Miksi tyylikäs koti ei ole asujiensa näköinen?

[Loomanni]

Miksi usein tyylikäs koti ei ole asujiensa näköinen? Miksi sitten taas hieman sekainen sekametelisoppa on niin ihanan kodikas ja siellä näkyy persoona? Kateutta?

Mä kävin viikonloppuna työkaverin tupareilla. Hän asuu uudehkossa omakotitalossa ja minusta se koko talo ja sisustus oli ihan täydellisesti juuri sellainen, mitä osasin odottaa. Jos joskus koti on täysi asujansa näköinen, niin tässä oli esimerkki. Koti oli yleisilmeeltään melko valkoinen ja vaalea ja väriä oli tekstiileissä ja joissain huonekaluissa. Klassinen, hienostunut, siisti, hieman ylellinen, taidokkaasti yhdistetty jotain skandinaavista ja jotain rouhean "romanttista".
Työkaverini on itsekin jotenkin klassinen, hienostunut, ylellinen, tyylikäs ja omalla tavallaan hillitty ripauksella blingblingiä. Eikä hän ole tylsä. Herttainen ja huumorintajuinen, paljon maailmaa nähnyt ja fiksu.

Jos tuo koti olisi esitelty kuvasarjana randomeille ihmisille, niin varmasti olisi tullut kommetteja "missä persoonallisuus"?

Meidän koti taas varmaan saisi näitä aah ihanasti asujiensa näköinen kommentteja. Toivottavasti mun persoonallisuus ei ole samaa sarjaa mitä meidän koti. Meillä ei ole kauheasti varaa sisustaa ja mulla ei vaan ole kovin paljon mielenkiintoa sisustamiseen.

 

[vierailija]

Meillä ei ainakaan sisusteta. Meillä asutaan.
Koti ei saa olla asumattoman näköinen, se tuo kylmän ja kolkon vaikutelman. ja kieltämättä tulee asuttajastaan aika kylmä ja kolkko mielikuva. Just semmonen hirveä bakteerifoobikko. Mahtaa olla sekin joku sairaus.

 

[vierailija]

1. Oman sisustusmaun ja ns esteettisen silmän puute. Jos ihminen on oikeasti esteettinen ja ihan oikeasti hyvä sisustaja, niin osaa kyllä nähdä kodeissa asujan omaa persoonaa. Toisille joku asunto on vaan tylsä mustavalkoinen moderni koti ja naapurissa on samanlainen. Sisustusihminen näkee kaksi erilaista kotia ja huomaa erilaisia yksityiskohtia.

2. On omasta mielestään muka niin esteettinen ja hyvä sisustaja, mutta oikeasti epävarma ja kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeaa. Mä tunnustan kuuluvani tähän ryhmään. Mä pidän itseäni esteettisenä ja olen kovin kiinnostunut sisustuksesta. Mä aina hoen miten en pidä väreistä kun olen niin esteettinen. Oikeasti haluaisin vähän väriä meille, mutta en osaa. Mä en osaa ja uskalla. En tiedä mitä väriä laittaisin ja sopiiko se meille. Olen epävarma lopputuloksesta. Meillä on aika romanttinen valko-beige sisustus. Jopa lastenhuone on tapetoitu ihan perusvaalealla. En vaan osannut valita muuta. Paljon Ikeaa, jotain rivieramaisonia, jotain rottinkia, yksi vanha perintösenkki, hieman valkoista röyhelöä. Kauttaaltaan valkoisista ja beigeä. Ihan nättiä meillä on, mutta kaikki on varman päälle valittuja. Todellisuudessa mun taidot eivät muuhun riitä. Toisaalta mitä persoonaan tulee niin olen aika väritön kerron todella pinnallisia asioita, en keskustele koskaan henkeviä, olen hieman päällepäsmäri, mutta sisimmässäni epävarma. Mun lapset on puettu sävy sävyyn tiettyihin väreihin. En ole kovin leikittelevä tai kirjaviisas.

3. Raha ja kateus. Sisustaminen maksaa ja usein sisustajilla on rahaa keskivertoa enemmän. Ei tietenkään aina. Ok, kuka tasan työssäkäyvä voi ostaa uuden maton ja verhot aina välillä tai työssäkäyvä ihminen voi kyllä ostaa Ikeasta uuden hyllyn ja puutarhakalusteet. Joku kallis yksityiskohta, kuten sohvakalusto menee samaan kastiin. Mulla ei olisi varaa kovin hienoon sisustukseen. Mun mielestä jean vernetin isot vitriinit ovat ihania, mutta ei mun kukkarolle sopivia. Kai sitä kateutta sitten piilotetaan noilla arvosteluilla. Mä en arvostele ääneen, mutta kyllä mä vähän oon kateellinen, jos on hienoštunut koti.

