Miksi tytöt eivät saisi olla tyttömäisiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kowalski
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kowalski

Aktiivinen jäsen
14.07.2007
82 472
9
36
Mikä siinä on, että niin usein kuulee sanottavan "Onneksi meillä ei oo prinsessavaihetta, onneksi mun tyttö ei tykkää vaaleanpunaisesta, onneksi mun tyttö ei tykkää Hello Kittystä, onneksi mun tyttö ei halua koruja, meilläpä ei tykätä mistään pampuloista ja pinneistä..."? Mitä pahaa siinä on, jos (pikku)tyttö tykkää vaaleanpunaisesta, prinsessoista, hörhelöistä?

Tulipa vaan mieleen, kun näin tänään kaupassa erään entisen koulukaverini, joka totesi että "meillä ei tykätä Hello Kittystä ja hyvä niin, meidän tytöt ei onneksi tykkää vaaleenpunaisesta, meidän tytöt ei saa vielä korviksia muttei ne kyllä haluaiskaan semmosia onneksi...". Ja tottakai mun nelivuotiaani kuullen. Kotimatkalla tyttö oli hissukseen, kunnes kysyi että "äiti, miks se yks täti puhui rumasti vaaleenpunasesta ja Hello Kittystä?". Tytöllä kun oli päällään Hello Kitty-huppari, ja korvissa korut.

Eikä oo eka kerta kun kuulen tuon "meillä ei onneksi tykätä...."- lauseen tyttöjen äidin suusta.

Onko se muka hienoa, jos tyttö tykkää pukeutua pelkkään mustaan/tummanvihreään tms, ja käyttäytyy muutenkin kuin poika? :o Missä vaiheessa naisellisuudesta tuli synti?

Meillä tyttö kyllä tykkää kovasti helikoptereista, roska-autoista, jalkapallon pelaamisesta, yms. Kaveripiirissä on useampi poika, joiden kanssa typy kerää heinäsirkkoja purkkiin, kiipeilee puissa, pelaa futista, yms. Mutta tykkää myös kovasti nukkeleikeistä, prinsessoista, Hello Kittystä yms tyttömäisestä. Ei ole kaikkea pelkäävä pikku prinsessa, muttei myöskään mikään rekkalesbo-wannabe...
 
Siis mä voisin ihan hyvin päästä tuollaisen lauseen suustani mutta ihan vaan sen takia että itse en voi sietää niitä prinsessa juttuja tai edes vaaleanpunaista väriä :x Tietenkin jos tyttö haluaa niin pukeutua niin siitä vaan, mutta vauvana ei ollut mitään sellaista juuri tuosta syystä että itse en tykkää.
 
Joo. Sallin tytöilleni pinkin, hörhelöt ja joissain kohdin jopa hirveät kimaltavat kuteet... He ovat omia persooniaan, ei heidän tarvitse olla minun kopioitani. Yritän olla hyvä jousi noille nuolille.

Kliseemäisesti, jos sallitte; Kahlil Gibran:

Sinun lapsesi eivät ole
sinun lapsiasi,
he ovat itsensä
kaipaavan elämän
tyttäriä ja poikia.
He tulevat sinun kauttasi
ja vaikka he ovat
sinun luonasi,
he eivät kuulu sinulle.

Voit antaa heille rakkautesi,
mutta et ajatuksiasi,
sillä heillä on heidän
omat ajatuksensa.

Voit pitää luonasi heidän
ruumiinsa, mutta et
heidän sielujaan, sillä
heidän sielunsa
asuvat huomisessa,
jonne sinulla ei ole pääsyä,
ei edes uniesi kautta.

Voit pyrkiä olemaan
heidän kaltaisensa,
mutta älä yritä heistä tehdä
itsesi kaltaista,
sillä elämä ei kulje
taaksepäin eikä
takerru eiliseen.

Sinä olet jousi
josta sinun lapsesi
lähtevät kuin elävät nuolet.
Kun taivut jousimiehen
käden voimasta,
taivu riemulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Missä vaiheessa naisellisuudesta muuten tuli vaaleanpunaista, kittyä ja koruja?

Mietin vaan.

