Miksi tyylikäs koti ei ole asujiensa näköinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Loomanni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hienoa, että sulla on tyylitajua ja hyvä maku:)

Ikävää, että tulkitsit noin vihaisesti mun tekstiä. Jos sulla ei olisi omia ennakkoasetelmia, olisit lukenut, että kauneus on katsojan silmissä ja mun mielestä valkoiset maalaisromanttiset ja valkomustat talot ovat hienoja. Ja samoin myös, että JOS ei ole omaa makua/mielipidettä on helppoa sisustaa valkoisella. Huomaathan, ettei se tarkoita, että valkoisella sisustavilla ei ole makua:) Sellaista en sanonut.

Kurjaa jos, et kestänyt sitä, että sanoin, että mulla on hyvä esteettinen silmä ja osaan tehdä kaikenlaista käsityötä. Ikävää, että joudun puolustamaan itseäni ja sanomaan, mikä on itsestään selvää, etten ole ainoa, jolla on on esteettisestä silmää ja joka osaa tehdä käsitöitä. Maailmasta löytyy varmasti miljoonia esteettisempiä ja paremman maun omaavia. Se ei oo multa pois, että joku on mua parempi, voin silti olla iloinen omista taidoistani. Toivottavasti sinäkin pystyt siihen.

Rohkea ja värikäs eivät ole synonyymejä. Kuulostat itse ylimielisestä ja ehkä siksi tulkitset muita niin.

Minusta on itsestään selvää, että tyyli muuttuu iän myötä. Miksi se ei sinulle ole? Joskus sitä jopa saattaa inhota sitä, mistä on aiemmin tykännyt. Ja samaan aikaan voi pitää monesta tyylistä.

Hyvää päivänjatkoa sinulle vain!

P.S. Pidän itsekin skandivaanisesta tyylistä. Kunpa voisin sisustaa useamman kodin tai mökin, toinen voisi tulla just isoilla ikkunoilla ja vaalealla puulla jne.

Edelleen tekstistäsi paistaa pahasti ylemmyydentunto ja muiden ihmisten halveksiminen.
 
Ei paista, koska sitä ei ole. Sä olet selvästikin hyvin vihainen ja katkera. Kannattaa miettiä, miksi sussa herää sellaisia tunteita. Etkö kestä, että joku tunnistaa omat vahvuutensa vai oletko täällä palstalla purkamassa omaa pahaa oloasi muihin.

En enää vastaa sinulle, koska haukut ja käyttäydyt asiattomasti.
 
Jotkut tykkää elää omasta mielestään kauniissa kodissa. Joillekin on tärkeintä saada olla sellainen possu kuin haluaa, kaikki muu on hienostelua. On hienostelua jos on valkoiset sohvat, tai jos ei piereskele ihmisten aikana, ei kiroile ja jos jouluna juo viiniä jne jne.

Jonkun muelestä persoonallista on vain värien runsas käyttö, miksei yhtä hyvin persoonallista ole jos tykkää vaaleasta ja pitää sitä raikkaana ja tyylikkäänä ja se luo itselle mieluisan fiiliksen.

Itse tykkään että on vaaleaa ja tosi siistiä ja raikasta. En tykkää tavarapaljoudesta mutta en myöskään liiallisesta askeettisuutesta kuten sokeripalataloista ja vetimettömistä valkoisista keittiökaapeista, jotka taannoin olivat muotia.
 
Me muutimme juuri ekaan yhteiseen, omaan asuntoomme, vanhaan rintamamiestaloon, ja emme kuulu oikeastaan mihinkään kategoriaan- on aina tiptopsiistiä, muttei välttämättä objektiivisesti tyylikästä- on sotkettu sekaisin modernia sekä vanhaa, lähinnä 70-lukua. Värit ovat enemmän sitä 70-lukua kuin tätä päivää- ruskeaa, oranssia, tummanpunaista.Liikaa synkkyyttä valaisee luonnonvalkoiset verhot sekä tyynyt.