4. Moni yhdistää että tyylikkäässä kodissa asuu "parempia ihmisiä" ja tavallisimmissa sitten perus duunareita. Kateuskortti taas esiin.

 

[vierailija]

Meillä ei ainakaan sisusteta. Meillä asutaan.
Koti ei saa olla asumattoman näköinen, se tuo kylmän ja kolkon vaikutelman. ja kieltämättä tulee asuttajastaan aika kylmä ja kolkko mielikuva. Just semmonen hirveä bakteerifoobikko. Mahtaa olla sekin joku sairaus.

Miten nuo kaksi asiaa poissulkevat toisensa ? Eikö voi asua ja samalla olla intohimoinen sisustaja?

Nyt asun opiskelijakämpässä, jossa sänky on ainut uutena ostettu kalliimpi hankinta. Tekstiilejä olen ostanut itse, mutta kaikki muu on saatua.
Mä rakastan valkoista. Mun silmää miellyttää valkoinen sisustus, jossa voisi olla pieniä yksityiskohtia väreinä, mutta ei mitään värikästä vallilaa, vaan esim hempeän roosan verhot ja makkarissa vaikka jotain harmaanhopeaa blingblingiä.

Mä muuten olen todella siisti. Mulla on aina siistiä. Enkä pelkää bakteereita sitten yhtään. Olen persoonastani kuitenkin spontaani, nauravainen, hassuttelija ja moni sanoo, että porukassa aina se hauskuuttaja. Minua pidetään myös hyvänä keskustelukumppanina.

 

[vierailija]

Meillä ei ainakaan sisusteta. Meillä asutaan.
Koti ei saa olla asumattoman näköinen, se tuo kylmän ja kolkon vaikutelman. ja kieltämättä tulee asuttajastaan aika kylmä ja kolkko mielikuva. Just semmonen hirveä bakteerifoobikko. Mahtaa olla sekin joku sairaus.

Miksi "asuminen" poissulkisi sisustamisen? Sisustukseen sopivan peiton ostamiseen ei mene sen enempää aikaa kuin sopimattomankaan, joten turha vetää jotain "mulla on tärkeämpää tekemistä" -korttia tähän.

Tarkoitatko että sotku ja sekaisuus tekee asutun näköiseksi? Entä jos joku asuu siististi eikä sotke, tai tykkää siivota sotkemisensa jälkeen, sekö tarkoittaa ettei "asu"?

Ja camoon, siisti koti = bakteerifoobikko? Eikö ole muita vaihtoehtoja kuin kaatopaikkakoti ja foobikon sairaalakoti?

Sinusta tulee mieleen juuri sellainen tyyppi joka ei osaa/ole varaa sisustaa kauniisti ja/tai joka on niin laiska ettei jaksa siivota vaan asuu paskassa, ja joka sitten yrittää leimata ne siistimmät eläjät jotenkin vialliseksi koska Oikeat, Tervemieliset Ihmiset asuvat rumassa, likaisessa kodissa, niih.

 

[vierailija]

Minä itse ainakin olen kokeillut monia eri sisustustyylejä ja ennen sisustanut mahdollisimman "tyylikkäästi", ajatellen vähintään alitajuisesti että näyttääkö tämä tyylikkäältä, siistiltä, onko tämä varmasti nyt hienon ja trendikkään näköistä jne.
Kunnes jossakin vaiheessa aloin hellittää ja päästää sitä omaa persoonaa sisustukseen.

Minä en ole ihminen, joka nauttisi siitä että kaikki on just eikä melkeen ja kaikki mätsää täydellisesti yhteen.
Minä rakastan värejä, boheemiutta ja yllätyksellisyyttä, rosoisuutta ja sielua sisustuksessa.
Sitä että kaikki ei ole tarkkaan mietittyä ja harkittua ja varman päälle pelattua.
Se on ehdottomasti minun juttuni, vaikka pidänkin monia mustavalkoisia ja tarkkaan mietittyjä minimalistikoteja kauniina.

