina kun ei kiinnosta mihinkään äiti lapsi ryhmiin mennä kun tuntuu, että kaikki on ihan erilaisia kuin minä Tämäkin pieni paikkakunta ja jo muuttoakin miettinyt jos niitä kavereita niin löytyisi. Mistäs itse olet ja minkä ikäinen?

 

On se kumma homma kun ei tahdo löytyy samanhenkistä kaveria....
Ehkäpä syynä pieni paikkakunta tai jotain... Tähän asti tapaamani äidit ovat ainakin olevinaan niitä täydellisiä koti-äitejä,millä ei ole mitään paheita...
Olisi kiva puhua joskus muustakin kuin lapsista vaikka lapset rakkaita ovatkin.Minulle ne ovat maailman tärkein asia,mutta muustakin ois kiva höpistä. Itse otan siideriä silloin tällöin ja viihteelläkin hauska käydä välillä tuulettumassa. Tupakkaakin menee. Vuokrakämpässä asutaan ja kulkuneuvona vanha paska romu...eli ei mitään luksusta

Samaa ihmettelin kans tässä eilisiltana ennen ku sammahdin, itselläni on firma ja muutaki hommaa.. ja kun uudet kamut kuulevat et mitä teen niin ne jotenki kaikkoo vaikka oonki sanonu etten tuputa kamuille tuotteita yms. eli huoleti saa olla. Nytkin oli lupaava alku uudelle ystävyydelle ja kuis ollakkaan eipä ole kuulunut enää mitään.. :/

Jos kiinnostaa meilailu, nii proffassa osoite tai viskatkaa yv:tä. meikä poistuu nyt ja palaan sunnuntaina

 

On se kumma homma kun ei tahdo löytyy samanhenkistä kaveria....
Ehkäpä syynä pieni paikkakunta tai jotain... Tähän asti tapaamani äidit ovat ainakin olevinaan niitä täydellisiä koti-äitejä,millä ei ole mitään paheita...
Olisi kiva puhua joskus muustakin kuin lapsista vaikka lapset rakkaita ovatkin.Minulle ne ovat maailman tärkein asia,mutta muustakin ois kiva höpistä. Itse otan siideriä silloin tällöin ja viihteelläkin hauska käydä välillä tuulettumassa. Tupakkaakin menee. Vuokrakämpässä asutaan ja kulkuneuvona vanha paska romu...eli ei mitään luksusta

Samaa ihmettelin kans tässä eilisiltana ennen ku sammahdin, itselläni on firma ja muutaki hommaa.. ja kun uudet kamut kuulevat et mitä teen niin ne jotenki kaikkoo vaikka oonki sanonu etten tuputa kamuille tuotteita yms. eli huoleti saa olla. Nytkin oli lupaava alku uudelle ystävyydelle ja kuis ollakkaan eipä ole kuulunut enää mitään.. :/

...ja justhan mä tossa toisessa ketjussa olen ruinaamassa kamua illanviettoon. Haluan muutakin välillä kun kakkakeskusteluja.

 

Mutta mulla ei ole edes niitä äitejä kavereina kun ei kiinnosta mihinkään äiti lapsi ryhmiin mennä kun tuntuu, että kaikki on ihan erilaisia kuin minä Tämäkin pieni paikkakunta ja jo muuttoakin miettinyt jos niitä kavereita niin löytyisi. Mistäs itse olet ja minkä ikäinen?

juu,tuttu tunne kun miettii olevansa erilainen kuin muut,eikä todellakaan kiinnosta ne äiti-lapsi ryhmät, sinne kun erehtyy menemään niin kaikki kattoo kuin halpaa makkaraa =/
uudellamaalla asutelen ja ikää 27v.

 

Mutta mulla ei ole edes niitä äitejä kavereina kun ei kiinnosta mihinkään äiti lapsi ryhmiin mennä kun tuntuu, että kaikki on ihan erilaisia kuin minä Tämäkin pieni paikkakunta ja jo muuttoakin miettinyt jos niitä kavereita niin löytyisi. Mistäs itse olet ja minkä ikäinen?

juu,tuttu tunne kun miettii olevansa erilainen kuin muut,eikä todellakaan kiinnosta ne äiti-lapsi ryhmät, sinne kun erehtyy menemään niin kaikki kattoo kuin halpaa makkaraa =/
uudellamaalla asutelen ja ikää 27v.