Mutta kotimme on 100% juuri meidän näköisemme, vähän 70-lukulaisia olemme mekin, vaikka mieheni onkin syntynyt 80-luvun alussa. :)
Mulla on epäilykseni kuka olet. :D:) Ainakin hyvin sopisit yhteen mun facekaveriin. :)
 
Meillä koti näyttää meiltä ja sisustuksessa myös näkyy meijän elämäntapa, oon gootti ja mieheni on rokkari, joten on luonnollista, että se näkyy myös sisustuksessa, pukeutumisessa ja musiikissa.

Mulle on aivan sama oikeestaan, miltä kenenkin koti näyttää. Kuhan se oma kammio miellyttää itteään niin hyvä.
 
OT mutta...

Hävettää olla nainen, kun näitä juttuja lukee. Miksi hyökätä toisen kirjoittajan kimppuun syyttäen tätä ylimielisyydestä, kun teksti ei tähän mitenkään viittaa, päinvastoin? Miksi pilkata ja nimitellä toista tämän tyylin takia? Miksi näissä ketjuissa ylipäätään pitää koko ajan pyrkiä loukkaamaan ihan ventovieraita ihmisiä? Mitä siitä saa? Mikä teitä vaivaa?
 
Varmasti tyylikäs voi olla asujansa näköinen, kuten aloituksessa kerroit.

Itselleni sisustaminen, erityisesti nykypäivän yltiösisustaminen, edustaa pinnallisuutta ja sen vuoksi en arvosta sitä kovinkaan paljon.
 
Ei paista, koska sitä ei ole. Sä olet selvästikin hyvin vihainen ja katkera. Kannattaa miettiä, miksi sussa herää sellaisia tunteita. Etkö kestä, että joku tunnistaa omat vahvuutensa vai oletko täällä palstalla purkamassa omaa pahaa oloasi muihin.

En enää vastaa sinulle, koska haukut ja käyttäydyt asiattomasti.

Kumma tarve sinulla on haukkua toista henkilökohtaisesti, vaikket edes tiedä toisesta yhtään mitään. Kuulostat ikävältä ja ilkeältä ihmiseltä. Jos joku on purkamassa pahaa oloa muihin, niin kannattaa katsoa peiliin.
 
OT mutta...

Hävettää olla nainen, kun näitä juttuja lukee. Miksi hyökätä toisen kirjoittajan kimppuun syyttäen tätä ylimielisyydestä, kun teksti ei tähän mitenkään viittaa, päinvastoin? Miksi pilkata ja nimitellä toista tämän tyylin takia? Miksi näissä ketjuissa ylipäätään pitää koko ajan pyrkiä loukkaamaan ihan ventovieraita ihmisiä? Mitä siitä saa? Mikä teitä vaivaa?

Samaa ihmettelen...en ymmärrä mikä näitä ihmisiä vaivaa. Voiko toisten kimppuun hyökkäävät olla ihan normaaleja ihmisiä, jotka eivät kehtaa reaalimaailmassa noin käyttäytyä? Tänne tullessa aina hämmästyy, että kuinka ilkeitä ihmisiä löytyy. Eikö niitä yhtään hävetä?

En ihmettele että lapset kiusaa toisia netissä kun aikuiset käyttäytyy noin...

Välillä vaan tuntuu tosi ikävältä ap:n tai muun puolesta.
 
Kukin eläköön semmosessa kodissa missä viihtyy. Miten ihmeessä kukaan jaksaa stressata jonkun toisen sisustusmausta, sisustamattomuudesta tai tyylistä. Luulis tässä maassa olevan vähän tärkeämpiäkin asioita mietittävänä...
 
Miten ihmeessä ihmisen luonne voi näkyä kodissa? Ennen kaikkea että MIKSI sen pitäisi edes näkyä ? Jos mä olen luonteeltani äkkipikainen, rehellinen, hyvän tilannehuumorin omaava, rakastava äiti, hieman lepsu kasvattaja, työteliäs ja koulutukseltani kokki. Olen rento tyyppi ja en hätkähdä paljon mistään. Pukeudun lähinnä mustaan. Olen hoikka ja mulla on ruskeat pitkät hiukset. Viihdyn paljon kesämökillä, luen paljon kirjoja ja mun mies on muusikko. Minkälainen koti mulla pitäisi olla

1. Vaikka luen paljon ja meillä on satoja kirjoja, niistä esillä ehkä 40-50kpl. Meillä on autotallin yhteydessä huone täynnä kirjoja, mutta kotimme sisällä niitä ei näe esillä juurikaan. Syy on se, että ne eivät ole kauniita esillä ja mun tytöllä on paha pölyallergia ja kirjat keräävät pölyä.