Elämisen jälki tarkoittaa minulle sitä, että vaikka koti olisi tarkkaan mietitty ja sisustettu niin jossain näkyy se arkikin.
Arkeen kuuluu laskut, hammaslääkäri-ajat, roskapussit eteisessä, kynä pöydällä joka jäi kun kirjoitettiin kauppalappua, lapsen tuoma lelu olohuoneen lattialla, pyykit kodinhoitohuoneessa odottamassa.
Kai joillain superihmisillä on aina kaikki tehtynä ja mikään tavara ei koskaan ole pois paikoiltaan, mutta aika kylmä ja kolkko kuva siitä tulee.

Väkisinkin meillä on rajallinen määrä energiaa ja aivokapasiteettia käytössä ja ihminen tekee aina valintoja, mikä on hänelle TÄRKEINTÄ ja ajan käyttämisen arvoista.
Minä en tavoittele tiptop-siivoa, koska loppupeleissä se ei ole sen vaivan arvoista MINULLE.
Jollekin toiselle se on tärkeää, mutta väkisinkin se on pois muusta elämästä, ei sitä voi kieltää.

 

[BootyPeppi]

En sisusta mutta teen ja tuunaan paljon kotiinkin. Kierrätettynä lähes kaikki mutta myös teen. Meillä on värikästä boheemia runsautta.

 

[vierailija]

En sisusta mutta teen ja tuunaan paljon kotiinkin. Kierrätettynä lähes kaikki mutta myös teen. Meillä on värikästä boheemia runsautta.

teidän kotona haisee joku tosi kummallinen.

 

[BootyPeppi]

teidän kotona haisee joku tosi kummallinen.

Ja sulla on omituinen mielikuvitus kun kuvittelet, että olet ollut meillä.

 

[vierailija]

Ja sulla on omituinen mielikuvitus kun kuvittelet, että olet ollut meillä.

en sano pahalla. on vaikea ottaa kasvotusten tämä asia puheeksi. sellainen kellarimainen haju teillä on ja jää vaatteisiin. nuhaa on ja verta tulee nenästä vierailun jälkeen. toivottavasti ette sairastu.

 

[BootyPeppi]

en sano pahalla. on vaikea ottaa kasvotusten tämä asia puheeksi. sellainen kellarimainen haju teillä on ja jää vaatteisiin. nuhaa on ja verta tulee nenästä vierailun jälkeen. toivottavasti ette sairastu.

Jassoo...

 

[Mielensäpahoittaja]

Me muutimme juuri ekaan yhteiseen, omaan asuntoomme, vanhaan rintamamiestaloon, ja emme kuulu oikeastaan mihinkään kategoriaan- on aina tiptopsiistiä, muttei välttämättä objektiivisesti tyylikästä- on sotkettu sekaisin modernia sekä vanhaa, lähinnä 70-lukua. Värit ovat enemmän sitä 70-lukua kuin tätä päivää- ruskeaa, oranssia, tummanpunaista.Liikaa synkkyyttä valaisee luonnonvalkoiset verhot sekä tyynyt.

Mutta kotimme on 100% juuri meidän näköisemme, vähän 70-lukulaisia olemme mekin, vaikka mieheni onkin syntynyt 80-luvun alussa.

 

[Mörköäiti]

Miksi kodin pitäisi olla asujiensa näköinen?

 

[vierailija]

Minä en ole ihminen, joka nauttisi siitä että kaikki on just eikä melkeen ja kaikki mätsää täydellisesti yhteen.
1) Minä rakastan värejä, boheemiutta ja yllätyksellisyyttä, rosoisuutta ja sielua sisustuksessa.
Sitä että kaikki ei ole tarkkaan mietittyä ja harkittua ja varman päälle pelattua.
Se on ehdottomasti minun juttuni, vaikka pidänkin monia mustavalkoisia ja tarkkaan mietittyjä minimalistikoteja kauniina.

Elämisen jälki tarkoittaa minulle sitä, että vaikka koti olisi tarkkaan mietitty ja sisustettu niin jossain näkyy se arkikin.
Arkeen kuuluu laskut, hammaslääkäri-ajat, roskapussit eteisessä, kynä pöydällä joka jäi kun kirjoitettiin kauppalappua, lapsen tuoma lelu olohuoneen lattialla, pyykit kodinhoitohuoneessa odottamassa.
2) Kai joillain superihmisillä on aina kaikki tehtynä ja mikään tavara ei koskaan ole pois paikoiltaan, mutta aika kylmä ja kolkko kuva siitä tulee.