Naisellisuus on paljon muutakin kuin tuota, tottakai.
Mutta mitä ylivertaisen hienoa on siniseen pukeutuvassa lyhyttukkaisessa tyttölapsessa vrt. vaaleanpunaiseen pukeutuvaan Hello Kitty-paitaiseen pitkätukkaiseen tyttöön? Ja miksi pikkutyttö ei saisi tykätä prinsessoista yms, jos kerran niistä ihan oikeasti pitää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Missä vaiheessa naisellisuudesta muuten tuli vaaleanpunaista, kittyä ja koruja?

Mietin vaan.

Naisellisuus on paljon muutakin kuin tuota, tottakai.
Mutta mitä ylivertaisen hienoa on siniseen pukeutuvassa lyhyttukkaisessa tyttölapsessa vrt. vaaleanpunaiseen pukeutuvaan Hello Kitty-paitaiseen pitkätukkaiseen tyttöön? Ja miksi pikkutyttö ei saisi tykätä prinsessoista yms, jos kerran niistä ihan oikeasti pitää?

En minä väittänyt, että mikään olisi ylivertaisen hienoa, tulin vain ihmetelleeksi sitä että miksi "tytöt eivät saa olla tyttömäisiä"-ajatus rinnastuu vaaleanpunaiseen, glitteriin ja koruihin. Siis sitä, että sekö on tyttömäisyyttä, ja koska tyttömäisyydestä tuli sellaista ja miksi se on muka juuri sellaista?
 
mulla samasta kokemusta vaikka mun tyttö 7v tykkää prinsessasta,hello kitystä ja ennen kaikkea vaaleanpunaisesta niin eikös yllätys yllätys anoppi valita kaikesta
eikö tuolle tytölle voisi leikata polkka tukkaa,pitikö ne korvikset nytottaa,eikö voisi välillä ostaa muutakin väriä kun punaista/vaalpunaista esim sininen on ihan hieno väri
ja aina kunse ostaa tytölle vaatetta ne on niin poikamaisia että säästän ne pikkuveljellensä kuten pääkallo lippikset,mustat tiikeri tennarit ruskeet hupparit ym
oma tyttönsäonkin ihan poika hiphop vaatteissaan
 
kyl mun mielestä tytöt saa olla ihan rauhas tyttömäisiä!, varmaan tytöiltä vaan paremmin sallitaan "poikamainenkin"käytös, puissa kiipeily yms. mut pojilta huonommin tyttömäinen, tyyliin heti jos poika leikkii nukeilla, on tuleva ho.. ja tähän tyyliin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
En minä väittänyt, että mikään olisi ylivertaisen hienoa, tulin vain ihmetelleeksi sitä että miksi "tytöt eivät saa olla tyttömäisiä"-ajatus rinnastuu vaaleanpunaiseen, glitteriin ja koruihin. Siis sitä, että sekö on tyttömäisyyttä, ja koska tyttömäisyydestä tuli sellaista ja miksi se on muka juuri sellaista?

No, korjaan kysymystä: miksi tytöt eivät saisi tykätä vaaleanpunaisesta, koruista, hörhelöistä, prinsessoista ja sen sellaisesta?
:saint:
 
tätä samaa olen miettinyt. meillä myös tyttö (2v4kk)joka tykkää vaatteissa punaisesta ym. ja kaikesta tyttömäisestä..mutta lempiliekki on silti tällä hetkellä pikkuautot!

tässä on myös äiti joka onnjoksu vannottanut etei pue tytölleen vaaleanpuanista (itse kun ens iitä pidä) mutta kuinkans ollakaan kyll ämeidän kaapista löytyy myös vaaleanpunaista ja ihan minun ostamaani!
minusta on ihana pukea tyttö tyttömäisesti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
No, korjaan kysymystä: miksi tytöt eivät saisi tykätä vaaleanpunaisesta, koruista, hörhelöistä, prinsessoista ja sen sellaisesta?
:saint:

Enkä minä väittänyt, että tyttö ei saisi tykätä vaaleanpunaisesta, koruista, hörhelöistä, prinsessoista ja sen sellaisesta.

Edelleen, ihmettelen että miksi juuri ne asiat mielletään tyttömäisiksi. Että miksi ne määrittelevät sen, millainen on "tyttömäinen" tyttö. Miksi tyttömäinen on juuri sellainen, aika materialistinen ja ulkokohtainen.