2. Vaikka on rento niin meillä on kotona aina siistiä. Imuroin päivittäin ja iltaisin järjestelen kaikki paikoilleen.

3. Vaikka pukeudun pääasiassa tummiin väreihin, meillä on kotona paljon värejä. Tykkään Vallilan värikkäistä kankaista.

4. Miehen musakamat on myös ulkorakennuksessa omassa huoneessa.

5. En kyllä keksi paljon mitään, miksi meidän koti kuvastaisi meidän luonnetta, harrastuneisuutta tai ulkonäköä. Silti kotimme on meidän mielestä kaunis ja viihtyisä.
 
Tossa "tyylikkäässä" tai "omannäköisessä" on jokunen hankalahkokin reunaehto.
Ensimmäinen on kämpän koko ja etenkin pohjaratkaisu.
Joskus muinoin asuin kaksiossa, jonka oli piirtänyt toistaitoinen arkkitehti. Niinpä makuuhuoneen oven ja kiinteiden vaatekaappien sijainti ja huoneen muoto sanelivat sen, että 120 leveä parisänky mahtui huoneeseen tasan yhteen paikkaan jossa siihen törmäsi heti astuessaan ovesta sisään.
Nykyinen nukkumaluukkuni taas on tehty aikana jolloin jääkaappia ei ollut joka taloudessa, joten tässäkin se on irtohuonekaluna seinällä, eikä keittiökaapistossa. Ei ole sisustuksellisesti mieleiseni ratkaisu, mutta en ala vuokrakämppään omalla kustannuksellani tekemään keittiöremonttia.

Rahalla saa semmoisen kämpän ja pohjaratkaisun jonka sit voi kalustaa ja sisustaa mieleisellään tavalla.

Mutta sen rahan mukana ei aina tule kykyä.
 
Tyylikäs voi olla monella tapaa.
Periaatteessa mikä tahansa koti on asujiensa näköinen.
Meillä ei ole kamalasti panostettu sisustukseen, vaikka tykkäisin sisustaa ja olen esteettinen ihminen.
Ihan vain siksi, ettei ylimääräistä rahaa ole ja jos pitää päättää laskujen/lääkärimenojen/ruuan ja sisustuksen välillä niin tietysti ensimmäiset vievät voiton.
Joku saattaa siitä päätellä ettei sisustaminen kiinnosta.
 
Jos koti on asutun näköinen, niin silloinhan se on siisti. Tavarat ovat paikoillaan ja yleisilmeeseen on kiinnitetty huomiota.

Jos koti ei ole asutun näköinen, niin yleisilme on kuin varastosta. Eihän varastossa asuta. Eli kaikki on vähän hujan hajan, eikä siisteys ole päälimmäisenä mielessä.

Ei se voi olla mun mielestä toisin päin.
Puit hyvin sanoiksi sen, mitä itsekin ajattelen. Sellaisesta "laskupinkat pöydällä, kyniä siellä sun täällä, vaatteet lattialla" -kodista tulee nimenomaan mieleen että sieltä on lähdetty kiireellä evakkoon, ja jätetty koti oman onnensa nojaan. Ketään ei kiiinnosta missä kunnossa koti on, vaan tavarat on ympäriinsä viskeltynä kuin jonkun satunnaisen, autiotaloon sattuneen huligaanilauman jäljiltä. Ketään ei kiinnosta siivota, kun kukaan ei kodissa oikeasti asu eikä kodista välitä.

Asutussa kodissa taas on asuja, joka siivoaa jälkensä ja huolehtii että koti on siisti ja tavarat paikallaan. Asutun kodin asuja välittää kodistaan ja siitä, että siellä on hyvä tunnelma eikä sotketun autiotalon fiilis. Hän tietää kunkin tavaran paikan, koska kuten sanottu, asuu kodissa eikä käy siellä vaan sotkemassa.
 