Väkisinkin meillä on rajallinen määrä energiaa ja aivokapasiteettia käytössä ja ihminen tekee aina valintoja, mikä on hänelle TÄRKEINTÄ ja ajan käyttämisen arvoista.
Minä en tavoittele tiptop-siivoa, koska loppupeleissä se ei ole sen vaivan arvoista MINULLE.
Jollekin toiselle se on tärkeää, mutta 3) väkisinkin se on pois muusta elämästä, ei sitä voi kieltää.

1) Sinä valitset sisustuksesi sen mukaan, että se on värikäs, boheemi, yllätyksellinen jne. Miksi koet että se on vähemmän "mietitty" kuin jollakulla, joka valitsee sisustuksensa vaikka kokovalkeaksi? Kyllähän sinäkin mietit mitä ostat, minne sen laitat, mistä luovut jne, ja ihan samalla lailla se on miettimistä kuin muillakin. Todennäköisesti esim. jätät ostamatta korkeakiiltoiset valkeat kalusteet, kun se toinen jättää ostamatta boheemit, rosoiset huonekalut. Molempien sisustus on siis ihan yhtä lailla harkittua,

2) Miksi tulee kylmä ja kolkko kuva? Onko esim. e-laskujen käyttö (=ei tule paperilaskupinkkaa pöydälle) tai roskapussin nostaminen eteisen sijaan kuistille "kylmää ja kolkkoa"? Siis se, että tekee jonkun asian eri lailla kuin sinä?

3) Esim. noissa sinun esimerkeissäsi kynän laskeminen pöydän sijaan laatikkoon vie tasan saman ajan kuin sen laskeminen pöydälle. Jos kynän siirtää pöydältä myöhemmin laatikkoon, on aikaa kulunut enemmän kuin siistillä ihmisellä. Laskujen automatisointikin säästää aikaa, ei vie sitä. Pyykkien pesu ja lajittelu vie täsmälleen saman määrän aikaa riippumatta siitä, milloin sen tekee. Millä perusteella siis siisteys vie aikaa muusta elämästä, kun se päinvastoin säästää aikaa ja vaivaa?

 

[vierailija]

Mä en osaa sisustaa ja mua ei sisustaminen kiinnosta. Toki mä osaan sanoa, että josain tietyssä kodissa on mun mielestä hienoa ja pidän tyylistä. Joku tyyli taas ei ole pätkääkään mun silmään, mutta sen näkee kuitenkin että tyyli on ollut esim kallis ja on osattu hienosti sisustaa, vaikka en tyylistä pidä. Enkä tarkoita että vaan kallis olisi hienoa.

Meillä on kallis divaanisohva ja ollaan just rempattu vessa ja uusittu vesivaraaja jne. Nyt ei olisi varaa kyllä sisustaa sen kummemmin. Onneksi en ole mikään intohimoinen sisustaja. Meidän koti on nuoren perheen kodiksi aika kasari/ysäri. Vuonna 1985 rakennettu talo lähes alkuperäisessä kunnossa ja paljon ollaan huonekaluja tms saatu.

Sisustettu koti on aina kallis. Kauhean sisustettua yleisilmettä harvoin halvalla saa.

 

[Hmjl]

Kateus. Vaikka kuka minä muuta väittäisi.

 

[vierailija]

Monet varmastikin sisustavat valkoisella, koska se on trendikästä ja jos ei ole omaa makua, niin se on varmaa ja helppoa. Ja monet myös tykkäävät valkoisesta. Suomalaiset yleisesti ottaen tuntuvat sisustavan vaalealla ja valkoiset seinät/kaapit on lähes kaikissa kodeissa...

Mulla on aina ollut oma maku ja lapsesta asti oon tottunut pukeutumaan/meikkaamaan/sisustamaan kauniisti. Tosin tässä kohtaa mainittava, että kauneus on katsojan silmissä. Meidän kotona arvostettiin kauneutta ja ulkomailla kun ollaan asuttu, kodissa on näkynyt vaikutteita muualtakin ja on ollut rohkeutta muita kuin perinteisiä ratkaisuja.

Kauneus kotona ja kauniit vaatteet eivät tarvitse paljon rahaa. Oon tottunut metsästämään alelaareista/kirppis ym ja säästämään sitten siihen haluttuun vaatteeseen/huonekaluun/sisustusjuttuun. Kun maalaa seiniä/huonekaluja tai askartelee tai maalaa koriste-esineitä/tauluja saa pienellä summalla kaunista. Nykyisessä kodissa on paljon edullisia hankintoja, mutta pariin juttuun on myös satsattu (mm. sänky, kun on selkävaivoja)

Tietenkin raha helpottaa paljon, kun voi mennä suoraan liikkeeseen ja voi ostaa verhoja/pöytäliikoja/sisustustyynyjä ym. heti.