Minä kans uudellamaalla :wave: Lyöttäydytäänkös yhteen

 

On se kumma homma kun ei tahdo löytyy samanhenkistä kaveria....
Ehkäpä syynä pieni paikkakunta tai jotain... Tähän asti tapaamani äidit ovat ainakin olevinaan niitä täydellisiä koti-äitejä,millä ei ole mitään paheita...
Olisi kiva puhua joskus muustakin kuin lapsista vaikka lapset rakkaita ovatkin.Minulle ne ovat maailman tärkein asia,mutta muustakin ois kiva höpistä. Itse otan siideriä silloin tällöin ja viihteelläkin hauska käydä välillä tuulettumassa. Tupakkaakin menee. Vuokrakämpässä asutaan ja kulkuneuvona vanha paska romu...eli ei mitään luksusta

Samaa ihmettelin kans tässä eilisiltana ennen ku sammahdin, itselläni on firma ja muutaki hommaa.. ja kun uudet kamut kuulevat et mitä teen niin ne jotenki kaikkoo vaikka oonki sanonu etten tuputa kamuille tuotteita yms. eli huoleti saa olla. Nytkin oli lupaava alku uudelle ystävyydelle ja kuis ollakkaan eipä ole kuulunut enää mitään.. :/

...ja justhan mä tossa toisessa ketjussa olen ruinaamassa kamua illanviettoon. Haluan muutakin välillä kun kakkakeskusteluja.

Jep.. on se kummaa.. ois itekki välillä kiva lähteä johonki kamun kans vaikka kahestaaki ilman lapsia esmerkiks kahville tms..

 

Mutta mulla ei ole edes niitä äitejä kavereina kun ei kiinnosta mihinkään äiti lapsi ryhmiin mennä kun tuntuu, että kaikki on ihan erilaisia kuin minä Tämäkin pieni paikkakunta ja jo muuttoakin miettinyt jos niitä kavereita niin löytyisi. Mistäs itse olet ja minkä ikäinen?

juu,tuttu tunne kun miettii olevansa erilainen kuin muut,eikä todellakaan kiinnosta ne äiti-lapsi ryhmät, sinne kun erehtyy menemään niin kaikki kattoo kuin halpaa makkaraa =/
uudellamaalla asutelen ja ikää 27v.

Minä kans uudellamaalla :wave: Lyöttäydytäänkös yhteen

Mä kans!! Uudellamaalla myöskin ja samoja ajatuksia ollu kun muillakin. Uusia tuttuja kaivataan

 

Tietysti kaikki on aina ihan eri suunnalta ku minä! Kanta-hämeessä asustellaan.

 

mäkin olen uudeltamaalta mutta veikkaan silti että ollaan tosi kaukana toisistamme..

me muutettiin juuri ja sinne taas jäi kaikki tutut ja kaverit..kun ei niitä kiinnosta tulla täällä käymään enkä itse viittti koko ajan ajella kavereille kun toi mun romu kosla vie sen verta bensaa että sais olla koko ajan tankkaamassa ja siihen mulla ei ihan just nyt oo varaa

 

Mä voisin "vanhana partana" sanoa, että kotiäitiajoilta ei ole yhtään tosi ystävää jäänyt. Monia ihania ihmisiä kyllä tavannut olen ja yhdessä tehnytkin paljon,mikä tietenkin tärkeintä. Mutta on se aika nihkeää ihan täällä suurkaupingissakin, missä paljon touhua ja toimintaa. Olen miettinyt, että ei tarpeeksi yhditävä tekijä ole pienet lapset. Siis vanhemmat niin erilaisia. =)

 

No mun mielestä on aika normaalia, että pienen vauvan vanhemmat puhuu vauvoista ja vaiks sitten niitten kakoista, jos se kerran mietityttää.

Aikaansa kutakin

 

Aloittajan piti oikein kirjautua Saa laittaa spostia tai yv:tä
Mun pitää nyt lähtee kaupoille,mutta palailen kun kerkeän

 