Puit hyvin sanoiksi sen, mitä itsekin ajattelen. Sellaisesta "laskupinkat pöydällä, kyniä siellä sun täällä, vaatteet lattialla" -kodista tulee nimenomaan mieleen että sieltä on lähdetty kiireellä evakkoon, ja jätetty koti oman onnensa nojaan. Ketään ei kiiinnosta missä kunnossa koti on, vaan tavarat on ympäriinsä viskeltynä kuin jonkun satunnaisen, autiotaloon sattuneen huligaanilauman jäljiltä. Ketään ei kiinnosta siivota, kun kukaan ei kodissa oikeasti asu eikä kodista välitä.

Asutussa kodissa taas on asuja, joka siivoaa jälkensä ja huolehtii että koti on siisti ja tavarat paikallaan. Asutun kodin asuja välittää kodistaan ja siitä, että siellä on hyvä tunnelma eikä sotketun autiotalon fiilis. Hän tietää kunkin tavaran paikan, koska kuten sanottu, asuu kodissa eikä käy siellä vaan sotkemassa.

Miksi, voi miksi pitää olla näin ilkeä ja mustavalkoinen?
Se on aina jokotai, vain siistit ja järjestelmälliset ihmiset jotka pitävät kodin aina tiptop-kunnossa, välittävät kodistaan.
Muut ovat sitten välinpitämättömiä, huonoja ihmisiä, ketään ei kiinnosta siivota ja kukaan ei huolehdi talosta.
Missä se kultainen keskitie?

Meillä on tosi-tosi harvoin kaikki paikoillaan ja koti virheettömän siisti, vaan yksittäisiä tavaroita voi olla siellä täällä(yleensä lapsen), lehdet voivat odottaa eteisesssä lehtiroskikseen menoa, kahvikuppi on voinut unohtua sohvapöydälle..
Ei se silti tarkoita, ettenkö minä YHTÄÄN VÄLITTÄISI tai KOSKAAN SIIVOAISI jos kodissani ei ole täydellisen siistiä.
Joka päivä tyhjennän ja täytän tiskikoneen, pyyhin keittiötasot, pesen pyykkiä jokatoinen päivä, imuroin vähintään joka päivä, järjestelen tavaroita paikoilleen joka päivä jne.
Sinulle kai kotini edustaa sitten jotain sotkettua autiotaloa, minulle ihan normaalia lapsiperheen kotia.
Meille riittävä siisteystaso on se, ettei kaikki ole täydellistä mutta tiskiä ja pyykkiä pestään päivittäin,työtasot on puhtaat, lattiat on suurinpiirtein puhtaat eli eteisessä voi olla hiekkaa tai keittiössä pari murua, sängyt pedattu(jos on ehtinyt ja muistanut) ja kaikki tavarat on suurimmaksi osaksi paikoillaan.
 
Tuntuu, että joidenkin mielestä valkoinen/vaalea koti vain voi olla kauniisti sisustettu, tällaisen kodin omistaja omaa erittäin esteettisen silmän, jne. Aivan kuin eri tavoin sisustettu koti ei olisi kaunis, hyvällä maulla sisustettu jne.

Mä en ikinä haluaisi lähes valkoista kotia parilla väripilkulla eikä kyse ole kateudesta. Mä en vain pidä sellaisesta. Mä pidän enemmän tummemmista sävyistä esim. huonekaluissa. Eikä värikäs koti tarkoita huonolla maulla sisustamista, se on vain kyseisen sisustajan oman maun mukaan sisustettu.

Mun mielestä valkoisuuttaan hohtavat kodit ovat tylsän näköisiä ja näyttävät niin monen kohdalla lähes identtisiltä. Ei kiitos. Eikä meillä silti ole mikään sekamelska vaan on sisustettu niin kuin me halutaan. Suurin kauhistus olisi valkoinen sohva. Meillä on tummanharmaa sohva.

