itse en ole yh; olen sellaisen lapsi. Äiti kävi töissä, opiskeli uuden ammatin, osti asunnon ja "etsi" meille "uuden isän". kun oma isäni oli lakannut olemata totaali mulkku ja muuttui osittais-mulkuksi olimme jokatoinen viikonloppu hänen luonaan. oma äitini teki minkä pystyyi, ja otti apua vastaan. mielestäni hän oli hyvä äiti. ei marttyyri, aina ei jaksanut ja silloin me pääsimme yökylään muualle, mutta hän teki parhaansa ja rakasti meitä.
tunnen myös sellaisen yh:n joka repii yhteiskunnasta kaiken minkä irti saa, ja on nyt hädissään, koska nuorimmainen lapsi on jo yli 2v, eikä uutta ole aluilla. valehdellut ehkäisystä saadakseen lapsia, jotta saisi elatuksia ja tukia ja oman asunnon menetettyään kaiken koska työnteko ei huvittanut ja velat keränntyivät, ja saatuaan asunnon hakenut aiemmat lapset "takaisin kotiin". hänen tapansa toimia ei johdu siitä että on yh, vaan siitä että hän ei ole mieleltään terve. hänestä on kiva hankkia lapsia mutta vastuun kantaminen, lapsista huolehtiminen tai kodin hoito ei ole hänen työtään. on lasten isien sukulaisten VELVOLLISUUS hoitaa hänen lapsiaan ja ostaa näille tarvittavia vaatteita ja turvallisuus välineitä tms,. jotka hän myy kalliilla eteenpäin ja ostaa tilalle kirpputorilta paskaa (ja tarkoitan paskaa, liian isoa, kulahtanutta ja mahdollisismman halpaa jotta saisi "välirahaa" omiin vaatteisiin ja kenkiin tms.) ja on isien sukulaisten vika että hän juo itsensä putkaan asti kun mahdollisuuden saa.
yh ei tee ihmisestä paskaa, paskat ihmiset tekevät yh-kuvasta paskaa
Kummastelin vaan, mutta hän korjasikin jo. 