Kiva huomata, että mä en ole ainoa jolta ystäviä puuttuu, vähän lohduttaa.. Kyllähän mulla kavereita muutama on mutta kaikki eri paikkakunnalta ja nähdään liian harvoin..
Mut kun mäkin haluaisin ystävän, sellaisen jonka kans vois tosiaan tehdä muutakin kun vaan jutella lapsista ja mikä olis parasta, et asuis tässä samassa paikkakunnassa, että ei aina tarvis koko porukkaa autoon pakata ja sit lähteä ajeleen vaan vois käydä aina kahvilla, vaikka silloin kun kahvi maistuis ja jutella huvittais.
kai se on jo pikkuhiljaa huomattava että tältä paikkakunnalta/kylältä niitä ystäviä ei vaan löydy, mutta kumma kun oltiin esikoisen päiväkerhoon tutustumassa niin sata henkeä oli täältä pikkukylältä ja kaikilta 03 vuonna syntynyt lapsi..
Mutta niin kai se vaan on että täällä kaikilla on jo omat kaverit ja mut on tarkoitettu olemaan yksin. Onneksi on mies ja perhe, muutenhan mä olisin aivan yksin. :'(

 

Täs on tällanen vanha äitee joka kammosi kans yli kaiken äiti-lapsiryhmiä kun sinne tunki kauniita, täydellisiä äitejä hienoine vaunuineen kertomaan kuinka ihanan helppoa heillä on ja kuinka monta lasta he vielä tekee.. No minä vein lapsosen hoitoon ja hain seuraa muualta ettei pää halkea. Nyt noista samaisista äideistä moni on eronnut, eipä vissiin ollutkaan niin helppoa ja täydellistä. Ystäviä alkoi muuten löytyä kun lakkasin välittämästä siitä täydellinen äiti -myytistä, samanhenkisiä kyllä on, mutta ei niitä vaan meinaa huomata.

 

Kiva huomata, että mä en ole ainoa jolta ystäviä puuttuu, vähän lohduttaa.. Kyllähän mulla kavereita muutama on mutta kaikki eri paikkakunnalta ja nähdään liian harvoin..
Mut kun mäkin haluaisin ystävän, sellaisen jonka kans vois tosiaan tehdä muutakin kun vaan jutella lapsista ja mikä olis parasta, et asuis tässä samassa paikkakunnassa, että ei aina tarvis koko porukkaa autoon pakata ja sit lähteä ajeleen vaan vois käydä aina kahvilla, vaikka silloin kun kahvi maistuis ja jutella huvittais.
kai se on jo pikkuhiljaa huomattava että tältä paikkakunnalta/kylältä niitä ystäviä ei vaan löydy, mutta kumma kun oltiin esikoisen päiväkerhoon tutustumassa niin sata henkeä oli täältä pikkukylältä ja kaikilta 03 vuonna syntynyt lapsi..
Mutta niin kai se vaan on että täällä kaikilla on jo omat kaverit ja mut on tarkoitettu olemaan yksin. Onneksi on mies ja perhe, muutenhan mä olisin aivan yksin. :'(

:ashamed: Toi sun juttusi oli niin liikkis. Sun täytyisi näyttää naamaasi useamman kerran jossain tapahtumissa ( jos niitä on).Suomalaiset on niin ujoja, että haluavat ensin vähän katsella, ennen kuin lähestyvät.

 

Kiva huomata, että mä en ole ainoa jolta ystäviä puuttuu, vähän lohduttaa.. Kyllähän mulla kavereita muutama on mutta kaikki eri paikkakunnalta ja nähdään liian harvoin..
Mut kun mäkin haluaisin ystävän, sellaisen jonka kans vois tosiaan tehdä muutakin kun vaan jutella lapsista ja mikä olis parasta, et asuis tässä samassa paikkakunnassa, että ei aina tarvis koko porukkaa autoon pakata ja sit lähteä ajeleen vaan vois käydä aina kahvilla, vaikka silloin kun kahvi maistuis ja jutella huvittais.
kai se on jo pikkuhiljaa huomattava että tältä paikkakunnalta/kylältä niitä ystäviä ei vaan löydy, mutta kumma kun oltiin esikoisen päiväkerhoon tutustumassa niin sata henkeä oli täältä pikkukylältä ja kaikilta 03 vuonna syntynyt lapsi..
Mutta niin kai se vaan on että täällä kaikilla on jo omat kaverit ja mut on tarkoitettu olemaan yksin. Onneksi on mies ja perhe, muutenhan mä olisin aivan yksin. :'(

:ashamed: Toi sun juttusi oli niin liikkis. Sun täytyisi näyttää naamaasi useamman kerran jossain tapahtumissa ( jos niitä on).Suomalaiset on niin ujoja, että haluavat ensin vähän katsella, ennen kuin lähestyvät.