Meillä on persoonallinen ja kaunis koti, jonka voisi kuvata sisustuslehteen, kun on siivottu. En ikinä palkkaisi sisustussuunnittelijaa, koska tekisivät vain huononpaa jälkeä.

Esteettisen silmäni ja kädentaitojeni takia sisustaminen on mulle helppoa, mutta kaikille se ei oo niin helppoa tai ei ole aikaa. Ihan rauhassa mun mielestä saa tällä valkoisella maalaisromattisella tyylillä laittaa kotinsa. Eikös oo hienoa, että kaikilla on mahdollisuus saada sointuva ja kaunis koti, vaikkei olisikaan persoonallisia ideoita. Hienoja ne on, kuten myös mustavalkoiset kodit (mennyt muoti), vaikkei ookaan sellaisia missä mä haluan asua.

Toinen ap:n mainitsema asia on toi sotkuisuus. Tavaraa(=leluja) kertyy lapsiperheissä ja ihan normaalia se on. Tuskinpa kukaan asuu koko ajan yhtä siistissä kodissa, mitä asuntonäytöissä ja sisustuslehdissä on Monesti ihmiset siivoavat, kun tulee vieraita. Mä oon aika rento ja aattelen, että lasten sotkut kuuluu elämään. Eli mielestä steriilin siisti talo ei tunnu kodilta, mutta ei rojut ja sotkutkaan saa mua tuntemaan taloa kauniiksi, eli keskitie on paras.

 

[vierailija]

Minä itse ainakin olen kokeillut monia eri sisustustyylejä ja ennen sisustanut mahdollisimman "tyylikkäästi", ajatellen vähintään alitajuisesti että näyttääkö tämä tyylikkäältä, siistiltä, onko tämä varmasti nyt hienon ja trendikkään näköistä jne.
Kunnes jossakin vaiheessa aloin hellittää ja päästää sitä omaa persoonaa sisustukseen.

Minä en ole ihminen, joka nauttisi siitä että kaikki on just eikä melkeen ja kaikki mätsää täydellisesti yhteen.
Minä rakastan värejä, boheemiutta ja yllätyksellisyyttä, rosoisuutta ja sielua sisustuksessa.
Sitä että kaikki ei ole tarkkaan mietittyä ja harkittua ja varman päälle pelattua.
Se on ehdottomasti minun juttuni, vaikka pidänkin monia mustavalkoisia ja tarkkaan mietittyjä minimalistikoteja kauniina.

Elämisen jälki tarkoittaa minulle sitä, että vaikka koti olisi tarkkaan mietitty ja sisustettu niin jossain näkyy se arkikin.
Arkeen kuuluu laskut, hammaslääkäri-ajat, roskapussit eteisessä, kynä pöydällä joka jäi kun kirjoitettiin kauppalappua, lapsen tuoma lelu olohuoneen lattialla, pyykit kodinhoitohuoneessa odottamassa.
Kai joillain superihmisillä on aina kaikki tehtynä ja mikään tavara ei koskaan ole pois paikoiltaan, mutta aika kylmä ja kolkko kuva siitä tulee.

Väkisinkin meillä on rajallinen määrä energiaa ja aivokapasiteettia käytössä ja ihminen tekee aina valintoja, mikä on hänelle TÄRKEINTÄ ja ajan käyttämisen arvoista.
Minä en tavoittele tiptop-siivoa, koska loppupeleissä se ei ole sen vaivan arvoista MINULLE.
Jollekin toiselle se on tärkeää, mutta väkisinkin se on pois muusta elämästä, ei sitä voi kieltää.

Sekasotku ja sisustus ovat kaksi eri asiaa.

 

[BootyPeppi]

Ei sisustamiseen aina isoja rahoja mene. Riippuu mistä itse tykkää.

 

[vierailija]

Monet varmastikin sisustavat valkoisella, koska se on trendikästä ja jos ei ole omaa makua, niin se on varmaa ja helppoa. Ja monet myös tykkäävät valkoisesta. Suomalaiset yleisesti ottaen tuntuvat sisustavan vaalealla ja valkoiset seinät/kaapit on lähes kaikissa kodeissa...

Mulla on aina ollut oma maku ja lapsesta asti oon tottunut pukeutumaan/meikkaamaan/sisustamaan kauniisti. Tosin tässä kohtaa mainittava, että kauneus on katsojan silmissä. Meidän kotona arvostettiin kauneutta ja ulkomailla kun ollaan asuttu, kodissa on näkynyt vaikutteita muualtakin ja on ollut rohkeutta muita kuin perinteisiä ratkai....