Mutta en minä jaksa tästä alkaa vääntää, kun ei siitä ole mitään hyötyä koska en tule ymmärretyksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nanna1980:
kyl mun mielestä tytöt saa olla ihan rauhas tyttömäisiä!, varmaan tytöiltä vaan paremmin sallitaan "poikamainenkin"käytös, puissa kiipeily yms. mut pojilta huonommin tyttömäinen, tyyliin heti jos poika leikkii nukeilla, on tuleva ho.. ja tähän tyyliin..

Voin sanoa äitinä sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisena (pörhistelee rintakehäänsä...), että aika harva vanhempi oikeasti estelee poikaa "tyttömäisissä" touhuissa. Jopa vähemmistöt sallivat pojan leikkiä perheen ÄITIÄ, ostavat minikokoisia siivousvälineitä pojilleen jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja pikkeli10:
Meidän pojalla on ollut prinsessa-vaihe jo pari vuotta, ja se on ihan ok. Se on nyt 6v.

mun pikkuveljellä oli barbi/poni vaihe saman ikäsenä

Tämä on ollut jo aika kauan meillä tämä vaihe, mut ei olla miehen kanssa yhtään huolisaan oltu mitenkään, ja miks pitäis ees, meidän mielestä on jees, että pojalla on niin hyvä itsetunto, että voi rauhassa olla vaikka prinsessa, ei tarvii olla niin äijää aina..ja sitäpaitsi Hän pitää tosi paljon naisista, varsiinkin kauniista!
 
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Edelleen, ihmettelen että miksi juuri ne asiat mielletään tyttömäisiksi. Että miksi ne määrittelevät sen, millainen on "tyttömäinen" tyttö. Miksi tyttömäinen on juuri sellainen, aika materialistinen ja ulkokohtainen.

Mitä materialistista ja ulkokohtaista on siinä, että tykkää vaaleanpunaisesta ja Hello Kittystä, verrattuna siihen että tykkää vihreästä ja Turtleseista vaikkapa? Sillä onhan niilläkin tytöillä, jotka eivät hörhelöjutuista tykkää, joku mielenkiinnon kohde ja lempparijuttu, lempivärit jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja porsa:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja pikkeli10:
Meidän pojalla on ollut prinsessa-vaihe jo pari vuotta, ja se on ihan ok. Se on nyt 6v.

mun pikkuveljellä oli barbi/poni vaihe saman ikäsenä

Tämä on ollut jo aika kauan meillä tämä vaihe, mut ei olla miehen kanssa yhtään huolisaan oltu mitenkään, ja miks pitäis ees, meidän mielestä on jees, että pojalla on niin hyvä itsetunto, että voi rauhassa olla vaikka prinsessa, ei tarvii olla niin äijää aina..ja sitäpaitsi Hän pitää tosi paljon naisista, varsiinkin kauniista!

huvittava toi viimenen lause, ihan kun todisteltas et ei meidän poika ainakaa homo ole :D

mut siis, mun kummipojalla oli kans samanlainen vaihe, toivoi että ois ollu tyttö...
 
Mun 2½ v tosimiehen alkuni leikkii muuten juuri siskonsa kanssa Bratzeilla, ja olisi halunnut kirppikseltä ehdottomasti farkkumekon =)

Nukkuu nukkevauva kainalossa, omistaa punaisia/vaaleanpunaisia vaatteita, tykkää koruista, jne. Traktoreiden, Puuha Peten, remonttihommien yms lisäksi. Lempileikki on joko leikkityökaluilla häärääminen tai vaihtoehtoisesti kotileikki ruuanlaittoineen ja vauvanhoitoineen.

Ja mulle tämä on täysin ok =)
 
Tuli mieleen ku olin kaupassa yks kerta kenkäosastolla. Yks äiti sit jotai ehkä 5v tai 7v tai jotai tytön kans tuli katsomaan kenkiä. Äiti sanoi et nuo kultaiset otetaan, kokeile. Tyttö katsoi samoja kenkiä mut valkoisia ja sanoi et onpa kauniit valkoiset kengät. Äiti sanoi et kultaiset otetaan. Tyttö koitti et haluaisin valkoiset niin äiti sanoi et mä haluan sulle kultaiset, ja kultaiset ne osti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Edelleen, ihmettelen että miksi juuri ne asiat mielletään tyttömäisiksi. Että miksi ne määrittelevät sen, millainen on "tyttömäinen" tyttö. Miksi tyttömäinen on juuri sellainen, aika materialistinen ja ulkokohtainen.