Täällä on niin tosi harvoin mitään tapahtumia, ja sit jos lähtee naapuri paikkakunnalle niin sielä on sit niitä toisen paikkakunnan porukkaa..
Ja nyt ei tuu viihteelläkään käytyä kun oon raskaana, ei kiinnosta selvinpäin mihinkään baariin lähteä.. :snotty:

 

Hei manskumamma, onko siellä esimerkiksi mitään yleistä uimarantaa? Siellä ihmiset usein rentoja.

 

Hei manskumamma, onko siellä esimerkiksi mitään yleistä uimarantaa? Siellä ihmiset usein rentoja.

Yksi kuollut paikka, jossa ei ketään käy. Muuta en ainakaan tiedä.
Kiitos kumminkin vinkistä.

 

Minäki oon päivät pojan kaa nalkissa kotona,tällä hetkellä ei oo toista autoo. Nyt on tullu tavaks käydä täällä jutskailemassa. Oon oottanu,et ees toi poitsu alkas jutteleen. Välillä tuntuu,et munki sanavarasto alkaa rajottumaan tutti,vaippa asteelle. Välillä vaan kaipais aikuistaki juttuseuraa,ni ei tylsistys täysin.

 

Täällä samaa pohdiskelen yhdessä 5-vuotiaan poikani kanssa. Leikkikentät kolisevat tyhjyyttään -täällä ei enää ole muita äitejä ja lapsia. Esikoisella sentään on kamuja eskarista ja ollaan saatu kutsuja tulla käymään näin kesälläkin. Ehkä mua ja poikaakin onnistaa...Mulle tuli kyyneleet silmiin kun poika sanoi: " Ei ole kamuja, ei edes tyttöjä. Kenenkähän kanssa mä meen isona naimisiin, kun kaikki naiset on täältä lähteneet?" Laitoimme päiväkodin ilmoitustaululle viestin, että jos joku jaksais tulla hoitopäivän jälkeen tai viikonloppuisin leikkimään, mutta eivät taida enää jaksaa..Pitänee mennä töihin ja tarhaan niin saadaan seuraelämään kaivattua vipinää. Ja muutto isompiin ympyröihin on käynyt mielessä monta kertaa. Se saattais kivasti piristää muutenkin. :wave:

 

Täällä samaa pohdiskelen yhdessä 5-vuotiaan poikani kanssa. Leikkikentät kolisevat tyhjyyttään -täällä ei enää ole muita äitejä ja lapsia. Esikoisella sentään on kamuja eskarista ja ollaan saatu kutsuja tulla käymään näin kesälläkin. Ehkä mua ja poikaakin onnistaa...Mulle tuli kyyneleet silmiin kun poika sanoi: " Ei ole kamuja, ei edes tyttöjä. Kenenkähän kanssa mä meen isona naimisiin, kun kaikki naiset on täältä lähteneet?" Laitoimme päiväkodin ilmoitustaululle viestin, että jos joku jaksais tulla hoitopäivän jälkeen tai viikonloppuisin leikkimään, mutta eivät taida enää jaksaa..Pitänee mennä töihin ja tarhaan niin saadaan seuraelämään kaivattua vipinää. Ja muutto isompiin ympyröihin on käynyt mielessä monta kertaa. Se saattais kivasti piristää muutenkin. :wave:

Vai on naisetkin lähteneet. No onneksi pojallasi on vielä aikaa etsiä niitä. ..vitsi mä oikeesti repeilen

 

täällä myös eräs yksinäinen äiti uudellamaalla :wave: oon tässä miettinyt että teeskenteleeköhän ihmiset todella niin paljon että esittävät ulospäin just sitä täydellistä koti-äitiä,mutta kun täällä näitä juttuja lukee niin yllättävän moni kehtaa tunnustaa että haluaisi välillä irtautua kotiympäristöstä tottakai lapsi on minulle maailman rakkain ja tärkein,mutta synnytyksen jälkeen haluan olla muutakin kuin äiti ja kodinhoitaja,haluan olla nainen jolla on myös omakin elämä kodin rinnalla ja kaikista kärkkäimpiä arvostelemaan ovat ne kaverini keillä ei ole vielä lapsia..kyllä neuvoja satelee joka suunnasta miten äiti-ihmisen tulisi elää ja käyttäytyä,mutta mulle on pääasia että koko perhe voi hyvin,myös äiti. se ei tee musta yhtään sen huonompaa vanhempaa jos joskus uhraan aikaa itselleni,päinvastoin! omien juttujen takia jaksaa arkeakin pyörittää paremmin B)