Useimmilla ihmisillä makutottumukset muuttuvat kasvaessa ja elämän eri vaiheissa, eivätkä jämähdä samaan, mikä on ollut lapsuudessa.Tekstistäsi paistaa ylimmyydentunne ja muiden makujen aliarvioiminen. Sinun makusi ei suinkaan ole se oikea tai paras. Makuasioista on ylipäätään turha kiistellä.

Jos rohkea ja värikäs ovat mielestäsi synonyymejä (mikä kuulostaa naurettavalta), niin sitten minäkin olen elänyt rohkeasti sisustetuissa kodeissa suurimman osan elämästäni. En pidä näitä sisustuksia kauniina, tyylikkäinä, rohkeina tai mitenkään muita parempina. Täysin valkoista sisustusta voisin jopa pitää rohkeana. Oma makuni on aina ollut vaaleaan suuntaan. Pidän valkoisesta ja vaaleista puulajeista. Skandinaavinen tyyli kuvastaa hyvin omaa makuani. 70-luvun värikylläiseen lapsuuteeni en aio enää koskaan palata. Väitän olevani tyylitietoinen ja omaavani hyvän maun.

 

[vierailija]

1) Sinä valitset sisustuksesi sen mukaan, että se on värikäs, boheemi, yllätyksellinen jne. Miksi koet että se on vähemmän "mietitty" kuin jollakulla, joka valitsee sisustuksensa vaikka kokovalkeaksi? Kyllähän sinäkin mietit mitä ostat, minne sen laitat, mistä luovut jne, ja ihan samalla lailla se on miettimistä kuin muillakin. Todennäköisesti esim. jätät ostamatta korkeakiiltoiset valkeat kalusteet, kun se toinen jättää ostamatta boheemit, rosoiset huonekalut. Molempien sisustus on siis ihan yhtä lailla harkittua,

2) Miksi tulee kylmä ja kolkko kuva? Onko esim. e-laskujen käyttö (=ei tule paperilaskupinkkaa pöydälle) tai roskapussin nostaminen eteisen sijaan kuistille "kylmää ja kolkkoa"? Siis se, että tekee jonkun asian eri lailla kuin sinä?

3) Esim. noissa sinun esimerkeissäsi kynän laskeminen pöydän sijaan laatikkoon vie tasan saman ajan kuin sen laskeminen pöydälle. Jos kynän siirtää pöydältä myöhemmin laatikkoon, on aikaa kulunut enemmän kuin siistillä ihmisellä. Laskujen automatisointikin säästää aikaa, ei vie sitä. Pyykkien pesu ja lajittelu vie täsmälleen saman määrän aikaa riippumatta siitä, milloin sen tekee. Millä perusteella siis siisteys vie aikaa muusta elämästä, kun se päinvastoin säästää aikaa ja vaivaa?

Hän kuuluu niihin tyyppehin, joilla on pakonomainen tarve olla olevinaan muiden yläpuolella.

 

[vierailija]

Jos koti on asutun näköinen, niin silloinhan se on siisti. Tavarat ovat paikoillaan ja yleisilmeeseen on kiinnitetty huomiota.

Jos koti ei ole asutun näköinen, niin yleisilme on kuin varastosta. Eihän varastossa asuta. Eli kaikki on vähän hujan hajan, eikä siisteys ole päälimmäisenä mielessä.

Ei se voi olla mun mielestä toisin päin.

 

[vierailija]

Monet varmastikin sisustavat valkoisella, koska se on trendikästä ja jos ei ole omaa makua, niin se on varmaa ja helppoa. Ja monet myös tykkäävät valkoisesta. Suomalaiset yleisesti ottaen tuntuvat sisustavan vaalealla ja valkoiset seinät/kaapit on lähes kaikissa kodeissa...

Mulla on aina ollut oma maku ja lapsesta asti oon tottunut pukeutumaan/meikkaamaan/sisustamaan kauniisti. Tosin tässä kohtaa mainittava, että kauneus on katsojan silmissä. Meidän kotona arvostettiin kauneutta ja ulkomailla kun ollaan asuttu, kodissa on näkynyt vaikutteita muualtakin ja on ollut rohkeutta muita kuin perinteisiä ratkaisuja.