Mitä materialistista ja ulkokohtaista on siinä, että tykkää vaaleanpunaisesta ja Hello Kittystä, verrattuna siihen että tykkää vihreästä ja Turtleseista vaikkapa? Sillä onhan niilläkin tytöillä, jotka eivät hörhelöjutuista tykkää, joku mielenkiinnon kohde ja lempparijuttu, lempivärit jne.

Rakas ihminen hyvä. Voisit määritellä ihan hyvin myös vaikka niin, että tyttömäisyyttä on sininen, paskakasan kuvalla varustettu paita, neljä kettinkiä kaulassa ja askeettinen. Yhtä lailla ne ovat materialistisia määreitä, ja ihmettelen että miksi tyttömäisyys on olevinaan jotain ulkokohtaista ja materialistista. Itsehän sinä määrittelit, että tyttö ei saa olla tyttömäinen, jos joku "kieltää" luettelemiasi asioita.





Minä itse en asettanut vaaleanpunaista tai muitakaan luettelemiasi asioita minkäänlaiseen arvojärjestykseen. Kun ihmettelin sitä, että miksi ja missä vaiheessa tyttömäisyys rinnastuu juuri kaikkeen sellaiseen. (Ja kyllähän tyttö voi olla tyttömäinen, vaikka kulkisi päivät sinisissä kumppareissa ja jätesäkki päällään).


Mutta en minä todellakaan ala tästä vääntää, jos minua ei edes yritetä ymmärtää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Rakas ihminen hyvä. Voisit määritellä ihan hyvin myös vaikka niin, että tyttömäisyyttä on sininen, paskakasan kuvalla varustettu paita, neljä kettinkiä kaulassa ja askeettinen. Yhtä lailla ne ovat materialistisia määreitä, ja ihmettelen että miksi tyttömäisyys on olevinaan jotain ulkokohtaista ja materialistista. Itsehän sinä määrittelit, että tyttö ei saa olla tyttömäinen, jos joku "kieltää" luettelemiasi asioita.

Minä itse en asettanut vaaleanpunaista tai muitakaan luettelemiasi asioita minkäänlaiseen arvojärjestykseen. Kun ihmettelin sitä, että miksi ja missä vaiheessa tyttömäisyys rinnastuu juuri kaikkeen sellaiseen. (Ja kyllähän tyttö voi olla tyttömäinen, vaikka kulkisi päivät sinisissä kumppareissa ja jätesäkki päällään).

Mutta en minä todellakaan ala tästä vääntää, jos minua ei edes yritetä ymmärtää.

Sä et näköjään ymmärrä, mitä mä tällä avauksella ajan takaa.
En väitä, että tyttö olisi miesmäinen, jos ei tykkäisi vaaleanpunaisesta ja muista luettelemistani jutuista. En määritellyt mitä tyttömäisyys on. Kirjoitin esimerkkejä näistä asioista, mitä moni pitää ilmeisesti liian tyttömäisinä ja siksi niistä ei saisi tytöt tykätä.

Ihmettelen vaan, miksi se, että tyttö ei tykkää ko. jutuista, on niin hienoa että äidit käyttää lausetta "meillä ei ONNEKSI tykätä...". Siis mikä niissä on niin pahaa, kamalaa, noloa tai mitä liekään, että on tosi hyvä juttu jos tyttö ei sellaisista tykkää? Ja miksi pikkutyttö ei saisi näyttää satuprinsessalta pitkine hiuksineen, koruineen ja hörhelöineen?

Ymmärrän, jos joku sanoo että meillä ei onneksi ole allergioita tai korvatulehduskierrettä. Mutta mikä ihmeen ajatus on takana siinä, että ollaan yltiöonnellisia siitä että tyttö ei tykkää pinkistä ja prinsessoista?
 

Yhteistyössä