En silti sano, että valkoisella sisustettu koti ei voisi olla asujansa näköinen. Tiedän erään ihmisen jonka kodin pohjavärinä on valkoinen, mutta hänellä on niin täydellisiä yksityiskohtia kodissaan, että hänen kotinsa poikkeaa massasta ja on kaunis.
 
Miksi usein tyylikäs koti ei ole asujiensa näköinen? Miksi sitten taas hieman sekainen sekametelisoppa on niin ihanan kodikas ja siellä näkyy persoona? Kateutta?

Mä kävin viikonloppuna työkaverin tupareilla. Hän asuu uudehkossa omakotitalossa ja minusta se koko talo ja sisustus oli ihan täydellisesti juuri sellainen, mitä osasin odottaa. Jos joskus koti on täysi asujansa näköinen, niin tässä oli esimerkki. Koti oli yleisilmeeltään melko valkoinen ja vaalea ja väriä oli tekstiileissä ja joissain huonekaluissa. Klassinen, hienostunut, siisti, hieman ylellinen, taidokkaasti yhdistetty jotain skandinaavista ja jotain rouhean "romanttista".
Työkaverini on itsekin jotenkin klassinen, hienostunut, ylellinen, tyylikäs ja omalla tavallaan hillitty ripauksella blingblingiä. Eikä hän ole tylsä. Herttainen ja huumorintajuinen, paljon maailmaa nähnyt ja fiksu.

Jos tuo koti olisi esitelty kuvasarjana randomeille ihmisille, niin varmasti olisi tullut kommetteja "missä persoonallisuus"?

Meidän koti taas varmaan saisi näitä aah ihanasti asujiensa näköinen kommentteja. Toivottavasti mun persoonallisuus ei ole samaa sarjaa mitä meidän koti. Meillä ei ole kauheasti varaa sisustaa ja mulla ei vaan ole kovin paljon mielenkiintoa sisustamiseen.
Onhan se työkaverisi koti asujansa näköinen.
Mutta koita tajuta että koska valkoinen sisustus, ripaus maalaisromantiikkaa ja rouheaa rustiikkia on todella main streamia ja sitä on kaupat pullollaan + aikaisemmin sisustuksesta välinpitämättömät ihmiset tunkee sitä kotiinsa, niin tulee kuva että ihminen haluaa vain mennä muodin mukana.

Yhtä sisustustyyliä eli vitivalkoista kaupataan joka käänteessä, missä muut tyylit? Jonkun rautakaupan ja kohta ruokakaupan nurkkauksen vitivalkoisista sisustusesineistä saisi rakennettua melkein koko kodin pienesinesisustuksen.

Mutta, tiedän yhden ihmisen joka on ollut maalaisromanttinen jo ennen tätä buumia, ja hänen kotinsa on todella kaunis. Hänen kotinsa on todellakin tämän ihmisen itsensä näköinen.
 
Tossa "tyylikkäässä" tai "omannäköisessä" on jokunen hankalahkokin reunaehto.
Ensimmäinen on kämpän koko ja etenkin pohjaratkaisu.
Joskus muinoin asuin kaksiossa, jonka oli piirtänyt toistaitoinen arkkitehti. Niinpä makuuhuoneen oven ja kiinteiden vaatekaappien sijainti ja huoneen muoto sanelivat sen, että 120 leveä parisänky mahtui huoneeseen tasan yhteen paikkaan jossa siihen törmäsi heti astuessaan ovesta sisään.
Nykyinen nukkumaluukkuni taas on tehty aikana jolloin jääkaappia ei ollut joka taloudessa, joten tässäkin se on irtohuonekaluna seinällä, eikä keittiökaapistossa. Ei ole sisustuksellisesti mieleiseni ratkaisu, mutta en ala vuokrakämppään omalla kustannuksellani tekemään keittiöremonttia.

Rahalla saa semmoisen kämpän ja pohjaratkaisun jonka sit voi kalustaa ja sisustaa mieleisellään tavalla.

Mutta sen rahan mukana ei aina tule kykyä.
Kenen kustannuksella sitten tekisit sen?
 

Uusimmat

Yhteistyössä