Kauneus kotona ja kauniit vaatteet eivät tarvitse paljon rahaa. Oon tottunut metsästämään alelaareista/kirppis ym ja säästämään sitten siihen haluttuun vaatteeseen/huonekaluun/sisustusjuttuun. Kun maalaa seiniä/huonekaluja tai askartelee tai maalaa koriste-esineitä/tauluja saa pienellä summalla kaunista. Nykyisessä kodissa on paljon edullisia hankintoja, mutta pariin juttuun on myös satsattu (mm. sänky, kun on selkävaivoja)

Tietenkin raha helpottaa paljon, kun voi mennä suoraan liikkeeseen ja voi ostaa verhoja/pöytäliikoja/sisustustyynyjä ym. heti.

Meillä on persoonallinen ja kaunis koti, jonka voisi kuvata sisustuslehteen, kun on siivottu. En ikinä palkkaisi sisustussuunnittelijaa, koska tekisivät vain huononpaa jälkeä.

Esteettisen silmäni ja kädentaitojeni takia sisustaminen on mulle helppoa, mutta kaikille se ei oo niin helppoa tai ei ole aikaa. Ihan rauhassa mun mielestä saa tällä valkoisella maalaisromattisella tyylillä laittaa kotinsa. Eikös oo hienoa, että kaikilla on mahdollisuus saada sointuva ja kaunis koti, vaikkei olisikaan persoonallisia ideoita. Hienoja ne on, kuten myös mustavalkoiset kodit (mennyt muoti), vaikkei ookaan sellaisia missä mä haluan asua.

Toinen ap:n mainitsema asia on toi sotkuisuus. Tavaraa(=leluja) kertyy lapsiperheissä ja ihan normaalia se on. Tuskinpa kukaan asuu koko ajan yhtä siistissä kodissa, mitä asuntonäytöissä ja sisustuslehdissä on Monesti ihmiset siivoavat, kun tulee vieraita. Mä oon aika rento ja aattelen, että lasten sotkut kuuluu elämään. Eli mielestä steriilin siisti talo ei tunnu kodilta, mutta ei rojut ja sotkutkaan saa mua tuntemaan taloa kauniiksi, eli keskitie on paras.

Meni lainaukset pieleen, joten laitan uusiksi.

Useimmilla ihmisillä makutottumukset muuttuvat kasvaessa ja elämän eri vaiheissa, eivätkä jämähdä samaan, mikä on ollut lapsuudessa.Tekstistäsi paistaa ylimmyydentunne ja muiden makujen aliarvioiminen. Sinun makusi ei suinkaan ole se oikea tai paras. Makuasioista on ylipäätään turha kiistellä.

Jos rohkea ja värikäs ovat mielestäsi synonyymejä (mikä kuulostaa naurettavalta), niin sitten minäkin olen elänyt rohkeasti sisustetuissa kodeissa suurimman osan elämästäni. En pidä näitä sisustuksia kauniina, tyylikkäinä, rohkeina tai mitenkään muita parempina. Täysin valkoista sisustusta voisin jopa pitää rohkeana. Oma makuni on aina ollut vaaleaan suuntaan. Pidän valkoisesta ja vaaleista puulajeista. Skandinaavinen tyyli kuvastaa hyvin omaa makuani. 70-luvun värikylläiseen lapsuuteeni en aio enää koskaan palata. Väitän olevani tyylitietoinen ja omaavani hyvän maun.

 

[vierailija]

Meni lainaukset pieleen, joten laitan uusiksi.

Useimmilla ihmisillä makutottumukset muuttuvat kasvaessa ja elämän eri vaiheissa, eivätkä jämähdä samaan, mikä on ollut lapsuudessa.Tekstistäsi paistaa ylimmyydentunne ja muiden makujen aliarvioiminen. Sinun makusi ei suinkaan ole se oikea tai paras. Makuasioista on ylipäätään turha kiistellä.

Jos rohkea ja värikäs ovat mielestäsi synonyymejä (mikä kuulostaa naurettavalta), niin sitten minäkin olen elänyt rohkeasti sisustetuissa kodeissa suurimman osan elämästäni. En pidä näitä sisustuksia kauniina, tyylikkäinä, rohkeina tai mitenkään muita parempina. Täysin valkoista sisustusta voisin jopa pitää rohkeana. Oma makuni on aina ollut vaaleaan suuntaan. Pidän valkoisesta ja vaaleista puulajeista. Skandinaavinen tyyli kuvastaa hyvin omaa makuani. 70-luvun värikylläiseen lapsuuteeni en aio enää koskaan palata. Väitän olevani tyylitietoinen ja omaavani hyvän maun.

Hienoa, että sulla on tyylitajua ja hyvä maku

Ikävää, että tulkitsit noin vihaisesti mun tekstiä. Jos sulla ei olisi omia ennakkoasetelmia, olisit lukenut, että kauneus on katsojan silmissä ja mun mielestä valkoiset maalaisromanttiset ja valkomustat talot ovat hienoja. Ja samoin myös, että JOS ei ole omaa makua/mielipidettä on helppoa sisustaa valkoisella. Huomaathan, ettei se tarkoita, että valkoisella sisustavilla ei ole makua Sellaista en sanonut.

Kurjaa jos, et kestänyt sitä, että sanoin, että mulla on hyvä esteettinen silmä ja osaan tehdä kaikenlaista käsityötä. Ikävää, että joudun puolustamaan itseäni ja sanomaan, mikä on itsestään selvää, etten ole ainoa, jolla on on esteettisestä silmää ja joka osaa tehdä käsitöitä. Maailmasta löytyy varmasti miljoonia esteettisempiä ja paremman maun omaavia. Se ei oo multa pois, että joku on mua parempi, voin silti olla iloinen omista taidoistani. Toivottavasti sinäkin pystyt siihen.

Rohkea ja värikäs eivät ole synonyymejä. Kuulostat itse ylimielisestä ja ehkä siksi tulkitset muita niin.

Minusta on itsestään selvää, että tyyli muuttuu iän myötä. Miksi se ei sinulle ole? Joskus sitä jopa saattaa inhota sitä, mistä on aiemmin tykännyt. Ja samaan aikaan voi pitää monesta tyylistä.

Hyvää päivänjatkoa sinulle vain!

P.S. Pidän itsekin skandivaanisesta tyylistä. Kunpa voisin sisustaa useamman kodin tai mökin, toinen voisi tulla just isoilla ikkunoilla ja vaalealla puulla jne.

 

[vierailija]

Hienoa, että sulla on tyylitajua ja hyvä maku

Ikävää, että tulkitsit noin vihaisesti mun tekstiä. Jos sulla ei olisi omia ennakkoasetelmia, olisit lukenut, että kauneus on katsojan silmissä ja mun mielestä valkoiset maalaisromanttiset ja valkomustat talot ovat hienoja. Ja samoin myös, että JOS ei ole omaa makua/mielipidettä on helppoa sisustaa valkoisella. Huomaathan, ettei se tarkoita, että valkoisella sisustavilla ei ole makua Sellaista en sanonut.

Kurjaa jos, et kestänyt sitä, että sanoin, että mulla on hyvä esteettinen silmä ja osaan tehdä kaikenlaista käsityötä. Ikävää, että joudun puolustamaan itseäni ja sanomaan, mikä on itsestään selvää, etten ole ainoa, jolla on on esteettisestä silmää ja joka osaa tehdä käsitöitä. Maailmasta löytyy varmasti miljoonia esteettisempiä ja paremman maun omaavia. Se ei oo multa pois, että joku on mua parempi, voin silti olla iloinen omista taidoistani. Toivottavasti sinäkin pystyt siihen.

Rohkea ja värikäs eivät ole synonyymejä. Kuulostat itse ylimielisestä ja ehkä siksi tulkitset muita niin.

Minusta on itsestään selvää, että tyyli muuttuu iän myötä. Miksi se ei sinulle ole? Joskus sitä jopa saattaa inhota sitä, mistä on aiemmin tykännyt. Ja samaan aikaan voi pitää monesta tyylistä.

Hyvää päivänjatkoa sinulle vain!

P.S. Pidän itsekin skandivaanisesta tyylistä. Kunpa voisin sisustaa useamman kodin tai mökin, toinen voisi tulla just isoilla ikkunoilla ja vaalealla puulla jne.

Tarkennan vielä, että aiemmassa viestissä rohkeilla ratkaisuilla tarkoitin esim. tiettyjä käytännön ratkaisuja. Lapsuuden kotiin rakennettiin mm. iso kodinhoitohuone, johon oli erillinen sisäänkäynti ja sisäänkäynnin luona kurasuihku 20 vuotta ennen kuin Suomeen ruvettiin tekemään niitä. Monia muitakin ratkaisuja oli. Tuota kurasuihkua haikeilen syksyisin ja keväisin, kun lasten haalarit ja koirat ovat likaisia...

Ei siis kannata tuomita muita, kun siinä vain kertoo omasta tietämättömyydestä ja tuomionhalusta